KARON PÖRSSI Tradeka mainostaa sosiaalisessa mediassa 18 miljoonan euron suuruista tuotto-osuusantiaan. Osuuskunta kertoo sijoituksen tuottotavoitteeksi 3,5 prosenttia vuodessa.
Oranssit osuuspankit juhlivat OP-ryhmän 120-vuotissynttäreitä ja kaavailevat maksavansa tältä vuodelta tuotto-osuuksilleen 1,2 prosentin lisäkoron, jonka myötä sijoituksen tuottotavoite nousee 4,45 prosenttiin.
Metsäliitto-osuuskunta uudisti osuusjärjestelmänsä vuodenvaihteessa.
Saattaa olla näköharhaa, mutta vaikuttaisi siltä, että nollakorkoajan lähestyessä loppuaan osuuskunnat ovat innostuneet kääntymään jäsentensä puoleen. Niin siitä huolimatta, että monet suurista osuuskunnista oletettavasti saavat markkinoilta lainaa edullisemmalla kuin mitä ne sijoittajajäsenilleen rahasta maksavat.
Nykyisiin talletuskorkoihin verrattuna parhaat osuuskorot ovat varsin meheviä. Kaiken lisäksi suurten mutta julkisesti noteeraamattomien osuuskuntien maksamaa ylijäämää verotetaan sen saajan verotuksessa kevyemmin kuin pankkitilin korkoa tai pörssiyhtiön maksamaa osinkoa.
Veroedulla on merkitystä
Jos osuuskunnalla on vähintään 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä, sen ylijäämästä 5 000 euron vuotuiseen yhteismäärään asti vain 25 prosenttia on veronalaista tuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Viiden tonnin raja on saajakohtainen, eli jos sijoittaja omistaa vaikkapa Tradekaa ja Metsäliittoa, niiden maksamat osuuspääoman korot lasketaan yhteen.
Jos viiden tonnin raja ylittyy, yli menevästä osasta 85 prosenttia on verotuksessa pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Raja ei tule vastaan aivan pienillä sijoitussummilla. Esimerkiksi Tradekan tuottotavoitteen mukaisella 3,5 prosentilla viiden tonnin korkoon vaaditaan yli 140 000 euron sijoitus.
Alle viiden tonnin osuuskorkojen veroedulla on merkitystä. Jos on sijoittanut osuuskuntaan 10 000 euroa, jolle osuuskunta maksaa kolmen prosentin tuoton eli 300 euroa, sijoittaja maksaa siitä pääomatuloveron matalammalla askelmalla veroa 0,25 x 30 = 7,5 prosenttia eli 22,50 euroa. Käteen jää 277,50 euroa.
Jos kymppitonnin pankkitalletukselle saisi kolmen prosentin koron, koko kolmensadan euron korkotulo olisi verotuksessa pääomatuloa, eli matalammalla askelmalla siitä menisi veroa 90 euroa ja käteen jäisi 210 euroa.
Erotuksella saa inflaatio-oloissakin toistakymmentä kahvipakettia. Nettotuottoprosentti on osuuskuntasijoituksen hyväksi 2,775 vastaan 2,1.
Toisin laskettuna: Jotta saisi vastaavilla edellytyksillä käteen kolmesataa euroa eli kolmen prosentin nettotuoton, osuuskunnalta riittäisi jonkin verran yli 3,2 prosentin korko, kun pankkitalletuksen koron pitäisi olla lähes 4,3 prosenttia.
Pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen efektiivinen vero osuu pankkitilikorkojen ja osuuspääoman korkojen väliin, kuitenkin selvästi lähemmäksi talletuskorkojen verotusta. Pörssiyhtiön osingoista verotettavaa pääomatuloa on 85 prosenttia, 15 prosenttia on verovapaata. Näin pörssiyhtiöltä saadun osingon efektiiviseksi veroprosentiksi pääomatuloverotuksen matalammalla askelmalla tulee 25,5 prosenttia.
Hankalasti rahaksi muutettava omistus
Sijoitus osuuskunnan tuotto-osuuksiin on konkreettisesti sijoitus osuuskuntaan: rahat menevät osaksi osuuskunnan omaa pääomaa. Siinä mielessä se vastaa osallistumista osakeyhtiön osakeantiin, ja yhtä lailla pääoman voi menettää kokonaan, jos sijoituskohde joutuu talousvaikeuksiin.
Tuotto-osuuksilla ei ole jälkimarkkinoita, vaan rahojen saaminen takaisin edellyttää osuuden irtisanomista. Eikä se käy käden käänteessä.
Usein tuotto-osuuden irtisanonut saa rahansa, eli sijoittamansa pääoman, takaisin vasta kuuden kuukauden (kuten Metsäliitossa) tai vuoden (kuten osuuspankeissa) kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka kuluessa irtisanomisen on tehnyt. Jos osuuskunta joutuu vaikeuksiin, se voi lykätä rahojen maksamista vielä pidempään.
Jos osuuskunnan tilivuosi on kalenterivuosi, osuuksistaan eroon haluavan on irtisanottava ne joulukuun loppuun mennessä, jolloin rahojen takaisin saamiseen kuluva aika jää vuotta lyhyemmäksi verrattuna siihen, että ne irtisanoisi vasta seuraavan vuoden tammikuussa. Korko tosin kertyy myös irtisanomisajalta.
Pitkän takaisinmaksuajan vuoksi tuotto-osuudet eivät sovi kassavarojen säilytyspaikaksi. Pitkäaikaisena sijoituksena niiden houkuttelevuutta pienentää se, että toisin kuin osakesijoituksissa niissä itse sijoituksen arvo ei nouse. Osuuden lunastaessaan takaisin saa vain sijoittamansa nimellispääoman, joten inflaatioympäristössä – niin kuin nyt – sijoituksen käyttöarvo laskee.
Metsäliitto suosii puunmyyjiä
Metsäliitto uudisti osuusjärjestelmänsä vuodenvaihteessa entistä enemmän puukauppaan kannustavaksi. Metsäliiton jäseneksi liittyminen ei kuitenkaan edellytä puun myymistä yhtiölle. Metsän omistamista se kuitenkin vaatii.
Metsäliiton perusosuuksia metsänomistaja saa ostaa sen mukaan, kuinka paljon metsää hän omistaa. Suomi on jaettu viiteen vyöhykkeeseen, joilla sijaitsevat hehtaarit oikeuttavat eri suuruiseen kertoimeen. Esimerkiksi yksi hehtaari Sodankylässä antaa mahdollisuuden ostaa 12,5 Metsäliiton yhden euron perusosuutta, kun Etelä-Suomessa hehtaarilla saa ostaa 65 osuutta.
Näin esimerkiksi 50 hehtaaria Jyväskylässä omistava voi ostaa perusosuuksia 3 250 eurolla.
Vuodelta 2020 Metsäliitto maksoi perusosuuksille 6,0 prosentin koron. 2000-luvulla korko on vaihdellut 5,5–7,5 prosentin välillä.
Parasta korkoa on kuitenkin tarkoitus maksaa Metsä1-osuuslajille, jota voi ostaa puukaupparahoilla. Kymmenen vuoden kuluttua ne muuttuvat Metsä2-osuuslajiksi, jolle maksetaan huonompaa korkoa. Metsä1-lisäosuuksien voimassaoloaikaa voi kuitenkin pidentää puukaupoilla. Metsäliiton monimutkaisen lisäosuuspelin tavoitteena onkin omistajien sitouttaminen myymään puuta yhtiölle.
Kaikki suuret osuuskunnat eivät pidä osuuskoron maksamista jäsenilleen parhaana tapana toteuttaa osuustoiminnallista aatettaan. Esimerkiksi Suomen suurin osuuskunta HOK-Elanto ei ainakaan viime vuonna maksanut osuusmaksulle korkoa. Sen sijaan bonusta ja maksutapaetua osuuskauppa maksoi jäsenilleen 80 miljoonan euron verran.
Sijoitin osuuspankkiini
Itse tein talvella ensimmäisen osuuskuntasijoitukseni, sillä merkitsin oman osuuspankkini Suur-Savon OP:n tuotto-osuuksia, kun niitä tuli tarjolle. Tuotto-osuuksien tarjoamiselle pankilla ei ole oikein järkevää taloudellista syytä, sillä Suur-Savon OP:n CET1-vakavaraisuussuhde eli ydinvakavaraisuus oli vuodenvaihteen taseen mukaan peräti 38,5 prosenttia. Koko OP-ryhmällä tunnusluku on 18,2 prosenttia, Nordealla 17,0 prosenttia.
Eikä sijoitus minunkaan kannaltani osoita erityistä finanssineroutta, sillä pitkällä aikavälillä osakesijoitusten pitäisi tuottaa paremmin – sen lisäksi että osakkeet ovat tuotto-osuuteen verrattuna varsin likvidejä. Lyhyemmällä aikavälillä taas inflaatio on oletettua korkotuottoa korkeampi.
Nordean osakkeita pörssistä ostamalla saisi paremman osinkotuoton ja lisäksi mahdollisuuden yhtiön arvonnoususta. Nordeaa kuitenkin jo omistan.
Kokeilunhalun motivoimaa mutta järjen vastaista siirtoani perustelin itselleni sillä, että osa rahoista lojuu joka tapauksessa pankkitilillä nollakorolla, vieläpä samassa pankissakin. Pienen osan siitä voisi hyvin siirtää profiililtaan toisenlaiseen oman pääoman ehtoiseen korkotalletukseen.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nordeaa ja Suur-Savon OP:n tuotto-osuuksia.
