KARON PÖRSSI Sijoittajat vihaavat epävarmuutta. Pelko polkee kursseja. Sijoitusmarkkinoiden kummallisuuksiin kuuluu, että huonokin päätös voi johtaa kurssinousuun – päätöksen sisältöä tärkeämpää on epävarmuuden poistuminen.
Britannian EU-ero on ollut uutisten vakioaineistoa neljän vuoden ajan. Ensin seurattiin repivää kampanjaa, sen jälkeen on ihmetelty brexit-päätöksen seurauksia ja käytännön toteutusta. Ministerit pääministeriä myöten ovat vaihtuneet, erosopimusta on taottu kasaan niin Lontoossa kuin Brysselissä paperia ja läppäreiden ruutuja säästämättä.
Tuleeko koskaan valmista? Tuskin. Jokainen sopimus on vain välivaihe kohti uusia sopimuksia, sillä maailmanpolitiikka on jatkuvasti muuttuva olio.
Tämä on ollut jo jonkin aikaa brexit-realismia. Määräajat tulevat ja menevät, ja samalla kun yritykset ja sijoittajat odottavat ratkaisuja ne varautuvat toimimaan muuttuvissa tilanteissa.
”Mahdollisuus 20 prosentin nousuun”
Neljä vuotta sitten eli syksyllä 2015 Lontoon pörssin suuryhtiöiden FTSE 100 -indeksi oli reilussa 6 300 pisteessä. Nyt pisteluku on noin 7 200 pistettä, eli nousua on tullut noin neljätoista prosenttia.
Samaan aikaan Ison-Britannian punnan kurssi on laskenut 1,36 eurosta nykyiseen noin 1,14 euroon eli kuutisentoista prosenttia. Eurosijoittajan näkökulmasta indeksi on nollilla.
Osa sijoittajista on jo kääntynyt sille kannalle, että brittiosakkeiden kurssikehitys on jäänyt pahasti muiden markkinoiden jalkoihin ja tehnyt niistä ainakin suhteessa edullisia sijoituskohteita. Suhteellinen edullisuus ei välttämättä tarkoita absoluuttista edullisuutta – voihan olla vain niin, että muu maailma on vielä räikeämmin yliarvostettu.
Edullisina brittiosakkeita pitää esimerkiksi osakepoimintatalo Pictet, joka pitää niin euroalueen kuin Britannian osakkeet ylipainossa arvostussyistä.
”Brexitin takia brittiosakkeet ovat halvimpia maailman markkinoilla, ja punta on myös aliarvostettu. Jos maan poliittiseen sekasortoon saadaan minkäänlaista ratkaisua, siitä seuraa todennäköisesti jyrkkä nousu. Arviomme mukaan mahdollisuuksia on 20 prosentin nousuun”, Pictetin lokakuun allokaationäkemyksen sisältävässä ”Struggling for inspiration” -barometrissä kirjoitetaan.
Energia painaa poikkeuksellisen paljon
Maantieteen ohella indeksin kehitykseen vaikuttaa sen toimialajakauma. Britanniassa energiatoimialan yhtiöiden paino on yli kolminkertainen koko maailman indeksipainoon verrattuna. Energia tarkoittaa etupäässä öljy-yhtiöitä. Niiden kenties kuuluukin olla edullisia perinteisillä arvostuskertoimilla mitattuna.
Myös päivittäistavarayhtiöiden eli välttämättömän kulutuksen osuus on korkea – lähes kaksinkertainen – verrattuna maailman osakemarkkinoihin keskimäärin. Sen sijaan teollisuusyhtiöt painavat britti-indeksissä vähemmän kuin koko maailmassa saati euroalueen Euro STOXX 50 -indeksissä.
Euroalueen Euro STOXX 50 -indeksin toiseksi painavin toimiala on muu kuin välttämätön kulutus eli investointitavarat. Niiden paino euroalueen indeksissä on 13,7 prosenttia, kun FTSE 100 -indeksissä alan yhtiöitä on vain 6,4 prosentin painolla.
Koko maailman osakemarkkinoita kuvaavassa MSCI ACWI -indeksissä rahoituksen jälkeen toiseksi eniten painaa tietotekniikka suurten jenkkijättien vetämänä. Tietotekniikan osuus koko maailman pörsseistä on peräti 16,1 prosenttia, kun FTSE 100 -indeksissä toimiala painaa vain vajaan prosentin verran.
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut FTSE 100 -indeksin kuusi painavinta toimialaa ja niiden osuudet Britannian FTSE 100 -indeksissä, euroalueen Euro STOXX 50 -indeksissä ja koko maailman osakemarkkinoita kuvaavassa MSCI ACWI -indeksissä. Indeksinlaskijoiden maksullisen datan sijaan olen käyttänyt lähteenä IShares-indeksirahastoyhtiön kyseisiä indeksejä seuraavien rahastojen tietoja. Tarkkuus on riittävä, sillä osakepainot vaihtelevat kaiken aikaa markkinoiden mukana.
Britannian toimialapainot
| Toimiala | FTSE 100 | Euro STOXX 50 | MSCI ACWI |
| Rahoitus | 19,6 | 17,1 | 18,2 |
| Välttämätön kulutus | 16,2 | 11,3 | 8,3 |
| Energia | 15,8 | 6,2 | 5,0 |
| Terveydenhoito | 11,0 | 8,1 | 11,2 |
| Materiaalit | 10,6 | 9,3 | 4,4 |
| Teollisuus | 9,8 | 12,8 | 10,1 |
Lähde: IShares, tilanne 10.10.2019, haettu 13.10.2019.
Viikon trio: Lontoon valtiaat
FTSE 100 -indeksin selvästi painavin yhtiö on Royal Dutch Shell, joka on viime vuoden liikevaihdolla mitattuna Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin yhtiö. Myös kolmatta sijaa pitävän BP:n eli entisen British Petroleumin juuret ovat syvällä öljyssä ja maakaasussa.
Niiden väliin sujahtaa HSBC Holding, joka on rahoitusalalla toimivan HSBC Groupin omistusyhtiö. Maailmanlaajuisesti toimivaan ryhmään kuuluu pankki- ja sijoituspalveluita laidasta laitaan.
FTSE-indeksin kymmenen suurimman sijoituksen joukossa on kansainvälisesti tunnettuja brändiyhtiöitä kuten terveydenhoitoalan AstraZeneca ja GlaxoSmithKline sekä niiden asiakkaiksi kuluttajia saattavat alkoholiyhtiö Diageo ja tupakkavalmistaja British American Tobacco.
| Yhtiö | Indeksipaino | P/e-luku |
| Royal Dutch Shell | 10,2 % | 11,7 |
| HSBC Holdings | 6,6 % | 11,1 |
| BP | 5,5 % | 4,3 |
Lähteet: Indeksipaino IShares, p/e-luku Yahoo! Finance. P/e-luku on laskettu toteutuneen rullaavan 12 kuukauden tuloksista. Tilanne 13.10.2019.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän ei omista mitään mainituista yhtiöistä mutta harkitsee FTSE 100 -indeksiin sijoittamista indeksi-etf:n kautta.
