KARON PÖRSSI "Markkinat odottavat, että Nokian liikevoitto kasvaa 30 prosenttia joka vuosi ja on siten 2 600 miljardia markkaa (430 miljardia euroa) vuonna 2019. Jos Nokian voitto verojen jälkeen on sama kuin vuonna 1999 eli 13 prosenttia liikevaihdosta, on liikevaihdon oltava 20 000 miljardia markkaa (3 300 miljardia euroa) eli 200-kertainen vuoden 1999 liikevaihtoon verrattuna. Se on 100-kertainen Suomen vuoden 2000 budjettiin verrattuna ja 30-kertainen Suomen nykyiseen bruttokansantuotteeseen verrattuna."
Näin kirjoitti KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera Arvopaperissa 1/2000 julkaistussa, klassikkoaseman saavuttaneessa näkemyskirjoituksessaan "Kun maailma ei riitä". Jutun otsikko oli lainattu vuonna 1999 ensi-iltaan tulleesta James Bond -elokuvasta.
Vahtera jatkoi laskeskelua. Jo kymmenen vuoden kuluessa (eli vuonna 2010) seitsemällä miljardilla ihmisellä pitäisi olla kännykkä, jonka hän vaihtaisi joka vuosi. Maailma ei riittäisi Nokialle, tai paremminkaan sen markkina-arvolle.
Vuonna 2000 kaupoissa maksettiin markoilla ja James Bondia näytteli Pierce Brosnan. Ja Nokian markkina-arvo oli 1 300 miljardia markkaa eli 220 miljardia euroa, yli kymmenkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Paljon puhuttu artikkeli
Pauli Vahteran kirjoitus herätti ilmestyttyään melkoisesti huomiota suomalaisessa osakesijoittajakunnassa. Ilmeisesti se osattiin aavistaa myös Arvopaperin toimituksessa, sillä jutun otsikon yläpuolelle oli liitetty varoitus: "Tämä artikkeli käsittelee pörssin näkemystä teknologiayritysten tulevaisuudesta. Jutussa mainitut esimerkkiyritykset, etenkin Nokia, ovat loistavasti hoidettuja loistavia yrityksiä. Lukijan ei tule sekoittaa näitä kahta asiaa – pörssiä ja yhtiöitä – toisiinsa."
Tuohon aikaan moisia varoitustekstejä ei näkynyt edes tupakka-askeissa.
Toisaalta osakesijoittamisen kulttuuri oli vielä nuorta ja vuosituhannen vaihteen teknobuumi oli tuonut paljon uusia sijoittajia, jotka olisivat saattaneet ajatella, että tekstissään Vahtera arvostelee Nokiaa, F-Securea ja muita yhtiöitä, vaikka hän käsittelee pelkästään yhtiöiden arvostusta.
Varoituksista huolimatta varmasti moni jutun luettuaan sanoi Vahteran haukkuneen Nokiaa.
Soneran liikevaihto yli 500 miljardia?
Nokian ohella huomiota saavat teknokuplan pyörteissä pilviin kohonneetSonera ja F-Secure. Soneran vuoden 2019 liikevaihdoksi markkinat olettivat Vahteran laskelmien mukaan 3 300 miljardia markkaa (550 miljardia euroa) ja nettotulokseksi 710 miljardia markkaa (120 miljardia euroa).
F-Securen vuoden 2019 liikevaihdoksi Vahtera laski markkinoiden aavistelevan 61 miljardia markkaa eli kymmentä miljardia euroa ja voitoksi 12 miljardia markkaa eli kahta miljardia euroa.
F-Securen viime vuoden liikevaihto lienee noin 220 miljoonaa euroa ja tulos muutaman miljoona euroa.
Korkotekijällä on merkitystä
Vahteran kirjoitus oli väkevä terveen järjen huuto järjettömiksi paisuneiden pörssiarvostusten maailmassa. Samalla se on osoitus siitä, kuinka paljon korolla on merkitystä yrityksen arvonmäärittelyssä. Sekaisin eivät olleet pelkästään sijoittajat vaan myös Vahteran kaavat.
Vahteran laskelmat perustuivat viidentoista prosentin tuottovaatimukseen, mikä on nykyhetken valossa aivan yhtä järjetön kuin oli Nokian markkina-arvo tammikuussa 2000.
Vahtera perusteli tuottovaatimusprosenttia sillä, että kymmenen vuoden valtionlainojen korko oli kirjoitushetkellä kuusi prosenttia. Sen päälle hän löi yhdeksän prosenttiyksikön riskipreemion.
Niiden avulla hän katsoi kahdenkymmenen vuoden päähän eli tammikuuhun 2020.
Kannattiko uskoa?
Jos osti Nokiaa vuoden 2000 tammikuun viimeisenä pörssipäivänä 10 000 eurolla, sai 216 osaketta. Niiden arvo tällä hetkellä on alle 800 euroa. Matkan varrella sijoittaja on toki saanut osinkoja, mutta ne eivät pääse juuri muuttamaan kokonaiskuvaa. Jos sijoittaja olisi pystynyt sijoittamaan saamansa osingot uudelleen Nokiaan ilman veroseuraamuksia, hänen sijoituksensa arvo olisi Nokian sijoittajasivujen laskurin mukaan vajaat 1 200 euroa.
Vahteran artikkelin ilmestymisen aikaan olisi siis kannattanut myydä Nokiat ja ostaa koko rahalla limsaa. Kun panttipullot veisi kauppaan, palautusrahoilla saisi nyt ostettua pörssistä enemmän Nokiaa kuin aikoinaan myi.
F-Securen sijoittajasivuilla oleva osakkeen historiallinen kurssigraafi on vielä Nokiaakin hurjempaa katseltavaa. Tammikuussa 2000 tietoturvayhtiön osake maksoi noin 50 euroa. Nykyisin osake maksaa kolme euroa.
F-Securen pudotus teknokuplan huipuilta oli todella raju. Maaliskuussa 2000 osakekurssi kävi 70 euron hujakoilla, mutta jo toukokuussa kurssi oli valahtanut alle kymmeneen euroon. Huhtikuussa 2001 F-Secure oli jo painunut senttiosakkeeksi.
Vahteraa siis kannatti uskoa: teknoyhtiöiden arvostukset olivat tammikuussa 2000 perusteettoman korkeat.
Samalla Vahteran esittämät laskelmat olivat aivan utopistisia. Realistisemmilla korko-oletuksilla olisi tullut tyystin toisenlaisia tuloksia. Vuoden 2000 alussa ei mitenkään kyetty näkemään finanssikriisiä eikä 2010-luvun äärimatalien korkojen aikaa.
Klassikkoartikkelin keskeinen viesti onkin sen viimeinen virke: "20 vuodessa voi tapahtua mitä negatiivista tahansa, vaikka markkinat eivät siihen uskokaan."
Viikon trio: 20 vuotta sitten oli kallista
Teknokupla hilasi monien suomalaisten yhtiöiden arvostukset käsittämättömiin korkeuksiin. Tammikuussa 2000 esimerkiksi Comptelin osakkeesta maksettiin lähes 140-kertaisesti vuodelle 2000 ennustetun nettotuloksen verran.
Samaan aikaan pörssissä oli huomattavan edullisia osakkeita. Esimerkiksi Fordin p/e-luku oli vain viisi. Helsingin pörssissä noteerattu Oyj Ford Abp oli Fordin maahantuontiyhtiö, joka emo-Ford lunasti pois pörssistä vuoden 2000 alussa. Alle kuusi oli myös Stromsdalin p/e-luku. Stromsdal eli entinen Juankosken rautatehdas ajautui konkurssiin vuonna 2008.
Vuoden 2000 tammikuun viidestä Helsingin pörssin halvimmasta yhtiöstä pörssissä on enää Tulikivi, mutta sekin on kokenut kovia. Tammikuussa 2000 Tulikiven osake maksoi 14,50 euroa.
Viidestä tuolloin kalleimmasta yhtiöstä pörssissä ei ole enää ainuttakaan. Comptelin osti Nokia, Soneran Telia ja Aldatan Symphony Technology Group.
| Yhtiö | P/e 2000e (tammikuu 2000) |
| Comptel | 136 |
| Sonera | 101 |
| Aldata Solution | 88 |
Lähde: Arvopaperi 1/2000. Ennusteet ja kurssit 18.1.2000 mukaiset.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa mainituista yhtiöistä Nokiaa, F-Securea ja Teliaa.
Otsikkoon korjattu 15.1.2020 sana liikevoitto liikevaihdoksi.
