veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Mistä saan sijoitusideat? Merja Mähkä, Mirko Hurmerinta ja Davit Kantola kertovat

Mistä saan sijoitusideat? Merja Mähkä, Mirko Hurmerinta ja Davit Kantola kertovat
9.12.2020

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Maailmassa on kymmeniätuhansia pörssilistattuja yhtiöitä. Kuinka löytää niistä kiinnostavimmat?

Vaikka rajaisi sijoitusuniversumiaan henkisesti läheisimmille markkinoille, Suomen lisäksi vaikkapa Ruotsin ja Yhdysvaltain pörsseihin, avaruus on upottavan laaja kenenkään yksittäisen sijoittajan tutkittavaksi.

On siis rajattava niiden yhtiöiden joukkoa, joihin tutustuu paremmin sijoitusmielessä.

Kysyin kahdelta yksityissijoittajalta sekä ammattisalkunhoitajalta, kuinka ja mistä he saavat sijoitusideansa. Idealla tarkoitan paitsi yksittäisiä yhtiöitä myös trendejä tai muita laajempaa yhtiöjoukkoa koskevia ideoita.

Merja Mähkä törmää ideoihin arjessa

"Sijoitusideat tulevat vastaan arjessa, mutta harvoin Lynch-tyyliin oivaltavina bongauksina uusista tuotteista", yksityissijoittaja ja sijoittamisesta kirjoittava toimittaja, erityisesti Instagramissa aktiivinen Merja Mähkä kertoo.

Hän viittaa legendaariseen yhdysvaltalaissijoittajaan Peter Lynchiin, jonka hoitama Fidelity Magellan -rahasto peittosi markkinat pitkällä aikavälillä. Lynch on kertoillut tekevänsä arkisia havaintoja vaikkapa hotelleissa yöpyessään tai kuullessaan vaimoltaan uudesta sukkahousumerkistä.

Mähkä sanoo, että hänelle ideoiden saaminen on vähemmän kiinnostavaa.

"Tänä syksynä esimerkiksi kuuntelin pankin webinaaria Yhdysvaltain vaalien vaikutuksesta markkinoihin. Webinaarissa mainittiin Kiinan merkityksen kasvu maailmantaloudessa. Jäin miettimään, miksi hitossa en sijoita Kiinaan. Aika pian oli pari etf:ää hankittuna."

Yhtiöjoukkoon sijoittaminen etf:n kautta käy simppelimmin kuin yksittäisten yhtiöiden analysointi.

"[Osake-]idea tulee usein mediasta: olen journalistisen median, pankkien ja Inderesin suurkuluttaja. Seuraan myös yhtiöiden omaa sijoittajaviestintää tapahtumissa ja ilahduttavasti nykyisin myös somessa."

"Sijoituspalstoilta en ideoita saa. Niillä innostutaan usein milloin mistäkin hype-osakkeesta. En hallitse sellaista sijoittamista, joten skippaan ne suosiolla", Mähkä kertoo.

Mähkä nostaa esiin myös sijoittajakaverit.

"Minulla on nykyisin ilo tuntea oikeasti taitavia sijoittajia, ja jos he mainitsevat jostain strategiaani sopivasta sijoituskeissistä, niin aivan varmasti otan siitä selvää."

Mirko Hurmerinta hyödyntää somea

Twitterissä aktiivisesti kommentoiva Sammon sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija Mirko Hurmerinta on ottanut myös kansankapitalismin edistäjän roolin. Hän vaihtaa ja jakaa sijoitusajatuksia aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa.

Sieltä hän myös itse ammentaa sijoitusideoita.

"Etsin uusia sijoitusideoita erilaisia keskustelupalstoja ja sijoitusblogeja kahlaamalla. Erityisesti Twitter ja Inderesin keskusteluforum ovat kovassa käytössä. Jenkkiosakkeiden suhteen puolestaan Seeking Alpha on erinomainen kanava etsiä uusia ideoita omaan sijoitustyyliin sopivien teemojen pohjalta."

Hurmerinnan seurantalistalle ja perusteellisempaan syyniin päätyy kuukausittain kourallinen ideoita.

"Koska olen pohjimmiltani tylsä ja pitkäjänteinen osinkosijoittaja, salkkuni kiertonopeus on hyvin hidas. Uusia rivejä ilmestyy lopulta keskimäärin muutama vuodessa."

Davit Kantolan seitsemän kikkaa

Pienyhtiöihin erikoistuneita eQ Pohjoismaat Pienyhtiö- ja eQ Eurooppa Pienyhtiö -osakerahastoja hoitava salkunhoitaja Davit Kantola laskeskelee, että hänen rahastojensa sijoitusavaruus kattaa noin 3 400 yhtiötä.

Kantola on tunnistanut seitsemän tapaa, joita on käyttänyt sijoituskohteiden etsimiseen.

1. Tunnuslukupohjainen seulonta

"Esimerkiksi yhtiöiden pääoman tuoton, velkaisuuden tai tulospohjaisen hinnoittelun mukaan järjestäminen. Tätä tapaa käytän pääosin aloittaakseni yhtiöihin tutustumisen todennäköisesti keskimääräistä kiinnostavammasta päästä.

Erityisesti pienissä yhtiöissä kaikkiin tunnuslukuihin kannattaa suhtautua erittäin varauksellisesti. Esimerkiksi oikaisuilla ja yksittäisillä kulu- sekä liikevaihtoerillä on usein merkittäviä vaikutuksia raportoituihin lukuihin. Joskus olen myös seulonut yhtiöitä, joilla ei ole yhtään ennusteita tarjolla, tai joilta puuttuu useita lukuja kokonaan isoista dataterminaaleista. Tässä voi olla hieman luova."

2. Pankkien ja tutkimustalojen osakeanalyytikoiden ideat

"Saan loputtoman määrän ideoita eri pankkien osaketutkimustiimeiltä. Ne ovat parhaimmillaan hyviä ajankohtaisten teemojen nostattajia, mutta uniikkeja ideoita on vaikeaa löytää tutkimustiimiltä, jonka intresseissä on saada analyysit ja ideat mahdollisimman suuren sijoittajajoukon tietoisuuteen."

3. Yhtiötapahtumat ja uutiset

"Pörssien uutisvirtaa seuraamalla löytää usein merkittäviä uutisia, joista voi saada vihiä yhtiöistä, joissa on tapahtumassa isoja muutoksia. Esimerkkeinä mainittakoon Goforen 40–60 miljoonan euron tilaus KEHA-keskukselta ja Rapalan hurja positiivinen tulosvaroitus marraskuussa.

4. Siipeily

"Kaikkia ideoita ei tarvitse löytää itse. Seuraan useita arvostamiani sijoittajia, ja tutkin heidän omistuksiaan. Yhtiöihin tutustuminen ja arvostaminen tulee luonnollisesti tehdä itse, mutta tämän olen havainnut erittäin hyväksi väyläksi löytää uusia ideoita."

5. Ennalta tuttujen yhtiöiden kilpailijat ja verrokit

"Esimerkiksi käytettyjen autojen markkinan nopea kääntyminen kesällä selvisi itselleni Kamuxin omistamisen kautta, joten tarkastelin samasta teemasta hyötyjiä myös muualta Euroopasta. Näin päädyin sijoittamaan käänneyhtiö Mekonomeniin sekä Kamuxin verrokkiin, brittiyhtiö Motorpointiin."

6. Supermarketit

"Erityisesti tuoteyhtiöihin voi tutustua pitämällä silmänsä auki ja olemalla utelias esimerkiksi supermarketissa tai kauppakeskuksessa käydessä."

7. ABC

"Jäsenneltyä tietoa on usein liian vähän saatavilla, ja parhaat ideat ovat vielä raakoja. Käyn säännöllisesti yhtiöitä läpi esimerkiksi tietystä maasta tai toimialalta, ihan aakkosjärjestyksessä A:sta tai Ö:stä aloittaen."

Ideoiden saaminen on tietenkin vasta alkusysäys, jonka jälkeen alkaa varsinainen työ.

"Tärkeää on tunnistaa bisnesmallit ja toimialat, jotka kykenen ymmärtämään ja arvottamaan riittävällä tarkkuudella", Kantola sanoo.

"On opittava sanomaan ajoissa ei niille mahdollisuuksille, jotka eivät ole riittävän houkuttelevia."

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Sampoa.

Rahat, verot, työ & eläke, koti