KARON PÖRSSI Suomalaisten pörssisijoittajien määrä kasvoi viime vuonna reilulla 26 000 henkilöllä eli enemmän kuin Imatran kaupungin väkiluvun verran. Suhteellisesti kasvu oli kolme prosenttia.
Pörssisijoittaminen on kasvuala, vaikka viime vuonna osakekurssit laskivat eivätkä sijoitustuotoillaan autoja ostaneet naapurit olleet vetämässä suomalaisia pörssiin siihen tahtiin kuin edeltävinä sesonkeina.
Tilastokeskus laskee, että viime vuoden lopulla 968 000 suomalaisella on suoria osakesijoituksia. Kun päälle laskee rahastosijoittajat, lukumäärä nousee jo 1,89 miljoonaan. Toisin lukuja kääntämällä: joka kuudennella suomalaisilla on pörssiosakkeita. Osakkeita tai rahastoja tai molempia on joka kolmannella.
Pörssiosakkeiden omistajiksi on Tilastokeskuksen aineistossa laskettu ne suomalaiset, jotka omistavat suomalaisia pörssiosakkeita, sekä ne, jotka ovat tallettaneet rahaa osakesäästötilille. Luvut eivät siis sisällä niitä suomalaisia, joilla on pelkästään ulkomaisia suoria pörssiomistuksia, eivätkä niitä tapauksia, joissa henkilö harjoittaa pörssisijoittamista vain sijoitusyhtiön kautta.
Toisaalta mukana voi olla niitä, jotka ovat siirtäneet rahaa osakesäästötilille mutta eivät omista osakkeita.
Jos osakkeenomistajien määrä kasvaa viimevuotista tahtia myös jatkossa, viiden vuoden sisällä rikotaan miljoonan suomalaisen pörssiomistajan raja.
Miljoonan raja on kuitenkin itse asiassa voinut jo rikkoutua. Pörssisäätiön mukaan (Euroclear) elokuun lopussa Suomessa oli 991 019 "kotitalousomistajaa". Tuo luku kertoo, kuinka moni suomalainen omistaa Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä olevia osakkeita. Arvo-osuusjärjestelmässä on myös muita kuin pörssiyhtiöitä, mutta monen tällaisen yhtiön kohdalla voi miettiä, onko ero passiiviseen pörssiomistukseen merkittävä.
Tuossa luvussa eivät ole mukana ne suomalaiset, jotka omistavat vain ulkomaisia yhtiöitä.
Osakesäästötili sijoittajamagneettina
Viime vuosina suomalaisten osakesijoittajien määrä on kasvanut vauhdikkaasti. Sille lienee kaksi selvää syytä.
Ensinnäkin 2010-luvun nollakorkobuumi ajoi osakekurssit ylös. Pitkään jatkuneella pörssinousulla on tapana lisätä sijoittamisesta kiinnostuneiden määrää. Nousevat osakekurssit ovat parhaita kansankapitalismin puolestapuhujia.
Nousukausi tietenkin myös lisää ihmisten käytössä olevia varoja: jos taloudessa on ylijäämää, on helppo ryhtyä sijoittamaan.
Toiseksi osakesäästötili uutena tuotteena herätti kiinnostusta. Osakesäästötilin lanseeraus myös sai pankit markkinoimaan paitsi tiliä myös pörssiosakkeiden suoraa omistamista yleisesti.
Osakesäästötili yksinkertaistaa verotusta ja tarjoaa piensijoittajalle samat verokuoriedut, jotka ovat aiemmin olleet vain suuremman pääoman saatavissa erilaisten vakuutusratkaisuiden kautta. Osakesäästötililäiselle verot lankeavat maksuun vasta siinä vaiheessa, kun osakesäästötilikuoresta nostaa rahoja pois tavalliselle pankkitilille. Sen sijaan kuoren sisällä myyntivoitoista ja osingoista ei makseta veroa.
Osakesäästötili on tuotteena osoittautunut hitiksi. Tilastokeskuksen datan mukaan viime vuoden lopulla saldollinen osakesäästötili oli 202 000 suomalaisella. Osakesäästötilillisten määrä kasvoi viime vuoden aikana 37 000:lla.
Vaikka kasvuluku on suurempi kuin osakkeenomistajien kokonaiskasvu, myös pelkästään pörssiosakkeita omistavien määrä kasvoi vajaalla tuhannella. Moni sellainen, joka on aiemmin sijoittanut vain suoraan pörssiosakkeisiin, ryhtyi sijoittamana myös osakesäästötilin kautta.
Lukuja tarkastellessa pitää tietysti muistaa, että kuolo korjaa sijoittajia koko ajan. Jokaisen ajasta ikuisuuteen siirtyneen osakesijoittajan sijalle on löytynyt uusi, ja enemmänkin.
Neljänneksellä alle tonnin salkku
Mikä on suomalaisen osakesalkun keskikoko?
Vastaus voi olla 47 800 euroa. Se oli viime vuonna suomalaisten osakkeita omistavien salkkujen keskiarvo. Vastaus voi yhtä hyvin olla 5 500 euroa. Se oli saman aineiston mediaani, eli puolella suomalaisista osakkeenomistajista oli sitä suurempi ja puolella sitä pienempi salkku.
Nämä luvut koskevat aiemmin määriteltyjä suoraan omistettuja suomalaisosakkeita ja osakesäästötilien saldoa. Suorat ulkomaiset omistukset eivät siis ole mukana luvussa.
Aritmeettisen keskiarvon ja mediaanisalkun hurja ero selittyy sillä, että kaikkein vauraimpien salkut ovat sangen painavia. Prosenttiin pörssirikkaimmista pääse kuitenkin jo 637 000 euron omistuksilla. Pörssirikkaimpaan kymmenesosaan suomalaisista vaaditaan 70 500 euron sijoitukset.
Peräti neljänneksellä kaikista pörssiomistajista salkku on alle tuhannen euron suuruinen. Tarkasti laskettuna viime vuonna 25. prosenttipisteen raja meni vuodenvaihteessa 983 eurossa.
Tätä ei selitä se, että joukossa olisi paljon nollasalkkuja, sillä ensimmäisen desiilin raja menee 180 eurossa. 15 prosentilla suomalaisista on siis pörssisijoituksia 180–983 eurolla.
Tällaisten salkkujen hajauttaminen kovin moneen kohteeseen on kallista. Suomalaisten osakevälittäjien kautta tehtynä edullisimmalla taitaa päästä prosentin kaupankäyntikuluilla ilman vähimmäispalkkiota. Jos vähimmäispalkkio olisi vaikkapa viisi euroa, 200 euron kaupasta palkkio veisi 2,5 prosenttia.
Salkku paisuu iän myötä – muttei suoraviivaisesti
Tilastokeskus tilastoi pörssisalkkuja myös iän ja sukupuolen mukaan. Koska sukupuoleen perustuva tarkastelu – Tilastokeskus tarkoittanee juridisia sukupuolia – saatetaan kokea loukkaavaksi, siihen on parempi olla kiinnittämättä huomiota.
Ikätarkastelussa näkyy oletettu ja entuudestaan tuttu ilmiö: salkkujen koko ja henkilön ikä korreloivat. Iäkkäimmille on kertynyt suurimmat salkut niin, että yli 75-vuotiaiden mediaanisalkku on 9 400 euron suuruinen.
Tässä mediaanisalkun koko ikäryhmittäin:
| Ikä | Mediaani, euroa | Keskiarvo, euroa |
| 0–15 | 2 440 | 8 325 |
| 16–24 | 1 336 | 9 748 |
| 25–34 | 1 880 | 13 713 |
| 35–44 | 3 539 | 25 585 |
| 45–54 | 5 961 | 50 749 |
| 55–64 | 7 419 | 65 205 |
| 65–74 | 7 972 | 69 982 |
| 75– | 9 385 | 89 253 |
Lähde: Tilastokeskus
Lineaarisuuteen on kuitenkin yksi poikkeus: kaikkein nuorimpien eli enintään 15-vuotiaiden pörssiosakkeita omistavien salkut ovat mediaaniltaan suurempia kuin kolmekymppisten.
Selitys lienee se, että valtaosin tuon ikäisten salkut ovat vanhempien kasaamia tai lahjoituksina tai perintöinä edeltäviltä sukupolvilta tulleita. Ryhmä on myös pienehkö, vain 41 000 henkilöä eli alle viisi prosenttia ikäryhmään kuuluvista suomalaisista.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
