veronmaksajat.fi

RAHAT

Mikä mättää kehittyvillä markkinoilla – joko nyt mukaan?

Mikä mättää kehittyvillä markkinoilla – joko nyt mukaan?
25.10.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Kehittyvien markkinoiden osakekurssit ovat kehittyneet kehnonlaisesti ja pärjänneet tänä vuonna Eurooppaa ja Yhdysvaltoja huonommin. Kehittyvistä jäteistä Kiinan ja Intian osakeindeksit ovat painuneet erityisen paljon.

Samaan aikaan kehittyvilläkin markkinoilla yhtiöiden tulokset ovat kasvaneet. Tuloskasvun ja kurssilaskun yhdistelmä on johtanut siihen, että kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat alkaneet vaikuttaa perustunnusluvuilla tarkasteltuna edullisilta.

Osakeguru Ed Yardeniin henkilöityvä Yarden Research julkisti 10. lokakuuta prujullisen graafeja, joissa on katsottu eri markkinoiden indeksitason arvostuksia. Siinä missä koko maailman osakemarkkinoiden eteenpäin katsova p/e-luku on vajaat 15, MSCI Emerging Markets -indeksin vastaava luku on vain 11.

BRIC-maista huokein on perinteiseen tapaan Venäjä, jonka eteenpäin katsova p/e on vain reilut viisi. Brasilian ja Kiinan p/e:t liikkuvat 10–11:n tienoilla.

Mistä kehittyvien maiden kurssilasku johtuu, ja kannattaisiko jo lähteä mukaan? Jos, niin minne?

Kysyin näkemyksiä kehittyviin markkinoiden erikoistuneilta salkunhoitajilta. Visa Manninen työskentelee Taalerissa, Jukka-Pekka Lepän palkan maksaa EQ. 

Koronnostot kiusaavat

Yhdysvaltain koronnostot ovat sekä Visa Mannisen että Jukka-Pekka Lepän mukaan keskeisin syy kehittyvien markkinoiden osakkeiden kehnoon vireeseen kuluneena vuotena. Koronnostot imevät pääomia takaisin Yhdysvaltoihin.

Muitakin syitä on, niistä tärkeimpänä kauppasota Yhdysvaltain ja erityisesti Kiinan välillä.

”Yhdysvallat on asettanut tulleja Kiinalle ja Kiina on vastannut omilla vastatulleillaan. Tilanne tuskin korjaantuu nopeasti”, EQ:n Leppä miettii.

Visa Manninen nostaa esiin myös paikalliset kriisit Argentiinassa ja Turkissa.

”Aika ajoin kestoaiheet eli Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Kiinan velkaantuminen nostavat myös päätään”, hän lisää. 

”Kiina on jo halpa”

Jukka-Pekka Lepän mielestä Aasian markkinat ovat sijoittajan kannalta mielenkiintoisimmat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Aasia kasvaa varsin vahvasti, mikä yleensä tarkoittaa suotuisaa sijoitusympäristöä. Aasiassa suosimme erityisesti maita, joiden vaihtotase on positiivinen. Näissä maissa riski valuuttakurssin laskusta on pienempi. Erityisesti voi mainita Kiinan, Taiwanin, Thaimaan ja Vietnamin”, hän sanoo.

Kiinan hinnoittelu tuntuu Lepästä jo halvalta.

”Kiinan markkinat ovat laskeneet voimakkaasti kauppasotapelkojen takia, ja esimerkiksi Hongkongissa noteerattujen kiina-
laisien osakkeiden p/e-luku on nyt 7,7 ja osinkotuotto 4,4 prosenttia. Kauppasota tulee varmasti heikentämään Kiinan talouskasvua, mutta sen vaikutukset pörssiyhtiöiden tuloksiin tulevat olemaan rajalliset”, hän arvioi.

Leppä perustelee näkemystään sillä, että MSCI Kiina -indeksin yhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta alle kaksi prosenttia tulee Yhdysvalloista. 

Venäjä – puolesta ja vastaan

Taalerin Visa Manninen puolestaan nostaa esiin Turkin ja Venäjän esimerkkinä markkinoista, jotka voisivat sopia riskiä kaihtamattomalle sijoittajalle.

”Turkissa on aivan viime aikoina tapahtunut paljon positiivista kehitystä vaikean periodin jälkeen. Näistä voisi mainita vaihtotaseen vajeen kääntymisen ylijäämäksi, keskuspankin aggressiiviset koronnostot sekä uuden maltillisempaa ja tasapainoisempaa kasvua tavoittelevan talousohjelman. Myös välit Yhdysvaltojen kanssa ovat parantuneet.”

Mannisen mukaan monet turkkilaisyhtiöt ovat hyvin edullisesti hinnoiteltuja.

”Toki kyseessä on erittäin korkean riskitason markkina.”

Venäjä kärsi Krimin valtauksen jälkeen turbulenssista, mutta tänä vuonna se on ollut suurista kehittyvistä markkinoista osakesijoittajalle selvästi paras.

”Venäjä on edelleen varsin hyvissä asemissa, jos ja kun öljyn hinta pysyy tai nousee nykyisiltä tasoiltaan. Iranin vientisanktioiden olisi määrä astua voimaan 4. marraskuuta, ja Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian kiristyneet välit voivat myös leikata öljyn tarjontaa ja nostaa hintaa. Öljyn kysyntä näyttäisi jatkavan erittäin tasaista kasvua”, Manninen perustelee mutta muistuttaa, että Venäjälle asetetut taloussanktiot aiheuttavat merkittävän riskin sijoitusmarkkinalle.

Jukka-Pekka Lepän näkemys Venäjästä on tyystin toinen. Hän suhtautuu markkinaan varovaisesti.

”On mahdollista, että Venäjälle asetetaan uusia pakotteita loppuvuoden aikana. Tuntuu siltä, että Venäjän poliittinen tilanne on mennyt heikompaan suuntaan”, Leppä arvioi.

Varovainen hän on myös arabimaiden suhteen.

”Vaikka öljyn hinta on korkealla tasolla, arabimaiden poliittinen riski tuntuu tällä hetkellä liian korkealta.” 

Manninen välttelee teknoja

Taalerin Visa Manninen nostaa varottavien maantieteellisten alueiden sijaan varottavan toimialan. Hän suhtautuu epäröiden teknologiayhtiöihin.

”Teknologiayhtiöt ovat nousseet voimakkaasti useamman vuoden myös kehittyvillä markkinoilla, ja niiden arvostuskertoimet ovat korkeita. Viime aikoina Yhdysvalloissa ja muuallakin teknologiayhtiöiden kurssit ovat laskeneet, kun tuloskehitys ei ole ollut toivotun mukaista”, hän muistuttaa.

Jos maailmaan syttyisi laajamittainen kauppasota, se voisi iskeä hyvin kipeästi teknologiayhtiöihin.

”Yleisesti seuratun Morgan Stanley kehittyvien markkinoiden indeksin suurimmat maat ovat Kiina, Etelä-Korea, Taiwan ja Intia. Kaikissa näissä maissa teknologiayhtiöiden osuus on hyvin merkittävä”, Manninen sanoo. 

Erilaiset yhdessä korissa

Kehittyvistä markkinoista puhutaan yhtenä käsitteenä, ja moni sijoittaja mieltää kehittyvät markkinat yhdeksi osakesalkkunsa osaseksi. Näin siitä huolimatta, että jokin makrotalouden muutos saattaa parantaa yhden kehittyvän maan asemaa, heikentää toisen.

Kehittyviä markkinoita on perusteltua ajatella yhtenä kokonaisuutena mutta yhtä lailla yksittäisinä markkinoina.

”Esimerkiksi Morgan Stanleyn kehittyvien markkinoiden indeksi on hyvin laajasti käytössä. Kun tällaisten indeksien päälle on rakennettu hyvin suuria indeksirahastoja, eri markkinat liikkuvat helposti samaan suuntaan rahastomerkintöjen ja -lunastusten tahdittamana, kun eri maiden osakkeita ostetaan tai myydään juustohöylämenetelmällä. Tämä vahvistaa ajatusta monen hyvin erilaisen sijoitusmarkkina niputtamista yhdeksi kokonaisuudeksi”, Taalerin Visa Manninen taustoittaa.

Kehittyvien markkinoiden sisällä on kuitenkin hyvin erilaisia talouksia ja erilaisia osakemarkkinoita, jotka molemmat kehittyvät keskenään eri tahtiin. Toimialarakenteet poikkeavat toisistaan, poliittiset suuntautumiset voivat olla hyvinkin erilaisia.

”Esimerkiksi Aasian markkinat kasvavat voimakkaasti, kun taas Latinalaisessa Amerikassa kasvu on nyt hyvin vaatimatonta. Arabimaat ja Venäjä hyötyvät öljyn hinnan noususta, kun taas useat Aasian maat kärsivät siitä. Ja Afrikka on sitten ihan toinen tarina...”, EQ:n Jukka-Pekka Leppä erittelee.

Karo Hämäläinen

Rahat, verot, työ & eläke, koti