veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Metsänomistaja, nyt on oiva hetki harventaa

Metsänomistaja, nyt on oiva hetki harventaa
3.11.2022

Metsänomistajan kannattaa nyt toimia, jos hänen palstallaan on hoitorästejä. Energiapuulla on kova kysyntä, joten harvennuksen teettämällä voi saada metsänsä kuntoon ja lisäksi rahaa.

”Kaikki puu on nyt kysyttyä”, sanoo Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimiston kehityspäällikkö Harri Huupponen. Hän ei ole pitkän metsäuransa aikana kokenut yhtä vilkkaan kysynnän jaksoa. ”Puun hintakin on ollut nousussa, joten metsänomistajan kannattaa käyttää tilanne hyväkseen.”

Puukaupan hyvä veto on jatkunut jo puolisentoista vuotta, mutta tänä vuonna kärjistynyt energiapula ja energian kova hinnannousu ovat lisänneet etenkin energiapuun kysyntää. Sitä ostetaan nyt ennätysmäärin ensi talven varalle. Energiapuusta maksetaan paikoin enemmän kuin kuitupuusta.

Nuorissa metsissä riittää hoitorästejä

Energiapuu on läpimitaltaan pientä puuta ‒ rankaa tai hakkuutähdettä ‒ josta tehdään usein haketta.

Sitä käytetään muun muassa yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon laitoksissa, joita Suomessa on paljon. Jotkin laitokset ovat jo joutuneet laajentamaan puunhankinta-aluettaan varmistaakseen energiaraaka-aineen saantinsa.

Energiapuuta saadaan tavallisesti kahdesta lähteestä: nuorten metsien harvennuksista sekä päätehakkuista kertyvästä latvusmassasta. ”Päätehakkuita ei ole niin paljon, että energiapuuta saataisiin niistä tarpeeksi. Katse onkin nyt kääntynyt yhä enemmän nuoriin metsiin”, Harri Huupponen kertoo.

Nuorissa metsissä on runsaasti hoitorästejä, joten harvennettavaa riittäisi. ”Metsänomistaja voisi myydä puuta ja saisi samalla metsänsä hyvään kasvukuntoon”, Harri Huupponen kannustaa.

Pienetkin palstat kannattaa hoitaa ja harventaa. ”Esimerkiksi jo neljän viiden hehtaarin metsätilalla harvennus voi olla taloudellisesti kannattava.”

Vaikka etupäässä pienpuuta oltaisiin korjaamassa, pelkkiä pusikoita ei maksa vaivaa kaupitella energiapuuksikaan. ”Metsän täytyy olla koneellisesti korjattavaa.”

Jos metsää pitää raivata metsurityönä ennen kuin sinne saa metsäkoneen, Harri Huupponen kehottaa selvittämään, voisiko työhön saada kemera-tukea. ”Jos voi, se saattaa riittää metsurityön kustannuksiin.”

Yllättävän iso hehtaaritulo

Energiapuun kysynnässä on alueellisia eroja. Metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä metsäammattilaiseen oman alueensa metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäpalveluyrityksessä. Niissä tunnetaan paikallinen tilanne.

Jos haluaa päästä vähällä vaivalla, metsänomistajalle on kätevintä valita sellainen toimija, jonka avulla saa hoidettua sekä puukaupan että korjuutyön.

Paljonko energiapuun myynnistä sitten voisi saada rahaa? Harri Huupponen laskee suuntaa antavan esimerkin:

  • Sinulla on 5 hehtaaria ensiharvennusikäistä, 2030-vuotiasta metsää.
  • Siitä voitaisiin saada energiapuuta noin 70 m3/ha eli yhteensä 350 m3.
  • Et tee korjuutyötä itse, joten saisit puusta esimerkiksi 18 e/m3 (kantohinta), yhteensä noin 6 300 euroa (ennen pääomatuloveroa).

”Tämäntyyppisestä metsästä metsänomistajalle voisi siis jäädä verojen ja kulujen jälkeen esimerkiksi 800900 euroa tuloa hehtaarilta”, Harri Huupponen sanoo.

Huupposen neuvojen perusteella metsänomistajan nyrkkisäännön voisi muotoilla näin:

  • Nuoren metsän harvennuksesta voi saada käteen arviolta 5001 000 euroa tuloa hehtaarilta.
  • Jos metsää pitää ennen korjuuta raivata, tulosta pitää vähentää raivauskulut. Metsurityö maksaa tyypillisesti 300500 euroa hehtaarilta.
  • Jos kemera-tuen ehdot kohteessa täyttyvät, tuki korvaa raivauskulun kokonaan tai osittain.

Klapikauppa käy kuumana

Energian kallistuminen ja uhkaukset talven sähkökatkoista ovat räjäyttäneet myös klapikaupan. Hinnat vaihtelevat valtavasti. Kuivista klapeista maksetaan esimerkiksi 50‒100 euroa irtokuutiolta. Talven lähestyessä hinta arvatenkin nousee.

Metsänomistaja voisi siis lyödä parhaiten rahoiksi myymällä omasta metsästään puuta klapeina, mutta jos sitä tekee harrastuksena, ei parane laskea hintaa omalle työlleen ja ajalleen.

Polttopuukauppa onkin pitkälti jo ammattimaistunut Suomessa. Ei ihme, sillä puuta käytetään yllättävän paljon.

”Suomessa tehdään vuosittain noin 7 miljoonaa kuutiota klapia ja halkoa pientalojen lämmitykseen. Se on iso määrä, kun koko puukauppa on noin 70 miljoonaa kuutiota vuodessa”, Harri Huupponen vertailee.

Ulla Simola

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti