veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Luurankoja peltikatolla – Loudspringin viisi opetusta sijoittajille

Luurankoja peltikatolla – Loudspringin viisi opetusta sijoittajille
5.9.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI ”Mikä on metelin huippu?”

”Luuranko tanssii peltikatolla puukengät jalassa.”

Niin tiesi ainakin mikkeliläinen koulupoikaviisaus 1980-luvulla. Tietolähteenä taisi olla tuolloin myyntihitiksi noussut Kilon poliisi -kirja.

Aikuisena luurankojenkin kanssa on vaikeampaa. Niitä ilmaantuu sijoitussalkkuun, eivätkä ne pidä meteliä. Katolla on huopa, luurankojen jalassa töppöset ja nivelissä öljyä. Siksi sijoittajan täytyy kuulostella erityisen tarkkaan, milloin luuranko kolahtaa.

On kuitenkin muutamia merkkejä, joiden perusteella voi aavistella, että korvia kannattaa höristää erityisen tarkkaan.

Valitsin opin antajaksi First Northissa noteerattavan Loudspringin ja sen salkkuyhtiön Nocartin, joka on joutunut kuluneen vuoden aikana tikunnokkaan. Tarkoitukseni ei ole sanoa, että Loudspring olisi välttämättä huono sijoituskohde, vaan tarkastelen sen kautta yleisesti varoittaviksi huomaamiani seikkoja. 

1. Maailmoja syleilevä missio 

On tuiki tarpeellista, että yhtiöllä on selvät tavoitteet ja missio, johon sen työntekijät sitoutuvat. Eikä lainkaan pahasta ole, jos siinä sivussa tulee pelastettua maailma.

Ylisanat kuitenkin herättävät epäilyksen. Ei kai yhtiö pyri peittelemään todellista luonnettaan? Ja jos pyrkii, miksi se tekee niin?

Loudspring kertoo nettisivuillaan suurella fontilla: ”Kasvatamme kannattavia yrityksiä ratkomaan maailmanlaajuisia ongelmia.”

Lausahdus sopii tavallaan hyvin cleantech-alaan erikoistuneen sijoitusyhtiön statementiksi, ja onhan se paljon parempi kuin paperinmakuinen versio, joka voisi kuulua vaikkapa: ”Loudspring on kestävään energiantuotantoon, energiansäästöratkaisuihin ja kiertotalouteen erikoistunut pääomasijoitusyhtiö”.

Lausahduksessa on se ikävä puoli, että se johtaa harhaan. Äkkiseltään sen pohjalta nimittäin voisi luulla, että Loudspring kasvattaisi yrityksiä, jotka ovat kannattavia. Niin ei ole.

Viime perjantaina julkistamassaan osavuosikatsauksessa Loudspring kertoi kahden ydinsijoituksensa Nuukan ja Eagle Filtersin ensimmäisen vuosipuoliskon lukuja. Kummankin EBITDA oli miinuksella, ja Eaglen miinus vielä edellisvuotista suurempi.

Muiden sijoitusten osalta Loudspring on antanut viime vuoden luvut. Elokuussa julkistettujen tarkastettujen tietojen mukaan viime vuonna kuusi seitsemästä ydinomistuksesta teki nettotappiota. Voitolla oli vain Nocart. Ydinsijoitusten yhteenlasketut nettotappiot vuonna 2017 olivat yli 22 miljoonaa euroa. 

2. Etunojainen tiedotus

Viime vuoden tammikuussa Loudspring, joka silloin oli nimeltään vielä Cleantech Invest, kertoi salkkuyhtiönsä Nocartin allekirjoittaneen 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen sopimuksen aurinkovoimalan toimittamisesta Sambiaan.

Sopimusta luonnehdittiin sijoitusyhtiön siihen mennessä ”merkittäväksi kaupalliseksi läpimurroksi”, Nocartin mahdollisuuksia valtaviksi.

Sijoitusyhtiön osakekurssi kaksinkertaistui lyhyessä ajassa.

Sen jälkeen Sambian-linjalta on kuulunut lähinnä tuut-tuut. Viime viikon Suomen Kuvalehdessä toimittaja Salla Vuorikosken haastattelemat yhtiön työntekijät antavat yhtiön Sambian-hankkeesta vähintään ristiriitaisen kuvan. 

”Jos minulta kysytään, niin mä en olisi itse enkä olekaan Sambian-diiliä julkaissut”, Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen sanoo haastattelussa.

Kun Loudspring tiedotti elokuun puolivälissä ydinomistustensa viime vuoden tilintarkastetuista luvuista. Nocartin liikevaihtoa vedettiin alaspäin yli kahdella miljoonalla eurolla. Samalla nettotulos laski miltei kahdella miljoonalla.

Loudspring on ollut ilmeisen etunojainen ja optimistinen tiedottaessaan salkkuyhtiönsä menestyksestä. Se on huono merkki. Lisäksi moinen aiheeton henkselienpaukuttelu asettaa yhtiön kaiken tiedottamisen kyseenalaiseen valoon. 

3. Suuret myyntisaamiset

Suoraan Nocartiin liittyy toinenkin herkästi kilkkava varoituskello: suuret myyntisaamiset.

Kun kauppaa tehdään, kauppahintaa kirjataan erilaisten kirjanpidollisten mankelien mahdollistamalla tavalla liikevaihtoon, vaikka kauppasumma maksettaisiin selvästi myöhemmin. Kirjanpito elää eri tahtia kuin kassavirta. Maksamaton osa jää taseeseen myyntisaamiseksi.

Aina myyntisaamisia ei saada perittyä läheskään kokonaan ja niiden realisoituminen pankkitilin saldoksi voi kestää tuskastuttavan kauan. Projekti voi muuttaa muotoaan, tilaaja voi joutua maksuvaikeuksiin ja niin edelleen.

Nocartin tapauksessa liikevaihto näyttää hyvältä ja tuloskin on alentumista huolimatta plussalla, mutta yhtiön rahavarat niin lopussa, että se on joutunut etsimään euroja paitsi omista nurkista myös rahoittajilta.

”Ensimmäisen puolivuoden aikana Nocart on saanut lisärahoitusta, mutta tarvitsee, ja neuvottelee sijoittajien kanssa lisärahoituksesta jota tarvitaan olemassa olevien projektien siltarahoitusta varten”, Loudspring kertoo Nocartista puolivuotiskatsauksessaan. Kirjoitusvirheet ja huonokielisyys ovat tiedotteen mukaiset.

Erityisen varovainen sijoittajan kannattaa olla sellaisten firmojen kohdalla, joilla on tapa kirjata myyntejä etupainotteisesti ja jotka operoivat niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla. Varoittavaa mallia voi katsoa paitsi Nocartista myös Tecnotreen historiasta. 

4. Yhtiö muuttaa nimeään ja strategiaansa

Terve yhtiö mukautuu markkinatilanteeseen eikä jämähdä luutuneisiin toimintamalleihin. Silti alituiset strategiamuutokset ovat varoitusnauhaa sijoittajalle.

Saunalahden Serveri muuttui listautumisensa kynnyksellä Saunalahdeksi, josta tuli Yahoo!:ta halvasti matkien Jippii Group, jolla nimellä se ajautui vaikeuksiin. Vuonna 2000 Balansorista tuli A Company Finland, joka muuttui vuonna 2003 Ruukki Groupiksi (nykyisin Afarak Group). Tylsää ei ole ollut näiden yhtiöiden tiedotteita lukiessa.

Eikä ole ollut Loudspringinkään matkassa. Reilun neljän vuoden First North -taipaleensa aikana yhtiö on vaihtanut nimeään kerran, toimitusjohtajaansa kahdesti ja strategiaansa – jaa-a! Loudspringin strategiapäivitykset ja Lassi Noposen kirjeet ovat sellaista sanataidetta, että niiden tulkitsemisessa taitaa olla enemmän hyötyä kirjallisuuden kuin kauppatieteiden opinnoista. 

5. Analyytikkojen arviot heittelevät, yhtiö vaihtaa analyysitaloa

Loudspring on viimeperjantaisen kurssilaskunsa jälkeisellä vajaan 20 miljoonan euron markkina-arvollaan niin pieni ja kaiken lisäksi omistukseltaan keskittynyt firma, että välityspalkkiotuloilla elävien yhtiöiden ei kannata tehdä siitä sijoitustutkimusta. Niinpä yhtiö tilaa omilla rahoillaan maksuanalyyseja.

Tässä ei ole mitään ihmeellistä. On varsinkin piensijoittajan kannalta hyvä, että myös pienistä yhtiöistä on tarjolla pureskeltuja raportteja.

Viime kevääseen asti Loudspring tilasi raporttinsa FIMiltä. 13.4.2018 päivätyssä raportissa FIMin analyytikot Aaron Kaartinen ja Kim Gorschelnik saavat Loudspringin arvoksi hieman alle 50 miljoonaa euroa. Tästä 30 prosenttia on peräisin Nocart-omistuksesta; Nocartin kokonaisarvosi FIM arvioi 89 miljoonaa euroa.

Loppukesästä Loudspring ilmoitti vaihtaneensa käyttämäänsä analyysitaloa: Loudspringiä ”alkoi seurata” Inderes. Yhtiöraportti on päivätty 23.8.2018.

Inderesin kalkyyleissä Loudspringin osien summan arvoksi tuli vajaat 24 miljoonaa euroa eli 88 senttiä osaketta kohden. Se oli ikävästi olevan alempi kuin Loudspringin silloinen osakekurssi.

Jostain kikkapussistaan analyytikot tempaisivat kuitenkin ”sijoitusyhtiöpreemion”, jonka suuruudeksi Olli Vilppo ja Juha Kinnunen arvioivat 20 prosenttia. ”Sijoitusyhtiöpreemion” myötä Loudspringin tavoitehinta nousi 1,05 euroon ja suositukseksi pystyttiin lyömään ”osta”.

Yleensä sijoitusyhtiöt noteerataan substanssiarvoaan alhaisempaan hintaan. Tällöin puhutaan substanssialennuksesta. Tai no, olihan vuosituhannevaihteessakin dotcom-sijoitusyhtiö Menire, jonka kurssi kirmaili ajoittain hurjissa lukemissa. Meniren tapauksessa ”sijoitusyhtiöpreemiolla” ei kannattanut sijoittaa.

Jos yhtiö vaihtaa maksuanalyysipalvelutaloa, sijoittajan kannattaa pohtia, voiko syynä olla se, että edellisen talon analyytikoilta on loppunut kekseliäisyys. Silloin ehkä sijoittajankin kannattaa rajoittaa luovuuttaan.

Huolta aiheuttaa myös se, että analyytikkojen näkemykset Loudspringin omistusten arvosta heittelevät huomattavasti. Kun FIM arvioi Nocart-omistuksen 14,6 miljoonan euron arvoiseksi, muutamaa kuukautta myöhemmin Inderes antaa omistukselle 6,6 miljoonan arvon. FIMin kalkyyleissa Loudspringin toiseksi arvokkain omaisuuserä oli Nuuka 8,9 miljoonaa euroa. Inderes antaa omistukselle 5,4 miljoonan euron hintalapun.

Epävarmuutta on ilmassa, ja epävarmuudesta sijoittaja yleensä vaatii alennusta, ei halua maksaa preemiota. 

Viikon trio: Loudspringin isännät 

Loudspringin suurin osakkeenomistaja on Loudspringin toimitusjohtajan Lassi Noposen Prila Oy. Tarja Teppo on Loudspringin pitkäaikainen hallituksen jäsen.

Kolmanneksi suurin omistaja osakemäärällä mitattuna on Ehrnrooth-sukuun kuuluvan Fromondin perheen sijoitusyhtiö Holdix. Holdixin Loudspring-omistus koostuu pelkästään First North -noteerattavista A-osakkeista, joilla on yksi ääni. Äänimäärällä Holdixin ohi heittämällä menee hieman alle miljoona Loudspringin K-osaketta omistava Timo Linnainmaa.

Omistaja Osakkeita yhteensä Osuus osakkeista  Osuus äänistä
Prila Oy   1 394 657  5,79 %  22,68 %
Tarja Teppo 1 173 450 4,87 % 19,77 %
Holdix Oy Ab 1 118 409 4,65 % 1,01 %

Lähde: Loudspringin nettisivut. Haettu 31.8.2018.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.