veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Lunastan itseni Inderes-lahkon täysivaltaiseksi jäseneksi – epätavanomaiset syyt osallistua osakeantiin

Lunastan itseni Inderes-lahkon täysivaltaiseksi jäseneksi – epätavanomaiset syyt osallistua osakeantiin
29.9.2021

KARON PÖRSSI Inderes on ehkä parasta, mitä suomalaiselle yksityishenkilöiden osakesijoittamiselle on tapahtunut 2000-luvulla.

"Ehkä"-sana siksi, että lausahdus olisi ilman sitä ja on myös sen kanssa kolumnimaisen liioitteleva. Todellisuudessa taitaa olla aina kaksi yhteiskunnallisesti merkittävämpää seikkaa, nimittäin osakekurssien vahva nousuputki ja osakesäästötili. Ne ovat tuoneet kahmaloittain uusia suomalaisia osakesijoittajiksi.

Osakesijoittamista aktiivisesti harrastavien keskuudessa Inderes on kuitenkin merkittävä yhteisön luoja ja palvelujen tarjoaja. Reilun kymmenen vuoden aikana se on parantanut yksityissijoittajien asemaa enemmän kuin Osakesäästäjien keskusliitto ja puhaltanut suomalaiseen sijoituskulttuuriin puhtia enemmän kuin Arvopaperi-lehti.

Minulle henkilökohtaisesti Inderes on antanut paljon iloa ja oivalluksia.

Kymmenisen vuotta sitten määrittelin omaksi missiokseni saada suomalaiset sijoittamaan paremmin. Tätä päämäärää toteuttaa myös Inderes.

Pidän Inderesistä, ehkä jopa fanitan yhtiötä. Siksi on päivänselvää, että osallistun Inderesin First North -listautumista edeltävään osakeantiin, joka alkaa maanantaina 4. lokakuuta. Merkitsisin osakkeita, olisi hinta asetettu melkein mihin tahansa, sillä tätä sijoituspäätöstä en tee tulevia kassavirtoja nykyhetkeen diskontaten, vaan samalla tavalla kuin urheiluseuran kannattaja osallistuessaan seuran pääomanvahvistustalkoisiin. Suljen silmäni sykliltä. 

Kasvua pörssibuumilla

Huolimatta näkyvyydestään sijoittajayhteisössä Inderes on kuitenkin melko pieni yhtiö. Viime vuonna sen liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa.

Samalla se on varsin nopeasti kasvava firma. Viime vuonna liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 76 prosenttia. Tämän vuoden alkupuoliskolla kasvua tuli 48 prosenttia. Koko kuluvan vuoden liikevaihdon Inderes arvioi olevan 11,6–12,3 miljoonan euron haarukassa, mikä tarkoittaisi koko vuodelle 33–41 prosentin kasvua.

Inderesiä kasvattaa pörssibuumi ja uskoakseni erityisesti listautumismarkkinan käyminen kuumana. Inderes ei avaa yhtiöesitteessään palveluidensa hintoja tai kannattavuutta, mutta uskoisin, että jos Inderes pääsee myymään listautuvalle yhtiölle täyden setin eli laajan yhtiöraportin, virtuaalisen road show'n ja muut kilkkeet, rahaa kilisee kassaan kovalla katteella. Pörssiin tai First North -markkinalle haluavat yhtiöt eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä.

Omalla osakeannillaan Inderes sanoo kokeilevansa First North -listautumisen toteuttamista, ja eiköhän tarkoitus ole hyödyntää saatuja kokemuksia myös kaupallisesti omille tuleville asiakkaille. Näen mannavirtaa.

Inderesin perinteistä perusliiketoimintaa on analyysipalveluiden myyminen listatuille yhtiöille. Vielä reilu vuosikymmen sitten Suomessa ei ollut olemassa tällaista markkinaa lainkaan, vaan välitysliikkeiden analyytikot kirjoittivat raportteja omien meklareidensa myyntipuheeksi. Analyytikoiden palkat tienattiin osakevälityksen tuotoilla.

Tilanne muuttui huomattavasti ensin välitysbisneksen hintakilpailun kiristyttyä. Analyytikoiden ja heidän seuraamiensa yhtiöiden määrä laski rajusti. Inderes toi tähän muutoksen kääntämällä ajattelun toisinpäin: analyysia on tarjolla, jos yhtiö maksaa sen tekemisestä.

Sittemmin maksuanalyysiliiketoimintaan on siirtynyt muitakin suomalaisia analyysitaloja, mutta Inderesin yhtiöpeitto on suurin. Tähän sitä ovat auttaneet markkinan avaajan rooli ja epäilemättä myös analyytikoiden menestys analyytikkovertailuissa, mutta ennen muuta sijoittajayhteisö.

Jos yhtiö maksaa kohtuullisen korvauksen analyysista, yhtiö totta vie haluaa, että se myös saavuttaa lukijansa ja että sitä luetaan.

Kuinka moni seuraa säännöllisesti Evlin maksuanalyyseja?

Niinpä.

Inderes oivalsi jo varhain olevansa jakelubisneksessä – ja siitä kehkeytyikin sen liiketoiminnan ydin.

Sijoittajaviestinnän asiantuntija

Tavalliselle meikäläiselle sijoittajalle Inderes näyttäytyy analyyseja ja markkinanäkemystä tarjoavana yhtiönä, joka tööttää sisältöä joka tuuttiin.

Inderesiin sijoittamista harkitsevan vinkkelistä Inderes on kuitenkin yhtiöiden sijoittajasuhdeviestintää palveleva yhtiö. Analyysien kirjoittaminen on vuosien varrella täydentynyt toimitusjohtajahaastatteluilla, hiillostuksilla, osavuosikatsauslivelähetyksillä, virtuaali-roadshow-palveluilla, sijoitustapahtumilla, virtuaaliyhtiökokouksilla...

Sijoittajasuhdepalveluiden tuottaminen on melko pitkälti mediatoimintaa. Moni muu olisi keskittynyt ydinosaamiseensa ja ostaisi vaikkapa video- ja podtuotannon ulkoa. Inderes sen sijaan pitää tuotantopalvelut pitkälti omissa käsissään. Vuoden 2019 loppupuolella se osti videoviestintään erikoistuneen Flikin.

Ajoitus oli oiva, kun seuraavana keväänä koronarajoitukset siirsivät tapahtumat verkkoon.

Flikillä on myös pienimuotoista, kaksi henkilöä työllistävää toimintaa Ruotsissa. Ruotsin Flikistä Inderes omistaa 60 prosenttia.

Taaleri ulos, asiakkaat sisään

Inderes on nostanut esiin start up -henkistä yrityskulttuuriaan. Keskeiset henkilöt ovat aktiivisia niin analyytikkokommentaattoreina kuin sosiaalisen median kanavissa. Harvan yhtiön toimitusjohtaja esimerkiksi pitää yhtiön sivuilla asiakkaille tarkoitettua pizzakoulua (vaikka hyvin voisi, Inderesiltä voi varmasti kysyä ideoita mahdollisista toteutustavoista).

Myös First North -listautumisantinsa Inderes toteuttaa hieman vakiintuneesta kaavasta poiketen. Anti on avoinna vain asiakkaille, joten instituutiosijoittajat eivät pääse ainakaan tässä vaiheessa Inderesin omistajiksi. Suuntaamalla antinsa vain asiakkailleen Inderes luo yhä tiiviimpää yhteisöä yhtiön ympärille. Näin rakennetaan kulttia.

Muutama vuosi sitten Taaleri osti osan Inderesistä, mutta syyskuun alussa Inderes osti  kolmanneksen* Taalerin omistamista osakkeista itselleen. Annissa saatavilla rahoilla voidaan ostaa puolet lopuista Taalerin osakkeista**. Kauppahinta on sama 25 euroa, jolla osakkeita tarjotaan yleisön eli asiakkaiden merkittäväksi.

Käytännön lopputulos on sama kuin siinä tapauksessa, että Inderes järjestäisi 136 000 osakkeen osakeannin ja Taaleri myisi 100 000 omistamansa osaketta annin yhteydessä, mutta ehkä Inderesissä on ajateltu, että siinä tapauksessa mediassa listautuminen leimattaisiin "Taalerin rahastukseksi". Toisaalta antien yhteydessä toteutetut myynnit on yleensä kohdistettu institutionaalisille sijoittajille.

No, näin on tehty: Taaleri pääsee irtautumaan osakkeistaan ja Inderes painaa uusia osakkeita. Pitäisikö tämän sitten ymmärtää olevan yritys peitellä "rahastus"?

Inderes on ollut Taalerille onnistunut sijoitus. Taalerin viime vuoden lopun taseessa Inderes-osakkeiden hankintahinnaksi kerrotaan 448 000 euroa ja arvioksi käyvästä arvosta vajaat 1,5 miljoonaa. 25 euron osakekohtaisella hinnalla Taaleri saa Inderesistä irtautuessaan 2,5 miljoonaa euroa, ja sille jää vielä pitkälti yli miljoonan hintaiset osakkeet.***

Listautumisannissa on tarjolla enintään 236 303 osaketta 25 euron kappalehintaan (henkilöstölle tavalliseen tapaan 10 prosentin henkilökunta-alennuksen jälkeen 22,50 euroa). Koska instituutiot eivät kahmi karhunosaa tarjolla olevista osakkeista, osakkeita voi saada halutessaan murumäärää enemmän, vaikka annin absoluuttinen euromäärä onkin pieni.

Jos Inderesiä merkitsisi vaikkapa 5 000 sijoittajaa, jokaiselle liikenisi miltei 50 osaketta eli 1 250 eurolla. Osa tyytyy kuitenkin 20 kappaleen vähimmäismerkintään. Henkilöstön merkintöjä taas tuskin leikellään. 

Taloustavoitteet yhteenlaskulla

Miltä Inderes sitten näyttää lukuina?

Kasvuyhtiöltähän se näyttää, mutta lisäksi hyvin kannattavalta. Tämän vuoden liikevoitoksi ilman liikearvonpoistoja yhtiö ennakoi 2,1–2,6 miljoonaa euroa.

Tämä EBITA-tunnusluku eli "liikevoitto + liikearvosta tehdyt poistot" on siinä mielessä järkevä, että se asettaa FAS-tilinpäätöksen tekevän yhtiön lähemmäs samaa viivaa IFRS-tilinpäätöksen tekevän yhtiön kanssa. IFRS-kirjanpidossa liikearvosta ei tehdä poistoja ajan kulumisen vaan liikearvon kulumisen perusteella.

Osakeannin jälkeen osakemäärä nousee 1 633 515:een. Markkina-arvoksi 25 euron osakekohtaisella hinnalla tulee 40,8 miljoonaa euroa.

Listautumisesta saatavilla, oletettavasti reilun viiden miljoonan euron nettovaroilla Inderes on Taalerin omistamien osakkeiden ostamisesta huolimatta kirkkaasti nettovelaton, joten sillä on mahdollisuus ostaa kasvua ja tulosta epäorgaanisesti.

Sen sijaan että ohjaisi tulevaa kasvua ja kannattavuutta erikseen Inderes kertoo tavoittelevansa pitkällä aikavälillä liikevaihdon kasvuprosentin ja EBITA-kannattavuusprosentin yhteissummaa välille 30–50. Lasketaanko tässä yhteen omenia ja hevosia? Kyllä, mutta enemmän kuin ohjauksena tavoite tuleekin lukea tahtotilana: joskus painottuu kasvu, joskus kannattavuus, kumpikin on tavoittelemisen arvoisia.

Tavoite on viime vuosina toteutunutta ynnälaskua maltillisempi, mikä on vähintään realismia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vahvana jatkuvaa kasvua, jota varmaankin täytyy ottaa yritysostoin. 

Turvaklausuuli kurssilaskun varalle

Osakkeen hinnoittelustakin on tapana kirjoittaa. Annetaan sana analyysiyhtiölle itselleen.

"Merkintähintaa määriteltäessä on otettu huomioon muun muassa vallitseva markkinatilanne, toimialalla toimivien yhtiöiden arvostuskertoimet sekä yhtiön tulosodotukset. Merkintähinta vastaa yhtiön hallituksen käsitystä tarjottavan osakkeen käyvästä arvosta yhtiöesitteen päivämääränä."

"Vallitsevan markkinatilanteen" laittaminen heti listan kärkeen kertoo minusta suoraan sen, että korkeiden arvostusten aikana myydään korkealla arvostuksella. Tuohon tekstinpätkään on hyvä vedota, jos parin vuoden päästä huomataan, että osakkeella käydään kauppaa alle puolella nykyisestä hinnasta.

Sijoitusmielessä Inderesiä arvioiva punnitsee sitä, kuinka suuri osa Inderesin menestyksestä selittyy markkinatilanteella, kuinka suuri osa siitä, että se on kyennyt luomaan kaiken aikaa uusia markkinoita. Samoin on mietittävä sitä, kuinka Inderesin liiketoiminta kestäisi kahden vuoden karhumarkkinan jälkeen.

Vaan minähän en moisia mieti, koska haluan olla omistajana mukana Inderes-kulkueessa.

Loppuun vielä disclaimer-henkinen ajatus. Mietin, onko sopivaa, että omistan tai käyn kauppaa Inderesin osakkeella. Pörssistä ja myös sijoittajia palvelevista yhtiöistä kirjoittamalla kun jollakin tavalla kai voisin vaikuttaa Inderesin maineeseen – niin kuin teen tässä yhtiötä ylistämällä.

Omistan toki myös esimerkiksi Nordeaa, mutta minun piiperryksilläni ei ole tuon taivaallista merkitystä Nordean bisneksien kannalta. Voisiko omistukseni Inderesissä vaikuttaa riippumattomuuteeni esimerkiksi niin, että jättäisin mahdolliset ikävät Inderesiä koskevat jutut kirjoittamatta?

Asiaa sydämessäni tarkasteltuani totesin, että tuskin jättäisin ja että tuskin vaikuttaisi. Sitä paitsi ainakaan annista saatavilla osakkeilla ei ole merkitystä salkkuni kannalta. Ja olisihan se nyt melko egoistista ajatella, että sanoillani olisi nk. Inderes-vaikutusta. Inderes-efektiksi on alettu kutsua pikkuyhtiöiden kovia kurssimuutoksia, joita tapahtuu Inderesin aloitettua yhtiön seurannan. Viimeksi tästä pääsi nauttimaan Honkarakenne. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nordeaa ja Honkarakennetta. 

* Korjattu: Inderes osti kolmanneksen Taalerin Taalerin omistamista osakkeista itselleen, ei puolta.

** Korjattu: Annissa saatavilla rahoilla voidaan ostaa puolet lopuista Taalerin osakkeista, ei Taaleria kokonaan ulos. 

***Lisätty lause: ... ja sille jää vielä pitkälti yli miljoonan hintaiset osakkeet. Poistettu kappaleen viimeinen virke: Sijoitus on yli viisinkertaistunut. 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti