veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Levottomuus palasi pörsseihin - pää kylmänä paniikissakin

Levottomuus palasi pörsseihin - pää kylmänä paniikissakin
7.2.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Jos pörssikurssien viiden prosentin lasku saa aikaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä, ei kannata kuin vetää henkeä syvään, ehkä toisenkin kerran. Virhe on jo tehty, eikä sitä saa tekemättömäksi.

On paras keskittyä olemaan tekemättä lisää uusia virheitä, joihin paniikissa voi sortua luvattoman helposti. Lompakko kiittää kylmää päätä.

Osakkeet ovat historiallisesti olleet parempi sijoituskohde kuin korkopaperit tai kiinteistöt. Taloustieteilijöiden selitys tälle on se, että osakesijoituksiin liittyy suurempi epävarmuus tulevista tuotoista: osakkeiden kurssit heilahtelevat enemmän ja nopeammin kuin korkosijoitusten tai asuntojen. Siksi muutaman prosentin lasku- ja nousupäivät pörssissä eivät ole hirveitä oikkuja vaan tavallaan hyvien tuottojen edellytys.

Tämän vuoksi osakemarkkinoille sijoitetun rahan täytyy olla kärsivällistä rahaa. Sijoituksen kesto on useita vuosia tai vuosikymmeniä, ei kuukausia tai pari vuotta.

Mikäli osakemarkkinoille on lähtenyt vaikkapa viisi vuotta sitten, viiden prosentin pudotus on vain pieni nytkähdys muuten komeasti kohti koillista osoittavassa kurssigraafissa. Jos taas viiden vuoden mittaiseksi kaavailemansa sijoituksen on tehnyt eilen, turha murehtia. Ei sitä enää viiden vuoden kuluttua muista. 

Päivämuutokset tuuliviiristä

Osakemarkkinat ovat lyhyellä aikavälillä tuuliviiri, pitkällä aikavälillä vaaka. Tuuliviiriluonne tulee esiin rajuissa päivämuutoksissa.

Jokainen ymmärtää, ettei yhtiön arvo laske hetkessä viittä tai kymmentä prosenttia ilman yhtiöön itseensä liittyvää uutista. Hinta eli pörssikurssi ja yhtiön liiketoiminnan arvo ovat kaksi eri asiaa.

Kannattaa muistaa sekin, ettei pörssikurssi ole kaikkien osakemarkkinatoimijoiden näkemys osakkeen hinnasta. Hinnan määrittelee vain se pieni joukko, joka käy osakkeella kauppaa sillä hetkellä.

Osakesijoittamisen oppikirjoissa kerrotaan, että osakekurssit heijastelevat odotuksia yhtiöiden tuloskehityksestä. Se pitää kohtuullisesti paikkansa, kun tarkastellaan vuosikausien mittaisia kuvaajia.

Lyhyellä aikavälillä osakekurssit heijastelevat odotuksia siitä, mitä muut markkinatoimijat tekevät. Tällöin kyse ei ole sijoittamisesta vaan spekuloimisesta: ei pyritä ennakoimaan yhtiöiden vaan muiden spekulanttien liikkeitä.

Spekulointi näkyy käytännössä siinä, että spekulantti voi ostaa poskettoman kalliina pitämäänsä osaketta, koska uskoo, että muutkin haluavat ostaa sitä ja maksaa siitä vielä enemmän. Romahduksessa taas osakkeita myydään sillä oletuksella, että kohta niitä saa halvemmalla. Spekulantit terävöittävät markkinaliikkeitä.

Ihmisspekulanttien lisäksi markkinoilla toimii kosolti ohjelmoituja kaupankäyntialgoritmeja. Emme tiedä, millaisissa tilanteissa ja miten ne on ohjelmoitu toimimaan. 

Markkinamuutoksilta suojaa vain aika

Osakekurssien yleisiltä heilahteluilta ei oikein suojaa edes hajauttaminen sen paremmin eri markkina-alueille kuin erilaisiin yhtiöihinkään. Maailman pörssit kulkevat käsi kädessä, ja kun alas mennään, painuvat niin metsäteollisuusyhtiöt, konepajat kuin pankitkin.

Markkinoiden yleinen liikehdintä on sijoitusslangilla systemaattinen riski.

Pörssiromahduksien vaikutusta voi rajata lähinnä aikahajauttamisella eli ostamalla osakkeita eri aikaan. Tällöin kauppoja tulee tehneeksi edullisempiin ja kalliimpiin kursseihin.

Jos osakkeen kurssi on tällä hetkellä kahdeksan euroa ja niitä ostaa tuhannella eurolla, salkkuun tupsahtaa 125 osaketta. Jos kurssi ensi kuussa onkin enää seitsemän euroa, tuhannella eurolla saa 143 osaketta. Ja jos kurssi vielä laskee ja on seuraavassa kuussa enää kuusi euroa, tonnilla saa jo 167 osaketta. Mikäli kurssi tuosta kääntyy nousuun ja on kuukauden kuluttua taas seitsemän euroa ja salkkuun tulee jälleen 143 osaketta, neljän tuhannen euron panostuksella salkussa on 578 osaketta ja niiden hinta pörssissä 4046 euroa. Näin siitä huolimatta, että ensimmäiseksi ostetut osakkeet ovat miinuksella.

Laskelma perustuu oletukseen siitä, että osakkeen kurssi kääntyy jollakin aikavälillä, tässä esimerkissä jo varsin nopeasti parissa kuukaudessa. Kaikkien osakkeiden kurssit eivät käänny koskaan, mutta yleisesti osakemarkkinat ovat aina ylittäneet entiset huippunsa. Aikaa siihen tosin voi kulua vuosia, yli kymmenen vuottakin.

Hajauttaessaan ostojaan ja myyntejään ajallisesti tulee samalla pienentäneeksi pörssinousujen vaikutusta. Kun rajaa pois pahimman mahdollisen tuloksen, tulee rajanneeksi pois mahdollisuutensa saada paras mahdollinen tulos.

Paluu perusasioihin

Kurssiheilunnan aikana on hyvä palauttaa mieleen osakesijoittamisen perusasiat.

Tuottava ja riskeiltään hallinnassa oleva sijoittaminen lähtee liikkeelle sijoitussuunnitelmasta. Kuinka paljon rahaa voin unohtaa vaikkapa kymmeneksi vuodeksi? Tulenko toimeen sen kanssa, että hajautetun sijoitukseni arvo voi pudota puoleen?

Kun sijoitettavissa olevan rahan ja oman riskinsietokyvyn kautta on määritelty se, kuinka paljon rahaa voi laittaa osakkeisiin, kannattaa pohtia, miten sijoitukset tekee. Rahastolla tai etf:llä saa hyvän hajautuksen pienelläkin pääomalla, mutta kulut leikkaavat tuottoja. Suoraan osakkeita ostava säästää kuluissa, mutta osakkeita on hyvä olla useampia ja eri toimialoilta. Entä millä aikataululla sijoitukset tekee?

Arvosijoittaminen on tervejärkinen tapa sijoittaa. Arvosijoittaja määrittelee, mikä on yhtiön arvo. Jos yhtiön hinta eli pörssikurssi on matalampi kuin yhtiön arvo, osaketta voi ostaa. Jos taas hinta on arvoa korkeampi, osaketta ei ehkä kannata ostaa lisää, mahdollisesti voi myydä.

Se, että pörssikurssi muuttuu, harvoin vaikuttaa yhtään mitenkään yhtiön arvoon. Jos osakkeen hinta pörssiromahduksessa laskee osakkeen arvoa edullisemmaksi, on hyvä aika ostaa.

Toisaalta pelkästään kurssimuutos alaspäin ei luo ostonpaikkaa. Jos osakkeen arvo on viisi euroa, osaketta ei kannata ostaa, vaikka osakkeen kurssi putoaisi kymmenestä eurosta kahdeksaan euroon. Silloin osake ei ole vielä muuttunut edulliseksi vaan vain vähemmän kalliiksi.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Helmikuun alun hermoilu sai VIX-indeksin piirtämään alppimaisemaa. Romahduksen hyviin puoliin kuuluu ainakin muistutus siitä, että kurssinousu ei jatku tasaisesti eikä loputtomiin. Lue Karo Hämäläisen kommentti: Hermostuksen pörssivuosi 2018?

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.