veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Laiska sijoittaja, unohda joukkorahoitus

Laiska sijoittaja, unohda joukkorahoitus
10.9.2018

Mietitkö sijoittamista joukkorahoitukseen? Rahoitusta hakevien yritysten esittelyt vilisevät kasvuodotuksia ja lupaavia suunnitelmia. Valmistaudu lukemaan esittelyjä kotkan silmin ja varaudu paiskimaan töitä sijoituskohteiden valinnassa. Mihin muuhun sinun tulisi varautua?

Tahdotko mukaan kasvuun? Näin kuuluu joukkorahoitusta hakevien yritysten kutsu, ja monet ovat jo vastanneet siihen tahdon: sijoitukset joukkorahoituskohteisiin ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina niihin on virrannut Suomessa satoja miljoonia euroja sijoittajien rahaa.

FAKTA  Joukkorahoituksen monet muodot

SIJOITUSMUOTOISET:

  • Osakemuotoinen joukkorahoitus

Sijoittaja merkitsee osakeannista yrityksen osakkeita.

  • Lainamuotoinen joukkorahoitus

Sijoittaja lainaa yritykselle rahaa elinkeinotoimintaan.

MUUT:

  • Vastikepohjainen joukkorahoitus

Rahan antaja saa vastineeksi tuotteen tai palvelun, esimerkiksi lipun tapahtumaan tai myöhemmin ilmestyvän kirjan, joka rahoituskierroksen ansiosta pystytään toteuttamaan.

  • Lahjoitus/hyväntekeväisyys

Joukkorahoituskampanjalla kerätään lahjoituksia kampanjassa määriteltyyn tarkoitukseen.

  • Vertaislainaus

Yksityishenkilöiden välistä rahanlainausta yleensä verkossa toimivan palvelun välityksellä.

Sekä rahoitusta hakevia yrityksiä että joukkorahoituksesta kiinnostuneita sijoittajia näyttää riittävän. Finanssikriisin jälkeen pk-yritysten mahdollisuudet saada riskihankkeisiinsa pankkilainaa ovat huonontuneet tai lainoituksen ehdot kiristyneet. Ammattimaisille riskipääomasijoittajille taas joukkorahoitusta hakevat yritykset ja hankkeet ovat usein liian varhaisessa vaiheessa, joten uudelle rahoitusmuodolle on ollut selvä tarve.

Markkinatilanne, korkeat pörssikurssit ja nollakorot, on lisännyt myös yksityissijoittajien kiinnostusta uudenlaisiin sijoitusmuotoihin.

Kaikkein voimakkaimmin joukkorahoitusta on kuitenkin puskenut eteenpäin fintech, finanssi- eli rahoitusalan digitalisoituminen.

Digitalisaatio on mahdollistanut internetissä toimivat joukkorahoitusalustat. Ne ovat käytännössä sähköisiä markkinapaikkoja, joilla sijoittajat ja yritykset kohtaavat. Alustojen avulla pystytään tavoittamaan suuret määrät sijoittajia, ja alustoilla kohteiden markkinointi ja sijoitusten kerääminen voidaan hoitaa helposti ja kustannustehokkaasti.

Sijoittajaa esimerkiksi ilahduttanee, että hänelle sijoittaminen on usein lähes kulutonta. Tavallisesti alustayhtiö perii kustannukset (ja oman voittonsa) sijoitusta hakevalta yritykseltä. Kaikilla alustoilla näin ei kuitenkaan ole.  

SIJOITTAJAN MUISTILISTA: Sijoitukset joukkorahoituskohteisiin 

 

  • Sijoituskohteina yleensä pk-yritykset. Mukaan saattaa päästä pienellä rahalla, mutta minimisijoitus vaihtelee paljon. 
  • Suuren riskin sijoituksia. Voit jäädä vaille tuottoa tai menettää sijoittamasi rahat kokonaan.
  • Sopivat vain pieneksi, enintään muutaman prosentin osaksi sijoitussalkkua. Rakenna ensin omalle salkullesi hyvin hajautettu ydin, sen jälkeen voit halutessasi hankkia joukkorahoitussijoituksia mausteeksi.
  • Riskin pienentämiseksi myös joukkorahoitussijoitus pitää hajauttaa moneen yritykseen.
  • Useimmiten joukkorahoitussijoituksille ei käytännössä ole jälkimarkkinoita. Ota siis huomioon, että yllättävässä rahantarpeessa et todennäköisesti pysty realisoimaan sijoitustasi.
  • Osakepohjaisissa sijoituksissa varauduttava erittäin pitkään, esimerkiksi 5-15 vuoden sijoitusaikaan. On epävarmaa, milloin ja miten pystyt realisoimaan sijoituksesi – vai pystytkö lainkaan.
  • Joukkorahoitussijoitus ei sovi laiskalle. Sijoituskohteista ei ole tarjolla yhtä kattavasti tietoa kuin pörssiyhtiöistä. Kohteisiin pitää kuitenkin perehtyä ja niitä pitää osata analysoida. Sijoittajana et voi luottaa siihen, että alusta olisi valinnut listoilleen vain hyviä kohteita.
  • Alustoja kannattaa vertailla. Niitä on erilaisia ja niiden tarjonnassa on erilaisia painotuksia. Alustojen sijoittajalta perimät kulutkin vaihtelevat. 

Laki toi pelisäännöt ja sijoittajansuojaa

”Liiketoiminnan mahdollisuudet ovat valtavat, ja tarvitsemme resursseja kasvun edistämiseksi.” Rahoitusta hakevat yritykset tähtäävät yleensä kasvuun ja pyrkivät tietenkin vakuuttamaan sijoittajat viesteillään. Sijoittajan arvioitavaksi jää, uskooko hän tavoitteiden toteutuvan – tai yrityksen pysyvän ylipäätään pystyssä.

Joukkorahoitussijoituksia on kahta päätyyppiä: osakemuotoista ja lainamuotoista. Sijoitukset tehdään yrityksiin niiden elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. Kuluttajien välisiä vertaislainoja ei lueta sijoituksiksi, vaikka niitäkin välitetään digitaalisilla alustoilla.

FAKTA Sijoituspalvelulaki ja joukkorahoituslaki eivät koske vertaislainausta, eivät myöskään vastikkeellista tai hyväntekeväisyystyyppistä joukkorahoitusta.

Ensimmäinen suomalainen sijoituksia välittävä joukkorahoitusalusta aloitti vuonna 2012. Jo kuudessa vuodessa ala on ehtinyt muuttua paljon. Alussa yleisestä ”hyvien asioiden” ja hankkeiden tukemisesta ja fanituksesta on siirrytty yhä enemmän varsinaiseen sijoittamiseen. Uusia alustayrityksiä on syntynyt ja toisaalta joitakin vanhoja nielaistu fuusioihin.

Alan toimintatavat ovat alkuvuosista kirkastuneet. Siinä on auttanut joukkorahoituslaki ja -asetus, jotka tulivat voimaan vuonna 2016. ”Säädöksillä luotiin joukkorahoitukselle pelisäännöt”, kertoo Aki Kallio, joka tuntee pykälät pilkulleen. Hän työskentelee nykyään Danske Bankissa Corporates & Institutions -suurasiakasyksikön compliance-tiimin johtajana, mutta oli aiemmin valtiovarainministeriön neuvottelevana virkamiehenä valmistelemassa joukkorahoituslakia.

Kun lainsäädäntöä valmisteltiin, valmistelijoilla oli mielessään sekä Suomen rahoitusmarkkinoiden kehittäminen että sijoittajansuoja.

”Suomessa on paljon pk-yrityksiä, joille joukkorahoitus voi tarjota hyödyllisen rahoituskanavan. Ajatuksena oli pk-yritysten kasvun tukeminen luomalla joukkorahoituksesta osa säänneltyjä rahoitusmarkkinoita”, Aki Kallio sanoo.

Sijoittajansuoja on joukkorahoituslaissa pitkälti samankaltainen kuin sijoituspalvelulaissa, kun on kysymys osakemuotoisesta joukkorahoituksesta. Sen sijaan lainamuotoiselle joukkorahoitukselle säädettiin joiltain osin kevyemmät velvoitteet. Esimerkiksi alustan tiedonantovelvollisuus sijoituskohteesta on suppeampi kuin osakesijoituksissa.

”Sääntelystä ei haluttu liian raskasta, koska tavoitteena oli myös tukea uuden rahoitusmuodon kehittymistä”, Aki Kallio sanoo. ”Samalla pyrittiin kuitenkin varmistamaan, että joukkorahoituskohteisiin sijoittavat saavat sijoituspäätöstensä pohjaksi riittävästi tietoa.”

Joukkorahoitussäädöksiin on muun muassa kirjattu, millä tavalla, missä muodossa ja mitä tietoja sijoittajan on saatava sekä joukkorahoitusalustasta, sijoituksen kohteena olevasta yrityksestä että itse sijoitusinstrumentista (osakkeesta tai velkakirjasta). Joukkorahoitussijoitukset ovat kovimman riskin sijoituksia, ja siksi riskistä on selvästi kerrottava sijoittajalle.

Riskin tietenkin punnitsee ja sijoituspäätöksestään vastaa aina sijoittaja itse. 

Kannattaa katsastaa myös alustan taustat

Joukkorahoitus on vielä uusi ilmiö, joten joukkorahoitusta välittävät alustayhtiöt ovat monelle yksityissijoittajalle tuntemattomia. Sijoittajaa ehkä mietityttää, miten niiden käsiin uskaltaa antaa rahojaan.

Vaikka sijoittajan suurimmat riskit ovat itse sijoituskohteissa, myös alustan taustat on hyvä tutkia.

Varovainen sijoittaja käyttää toimintansa jo vakiinnuttaneita alustoja. ”Kannattaa katsastaa, millaiset ihmiset yhtiötä johtavat, sekä tarkistaa, että alustayhtiö on vakavarainen eikä sillä ole maksuhäiriömerkintöjä. Referensseistä puolestaan näkee, millaisia yrityksiä alustan sijoituskohteiksi on aiemmin hyväksytty ja miten ne ovat menestyneet”, Aki Kallio luettelee.

Kannattaa myös tarkistaa Finanssivalvonnalta, että alustayrityksen luvat ovat kunnossa. Yrityksellä on oltava joko joukkorahoituksen välittäjän rekisteröinti, sijoituspalveluyrityksen toimilupa tai maksulaitoksen toimilupa riippuen siitä, minkätyyppistä joukkorahoitusta se välittää. Yritysten rekisteröinnit ja luvat löytää Finanssivalvonta.fi-verkkosivuilta (valvottavaluettelo -> Pääomamarkkinoilla toimivat yhteisöt – Joukkorahoituksen välittäjät). 

Lue elokuun Taloustaidosta, mitä professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo sijoituksista yrityslainoihin. Väitöskirjatutkija Anna Lukkarinen kertoo osakemuotoisesta joukkorahoituksesta. Lehdessä on myös alansa uranuurtajan Invesdorin toimitusjohtajan Lasse Mäkelän haastattelu. Invesdor on osakemuotoisen joukkorahoituksen uranuurtaja, takana on jo 130 rahoituskierrosta. Voit lukea jutut myös näköislehdestä keskiviikkona. Rekisteröidy Veronmaksajien jäsenalueen käyttäjäksi.

Ulla Simola

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.