veronmaksajat.fi

RAHAT

Kyösti Kakkonen on kasvollinen pörssiomistaja – millainen mies hän on?

Kyösti Kakkonen on kasvollinen pörssiomistaja – millainen mies hän on?
12.10.2022

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI ”Pelko voitti ahneuden, selkäranka petti”, sanoo Kyösti Kakkonen Capmanista.

Pääomasijoitusyhtiö oli tullut Kyösti Kakkosen ja hänen veljensä Karin halpakauppayhtiön pääomistajaksi vuonna 2004. Samassa yhteydessä Kakkoset myivät omistustaan yhtiössä.

Capmanin tuella ja Kakkosen johdolla alkoi suomalaisten, alueellisesti tai paikallisesti toimineiden ”villien halpakauppiaiden” yhdistäminen. Muutamassa vuodessa Tokmanniin liitettiin Vapaa Valinnat, Tarjoustalot, Maxi-Makasiinit, Maxi Kodintukut, Robinhoodit ja Säästöpörssit.

Kehityksen luontainen päätepiste oli pääomasijoittajan irtautuminen. Tokmanni myytiin ruotsalaiselle pääomasijoitusyhtiölle Nordic Capitalille toukokuussa 2012.

”Capmanille tuli siinä vähän turhan kiire. Jos he olisivat malttaneet odottaa vielä puoli vuotta, niin kauppahinta olisi ollut huomattavasti korkeampi. Käänne oli jo nähtävissä, ja ERP:t oli juuri saatu toimimaan”, Kakkonen sanoo Jari Korkin kirjoittamassa henkilökuvallisessa kirjassa K2 (WSOY 2022).

ERP:llä Kakkonen viittaa toiminnanohjausjärjestelmään, jonka uusiminen oli pannut yhtiön sekaisin vuonna 2008. Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisestakin Kakkonen syyttää Capmania.

”Tokmannilla oli omasta mielestään ollut jo ihan toimiva ERP-systeemi, jota olisi voinut kehittää edelleen, mutta Capmanin mukaantulon myötä se joutui Capmanista tulleen uuden hallituksen puheenjohtajan painostuksesta ottamaan Aldatan järjestelmän, joka ei sitten toiminutkaan odotusten mukaan. Aldata jouduttiin heittämään lennosta pihalle ja vaihtamaan tilalle Solteqin vastaava järjestelmä”, Jari Korkki kirjoittaa.

Hauskasti myös Aldata oli aikoinaan ollut Capmanin sijoituskohde, jonka se oli listannut pörssiin dotcomhuumassa vuonna 1999. Aldata oli muistaakseni Capmanille erinomainen sijoitus.

Vuoden 2012 kiireen syitäkin Kakkonen arvelee kirjassa.

”Pääomasijoittaja on joskus hätäinen omistaja, eikä sillä aina ole riittävästi pitkäjänteisyyttä. Ne olivat saaneet Tiimarissa pahasti näpeilleen, eivätkä halunneet toistaa samaa virhettä.”

Ajankohtaisreportaasi

K2 ei ole Kyösti Kakkosen elämäkerta. Se on kuin pitkä lehtijuttu, jossa Kakkonen kertoilee elämäntarinaansa ja kommentoi mieleensä muistuvia ajankohtaisia asioita. Ne on kirjoitettu vuoroin toimittajan kolmannen persoonan kerronnaksi, vuoroin repliikkiviivan perään Kakkosen sitaateiksi.

Ehkä Jari Korkin vankan poliittisen asiantuntemuksen ja mielenkiinnon vuoksi tai ansiosta kirjassa korostuu poliittinen ulottuvuus. Vaalirahakohua käsitellään, Kakkonen kommentoi milloin SAK:n vuoden 2007 vaalimainosta, taksiuudistusta, maastapoistumisveroa ja niin edelleen. Parhaillaan istuva hallitus saa huutia, kun haastateltava innostuu.

”Tämä on varmaankin Suomen historian heikoin suoritus. Tässä suhteessa Marinin hallitus on surullisesti ollut Suomen historian surkein. Luulen, ettei ketään nykyistä ministeriä kelpuutettaisi pörssiyhtiön johtotehtäviin, mutta maan johtoon he kyllä kelpaavat. Demarijäärä Erkki Tuomioja leimasi Jutta Urpilaisen aikaisen SDP:n vaalikampanjan unelmahötöksi – ja tässä hallituksessa unelmahöttö korvaa realismin. Sellaista on politiikka.”

Tarkoituksenakaan ei ole ollut tehdä aikaa uhmaavaa kirjaa vaan ajankohtaisteos, joka säilöö kirjoitusajankohtansa todellisuuden. 

Pörssisijoittaja Kakkonen

Jätettyään hyvästi Tokmannille Kyösti Kakkonen on ryhtynyt aktiiviseksi sijoittajaksi. Kakkonen-yhtiöiden omistukset esitellään yhtiöiden nettisivuilla.

Julkisuudessa ovat näkyneet etenkin pörssiomistukset. Pörssisijoituksissaan Kakkonen on keskittynyt pienempiin yhtiöihin, joista hänen on mahdollista ostaa kunnollinen osuus. Merkittävänä omistajana pääsee vaikuttamaan yhtiön kehitykseen, minkä Kakkonen tekee nykyisin mieluiten hallituksen koostumusta valmistelevan nimitysvaliokunnan kautta.

K2-kirjassa yhtiöomistukset juostaan läpi. Osaa Kakkonen kommentoi lyhyesti ja niin yleisesti, ettei potentiaalinen kanssasijoittaja saa niistä irti mitään olennaista uutta.

”Lääkintäteknologian Nexstimissä on hyvä Leena Niemistön vetämä hallitus, hyvä johto ja liikeidea, vaikka se ei ole vielä koskaan tehnyt tulosta – ehkä tänä vuonna tulos on ensimmäisen kerran positiivinen – mutta siinä on suuria mahdollisuuksia.”

”Herantis Pharma tähtää Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien hoitoon ja teoriassa jopa ennaltaehkäisyyn. Uusien ihmiskunnan kannalta tärkeiden lääkkeiden kehitystyö on kallista, mutta uskon johdon osaamiseen. Jos muistisairauksien ongelmat saadaan ratkottua, siitä voi tulla valtavan iso tulevaisuuden juttu. Ainakin eläinkokeista on saatu hyvin rohkaisevia tuloksia.”

”Incap on tehokas ja ketterä firma, jossa me olemme toiseksi tai kolmanneksi suurin omistaja. Yhtiöllä on poikkeuksellisen osaava ja äärimmäisen aikaansaava johto.”

”Componentan hallituksen puheenjohtajana on Harri Suutari, jonka aikana saneerausvelat on maksettu pois ja kurssi käännetty kohti koillista. Ainakin hän on antamassaan haastattelussa luvannut, että sadan miljoonan euron liikevaihto on paisunut viiteensataan siinä vaiheessa, kun hän jää pois.”

”Empower oli pulassa, ja harkitsimme sitäkin, että ottaisimme sen suoraan omistukseemme. Lopulta ratkaisu löytyi suunnatulla osakeannilla Enersensen kautta, kun Osuuspankki antoi Empowerin velkoja anteeksi noin kahdeksallakymmenellä miljoonalla eurolla.”

”Tecnotree, joka oli valtavissa sisäisissä riidoissa. Nyt kun saneerausvelat on maksettu pois, liikevaihdon kasvu oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä nelisenkymmentä prosenttia.”

En tiedä, mitä lukuja Kakkonen tässä tarkoittaa, sillä Tecnotreen 29.4.2022 julkistaman osavuosikatsauksen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 13,3 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2021 vastaavalla jaksolla oli 11,2 miljoonaa euroa. Kasvua tuli vajaat 19 prosenttia.

Kirjan painossa olemisen aikana Tecnotree on julkistanut toisen vuosineljänneksen katsauksensa. Liikevaihdon kasvu viime vuoden vastavasta jaksosta oli enää kymmenen prosenttia, ja koko alkuvuosipuoliskon osalta liikevaihto kasvoi 13 prosenttia.

Myös pääomasijoitusyhtiö Capman, jonka kiirettä Tokmannin myynnissä Kakkonen arvostelee, kuuluu Kakkosen omistuksiin. Joensuun Kauppa ja Kone Oy omisti syyskuun lopun omistajatilastojen mukaan 3,3 miljoonaa Capmanin osaketta. Niiden arvo nykykurssilla on reilut kahdeksan miljoonaa euroa. 

Kakkosen kyydissä

Kyösti Kakkonen kuuluu harvoihin ja kaivattuihin kasvollisiin omistajiin Helsingin pörssissä. Suorasanaisen miehen edesottamuksia sijoitusmarkkinoilla on seurattu julkisuudessakin.

Millainen kanssaomistaja hän on?

Ainakin hän arvostaa hyvää liikeideaa ja johtoa.

”Hyvä johto saa huononkin yrityksen pelaamaan, jos liikeidea kantaa. Toisaalta huono johto pilaa hyvänkin liikeidean ja samalla koko yrityksen”, Korkki kirjoittaa Kakkosen ajatuksia ja muistuttaa, että vuonna 2015 Kakkonen vaihtoi toimitusjohtajan viidessä yhtiössä ja vuonna 2016 kolmessa.

”Ainoa asia, mikä on usein jälkeenpäin harmittanut, on se, että miksi en rohjennut tehdä muutoksia riittävän ripeästi jo aiemmin. Uudistuminen on tärkeää, ja jokaisen johtajan on pidettävä itsensä iskussa, epäitsekkäästi ajatukset suunnattuna yhtiön menestykseen”, Kakkonen sanoo kirjassa.

Hyvällä johtajalla on tunneälyä.

”Pelkkä äly on pelkkiä numeroita. Pelkästä tunteesta seuraa vain nyyhkytarinoita”, hän letkauttaa. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Capmania. 

Rahat, verot, työ & eläke, koti