veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kymmenen prosentin korkotuotto Finnairilla – kuinka se onnistuu?

Kymmenen prosentin korkotuotto Finnairilla – kuinka se onnistuu?
23.9.2020

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Finnair laski elo-syyskuun taitteessa liikkeelle 200 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, jonka korko on peräti 10,25 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta Finnair voi lunastaa eli maksaa lainan takaisin kolmen vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä eli käytännössä 3. syyskuuta 2023 ja aina vuoden välein siitä eteenpäin.

Kun vakaiden valtioiden lainapapereiden korot ovat jopa miinuksella, yli kymmenen prosentin korko kuulostaa houkuttelevalta. Sillä eihän enemmistön Finnairista omistava Suomen valtio sentään päästäisi lentoyhtiötä konkurssiin, eihän?

Jos niin kävisi, hybridilainalla rahaa Finnairille antaneet olisivat heikommassa asemassa kuin normaalein ehdoin rahaa sille lainanneet velkojat. Osakkeenomistajia paremmassa asemassa hybridilainan velkojat olisivat, mutta mahdollisessa konkurssitilanteessa se olisi kovin laiha lohtu.

Vaikka pörssilistatun valtionyhtiön konkurssi äkkiseltään tuntuisi mahdottomalta ajatukselta, ei se sitä ole. Siitä kertoo myös Finnairin lainan korko.

Eikä yhden korkeariskisen yhtiön laina sen paremmin kuin osakkeetkaan ole järkevä ainoaksi sijoitukseksi. Mutta entä jos oman salkun riskiprofiiliin tuntuisi sopivan Finnairin hybridi? Kuinka sitä pääsisi ostamaan?

Finnairin hybridilainaa 20 000 euron erissä

Finnairin samoin kuin monen muun yhtiön joukkolainat on listattu Helsingin pörssiin. Niiden tiedot löytyvät pörssin sivuilta.

Finnairin uuden lainan kohdalla pörssirivi näytti maanantaina aamupäivällä tältä:

FIASJ1025023  FI4000441860    10,25    0,00 EUR    20 000   Finnair Oyj

Ensimmäisenä on lainan nimi ja toisena ISIN-koodi. 10,25 tarkoittaa vuotuista kuponkikorkoa. Seuraavissa sarakkeissa olisivat osto- ja myyntilaidat sekä viimeisin tehty kauppa, jos niitä olisi. 0,00 tarkoittaa kurssin prosenttimuutosta, ja sitä seuraisi tieto kauppavolyymista. Jos lainalla olisi määritelty päättymispäivä, se kerrottaisiin seuraavaksi. Useimmilla lainoilla se on, tällä Finnairin lainalla sitä ei ole.

"EUR" viittaa lainan valuuttaan, euroon. Sen jälkeen kerrottaisiin kauppojen lukumäärä. "20 000" on pörssierän koko, ja viimeisessä sarakkeessa kerrotaan liikkeeseenlaskija.

Käytännössä hinta on joko alle tai yli 20 000 euroa sen mukaan, hinnoittelevatko markkinat Finnairin lainan riskin teoreettista alkuhetkeä suuremmaksi vai pienemmäksi. Jos 20 000 euron nimellisarvoisesta lainaerästä pitää maksaa yli 20 000 euroa, riski mielletään pienemmäksi – tai vuotuinen korko on lähellä irtoamistaan. Alle 20 000 euron noteeraus tarkoittaisi suuremmaksi hinnoiteltua riskiä.

Tuotto kuponkikorosta ja ostohinnasta

Jos 20 000 euron nimellisarvoisen lainan saa ostettua vaikkapa 19 000 eurolla, sijoitukselle saa kuponkikorkoa paremman tuoton. Ensinnäkin korko maksetaan nimellispääomalle, toiseksi lainan erääntyessä lähtökohta on, että lainan antaja saa takaisin koko lainaamansa pääoman.

Jos 20 000 euron nimellisarvoiselle lainalle maksetaan vaikkapa 10,25 prosentin vuosikorkoa, jokavuotisena koronmaksupäivänä lainan omistaja saa yhtiöltä 0,1025 x 20 000 = 2 050 euron koron.

Mikäli lainan on saanut ostettua 19 000 eurolla, korkotuotto on 2 050 / 19 000 = 10,8 prosenttia. Vastaavasti jos lainasta on joutunut maksamaan 21 000 euroa, korkotuotto on vain 2 050 / 21 000 = 9,8 prosenttia.

Toisinaan lainan ehdoissa on sovittu, että yhtiö voi liittää koron osaksi lainapääomaa sen sijaan että maksaisi koron rahana.

Lainan erääntyessä sijoittaja saa yhtiöltä paitsi viimeisen korkoerän myös lainan pääoman nimellispääoman mukaisena, tässä esimerkissä siis 20 000 euroa. Tietenkin vaarana on, että yhtiö joutuu maksuvaikeuksiin ja lainoja leikataan.

Luonnollisesti lainoja voi paitsi ostaa myös myydä jälkimarkkinoilla kesken juoksuajan.

Aivan ongelmatonta yrityslainojen ostaminen ja myyminen ei kuitenkaan ole, sillä niitä ei voi ostaa pörssistä noin vain samaan tapaan kuin pörssilistalla tai First Northissa noteerattuja osakkeita. Vaikka lainat on listattu pörssiin, niillä ei käydä kauppaa pörssissä vaan pankkien ja asiakkaiden välisillä markkinoilla.

Nordnet ja Danske tarjoavat eioota

Aktiivisten osakesijoittajien välittäjäksi profiloitunut Nordnet ei tarjoa mahdollisuutta sijoittaa suoraan joukkolainoihin.

"Joskus aiemmin olemme toteuttaneet asiakkaillemme jonkun toisen välittäjän kautta joukkovelkakirjalainakaupan, ja kauppa on sitten selvitetty meillä tätä välittäjää vastaan ja bondi on tullut meille säilytykseen. Näitä on ollut joitakin kertoja lähinnä silloin kun meillä oli Private Desk -tiimi ja palvelimme aktiivisemmin erillisen sopimuksen tehneitä varakkaampia sijoittajia", Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen muistelee..

Vaikka kaupankäynti ei onnistukaan, Nordnetin arvo-osuustilillä voi säilyttää pohjoismaisia joukkovelkakirjoja. Säilytys maksaa 2,50 euroa lajia kohden kuukaudessa. Nordnet veloittaa lainan siirrosta arvo-osuustilille 50 euron maksun.

Danske Bank tarjoaa joukkovelkakirjoja omille asiakkailleen pääsääntöisesti vain osana sijoitusneuvontasopimuksia. Tällöin asiakas maksaa yksilöllisesti sovittua neuvontapalkkiota sopimuksesta ja yksilöllisesti sovittuja kaupankäyntipalkkioita.

Palkkio leivotaan spediin

Nordeassa joukkolainoja voi ostaa oman varainhoitajan tai asiakasneuvojan välityksellä.

"Joukkolainoissa ei ole välitys- tai kaupankäyntipalkkioita, vaan pankin palkkio muodostuu osto- ja myyntilaidan erosta. Hintaero on suurempi hyvin riskissä ja epälikvideissä instrumenteissa", Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen kertoo.

Spredi eli asiakkaan näkökulmasta kulu vaihtelee vaihtelee valtionlainojen pienistä prosentin kymmenyksistä harvinaisempien ja hyvin epälikvidien lainojen joihinkin prosentteihin.

"Joukkolainat tulevat pankin taseen kautta toisin kuin pörssikauppa ja siksi riski vaikuttaa hintaan."

Kotimaisen joukkolainan säilyttäminen Nordeassa maksaa saman kuin osakkeiden säilytys eli 1,95 euroa kuukaudessa. Jos tekee vähintään yhden kaupan vuosineljänneksen aikana, säilytys on maksuton.

Myös ulkomaisiin yrityslainoihin sijoittaminen onnistuu samalla tavalla.

OP:llä säilytysmaksu arvon mukaan

Suora joukkovelkakirjalainasijoittaminen onnistuu myös osuuspankeissa. Joukkovelkakirjalainojen jälkimarkkinakaupan kulut muodostuvat asiakashinnan ja OP-Yrityspankin pohjahinnan erotuksesta sekä arvopapereiden säilytys- ja selvitysmaksuista.

"Pohjahinta on joko paras mahdollinen hinta, mihin OP-Yrityspankki pystyy kattamaan riskin markkinoille, tai tätä parempi noteeraus. Joukkovelkakirjalainojen jälkimarkkinakaupan kulut ovat 0–3 prosenttia tuotteen nimellisarvosta", OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaiden ja pk-yritysten varainhoidon johtaja Kai Kalajainen kertoo.

Lisäksi joistakin joukkovelkakirjalainoista veloitetaan arvo-osuuksien kirjauksessa tilisiirto- tai selvitysmaksu, joka on tyypillisesti viisi euroa. Se veloitetaan erikseen arvopaperisäilytyksen säilytysmaksun yhteydessä.

"Yksittäisen joukkovelkakirjalainan asiakaskuluun voi vaikuttaa esimerkiksi lainan saatavuus, jäljellä oleva juoksuaika, riskisyys ja säilytysmuoto", Kalajainen sanoo.

Hän nostaa esiin, että OP-ryhmällä on noin 40 prosentin osuus yritysrahoituksesta Suomessa ja OP siksi usein uusemissioiden järjestäjäpankkina. Jos merkinnän tekee uusemissiossa, siitä ei koidu kuluja. Tosin silloin täytyy yleensä olla valmis lyömään kerralla peliin satatuhatta euroa siinä missä jälkimarkkinoilla kauppaa käydään yleensä 20 000 euron lainaerillä.

Kotimaisen joukkolainan säilyttäminen OP:ssä olevalla arvo-osuustilillä maksaa asiakassuositushinnaston mukaan 0,00744 prosenttia omaisuuden arvosta, kuitenkin vähintään kaksi euroa kuukaudessa. Arvoon perustuva kulu alkaa siis vaikuttaa, kun pääoma saavuttaa noin 27 000 euroa.

OP:n kautta lainoja voi ostaa myös muissa pankeissa oleville arvo-osuustileille, eikä osuuspankki veloita siirrosta mitään. Vastaanottava pankki sen sijaan voi nipistää oman kulunsa.

Ulkomaistenkin joukkolainojen ostaminen onnistuu. Niiden säilytys maksaa 0,1 prosenttia vuodessa.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti