KARON PÖRSSI Täytyykö huolestua, jos kukaan ei ole huolissaan? Osakesijoittamisessa vastaus on usein myöntävä. Jos sijoittajia ei pelota vaan ympärillä nähdään vain mahdollisuuksia, osakkeita ostetaan hintaan mihin hyvänsä. Eivätkä ne silloin enää ole hyviä pitkän aikavälin sijoituskohteita.
Kun sijoittajien kollektiiviseen tajuntaan hiipii pienikin pelko, korkealle viritetyt arvostukset räsähtelevät rikki. Maanis-depressiivisillä pääomamarkkinoilla silmät sokaisevaa varmuutta seuraa silmitön epäusko, ja toisinpäin.
Eikö osakkeita siis kannattaisi ostaa silloin, kun muut sijoittajat pelkäävät, ja myydä silloin, kun sijoittajakollektiivi on euforian vallassa?
VIX on markkinoiden kuumemittari
Osakemarkkinoiden puolivirallisen kuumemittarin asemaan on noussut Chicagon optiopörssin volatiliteetti-indeksi, joka tunnetaan lyhenteellä VIX. VIX lasketaan S&P 500 -indeksiin kohdistuvien optioiden kauppahintojen perusteella.
Koska optioiden hinta muodostuu indeksin tämänhetkisen arvon ja oletetun tulevan kurssiheilunnan eli volatiliteetin perusteella, optioilla käytävistä kaupoista saa laskettua niillä kauppaa käyvien sijoittajien laskennallisen oletuksen maailman tärkeimmän osakeindeksin tulevasta heilunnasta.
VIX-indeksi lasketaan niin, että se kertoo S&P 500 -indeksin odotetun tai paremminkin optiohintojen implikoiman volatiliteetin seuraavan kolmenkymmenen päivän aikana. Mitä korkeampi lukema, sitä enemmän heiluntaa markkinoille hinnoitellaan.
Tykkänään toinen juttu on, onko kurssiheilunta sijoittajalle järkevä riskimittari. Jos osakkeitaan ei ole myymässä, osakkeen hinnalla ei ole mitään merkitystä. Vain yhtiön liiketoiminnan arvolla on.
Kurssiheilunta on kuitenkin vakiintunut rahoituksessa eniten käytetyksi osakeriskien mittaajaksi: jos yhtiön osakekurssi on heitellyt lähihistoriassa enemmän kuin jonkin toisen, sitä pidetään riskipitoisempana sijoituskohteena kuin yhtiötä, jonka kurssi on heilunut vähemmän.
Koska volatiliteettia käytetään riskimittarina, se myös sellaisena toimii. Kun volatiliteetti kasvaa, tietokonemallit määrittelevät, että osakkeet ovat aiempaa riskisempiä, jolloin niihin sijoittamisesta täytyy saada aiempaa suurempi korvaus. Eikä sitä saa, jollei niitä saa ostettua aiempaa halvemmalla.
Tyyntä myrskyn edellä?
VIX-indeksi on tällä hetkellä vajaassa 13:ssa, mikä on selvästi alle historiallisen keskiarvon. Tammikuun 1990 ja viime vuoden lopun välillä VIX-indeksin kuukausittaisten päätöslukemien keskiarvo on 19,7.
Finanssikriisin möyriessä pahimmin syksyllä 2008 VIX-indeksi saavutti kaikkien aikojen huippulukemansa. Silloin arvo nousi kuudenkymmenen tienoille. Piikkejä on koettu myös Venäjän ja Aasian kriisien aikaan syksyllä 1998, syksyllä 2002 ja syksyllä 2011.
Sen sijaan esimerkiksi viime vuoden alussa, jolloin öljyn poikkeuksellisen alhainen hinta aiheutti pelkoja ja laski kursseja, VIX-indeksi kävi vain hieman 20:n yläpuolella.
Koko alkuvuoden 2017 VIX-indeksi on ollut tasaisesti 12–13:n tienoilla. Indeksi oli alimmillaan reilussa kymmenessä tammikuussa 2007 – jolloin kaikki näytti olevan hyvin ennen kuin finanssikriisi iski.
Markkinoiden tyyneys voi olla vaaran merkki, mutta koskaan ei tiedä, kuinka kauan pelot pysyvät poissa. Esimerkiksi koko vuoden 1995 indeksi pysytteli suunnilleen nykyisellä tasolla.
VIX-indeksi voisi vihjata, että sijoittajan kannattaa olla varovainen tai keventää omistuksiaan. Kauppojen ajoittaminen jonkin ulkoisen mittarin perusteella on kuitenkin erittäin vaikeaa. Useimmiten siitä seuraa vain turhia kauppoja ja ylimääräisiä kuluja.
Vedonlyöntiä volatiliteetilla
Jos kutina kurssiheilunnan lisääntymisestä on vahva, näkemyksellä voi halutessaan yrittää tehdä rahaa. Volatiliteettiin kohdistuu kosolti pörssilistattuja tuotteita. Huomata tosin täytyy, että ne eivät seuraile VIX-indeksiä ja itse asiassa niiden kehitys voi poiketa huomattavasti VIX:n kurssikäppyrästä.
Tunnetuin volatiliteettituote on ProSharesin VXX. Se on muodoltaan ETN eli siihen sisältyy vastapuoliriski. ProSharesilla on myös vastaava etf-pohjainen tuote, VIXY. ProShares itsekin muistuttaa, että VIXY sopii vain lyhytaikaiseen näkemyksenottoon. Etf:n vuotuiskustannukset ovat 0,85 prosenttia, joten etf:ksi se on hintavan puoleinen.
VIXY:n kohteena ovat keskimäärin kuukauden mittaiset volatiliteettifutuurit. VIXM-etf:llä periodi on viiden kuukauden mittainen, joten sen voisi olettaa käyttäytyvät loivaliikkeisemmin kuin VIXY:n. Samaa todistaa historiallinen kurssikäyrä.
Varoitukset tuotteiden sopimisesta vain lyhytaikaiseen näkemyksenottoon eivät ole turhia juristeriahuomautuksia. Viiden vuoden aikana VIXY on menettänyt arvostaan 98,7 prosenttia ja VIXM 86,8 prosenttia. Samana aikana VIX-indeksin pisteluku on muuttunut vajaasta 20:stä nykyiseen vajaaseen 13:een eli noin kolmanneksen.
Viikon trio: Sijoittaja.fi:n suositukset
Sijoittaja.fi-palvelun Suomalaisten osakkeiden valintatyökalun ykköseksi on nousut Affecto. Affecto saa täydet kymmenen pistettä kolmessa ulottuvuudessa: kurssiherkkyys, laadukkuus ja kokonaisriski. Heikoksi kohdaksi arvioidaan Affecton tasearvostus, josta yhtiö saa vain kaksi pistettä.
Kiinteistösijoitusyhtiö Technopolis yltää Sijoittaja.fi:n listan kakkossijalle tasaisuudellaan. Ainoan kymppinsä se on saanut tasearvostuksesta, joka tapaa olla kiinteistösijoitusyhtiöillä jo liiketoiminnan luonteen vuoksi matala.
Kamppailussa kolmannesta palkintopallipaikasta Nordea päihittää niukasti Kemiran. Muut kahdeksan kärkeen yltävät yhtiöt ovat maaliskuun lopun päivitystilanteessa Raisio, Olvi, Keskisuomalainen ja Citycon.
Sijoittaja.fi:n Suomalaisten osakkeiden valintatyökalu pisteyttää Helsingin pörssin yhtiöitä kahdeksan ulottuvuuden perusteella.
| Yhtiö | Pisteet |
| Affecto | 72 |
| Technopolis | 71 |
| Nordea | 68 |
Lähde: Sijoittaja.fi. Tilanne 31.3.2017. Haettu 10.4.2017.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
