veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kuluttaja, älä hermostu talouden uhkakuvista – vielä ehtii varautua

Kuluttaja, älä hermostu talouden uhkakuvista – vielä ehtii varautua
11.9.2019

Talousuutisissa toistellaan, että huonompaan päin ollaan menossa, mutta kuluttajalla lienee edessään monessa suhteessa suotuisa vuosi. Säästäjän ja sijoittajankaan ei kannata nostattaa verenpainettaan uhkakuvien vuoksi.

Talouskasvun hidastumisuutisiin törmää nyt päivittäin. Suomessa kasvu saattaa hiipua ensi vuonna reilusti alle yhteen prosenttiin. Miten synkissä tunnelmissa kuluttajan ”lukuvuosi” onkaan tänä syksynä alkamassa?

”Niin maailmantalouden kuin Suomenkin talouskasvu on kyllä hidastumassa, mutta mitään romahdusta ei ole näköpiirissä”, rauhoittelee Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Monet talouden viisarit ovat toistaiseksi kotitalouksille suotuisassa asennossa:

”Palkat ovat nousussa, ja ensi vuonna esimerkiksi julkisalojen ansioita nostaa kertaluonteisesti myös se, että kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus poistuu. Lainakorot ovat supermatalat vielä pitkään. Työllisyyskehitys oli viime vuonna loistavaa. Viime kuukaudet työllisyys ei enää ole parantunut, mutta ei huonontunutkaan”, Henna Mikkonen luettelee.

”Inflaation ennustetaan pysyvän reilussa prosentissa, joten se ei kovin paljon syö kuluttajien ostovoimaa.”

Verotuksen ensi vuoden muutokset eivät ole vielä selvät. Todennäköisesti kiristyksiä on ainakin tulossa valmisteveroihin: polttoaineverotukseen sekä tupakkaveroon ja virvoitusjuomaveroon.

Kuluttajat käyneet varovaisiksi

Suomen kasvua on tukenut viime vuosien kova rakentamisbuumi. Sen odotetaan nyt tasaantuvan.

Suomi on kuitenkin ennen kaikkea viennistä riippuvainen avotalous. Jos kasvu maailmalla hidastuu, ensimmäiseksi seuraukset näkyvät meillä vientiteollisuudessa.

”Vaikutukset kuluttajaan olisivat aluksi pienet. Silti talouskasvun hidastuminen on aina huono juttu, ja vähitellen vaikutukset alkaisivat valua kuluttajankin arkeen esimerkiksi työttömyyden lisääntymisenä”, Henna Mikkonen sanoo.

Tilastokeskuksen talousluottamuskyselyt kertovat, että kuluttajien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt pitkin vuotta. Ja vaikka kuluttajat arvioivat oman taloustilanteensa ihan kohtalaiseksi, säästämisasteen muutos paljastaa tunnelmien epävarmuuden. ”Kotitalouksien säästämisaste oli pitkään miinuksella. Nyt se on plussalla eli ihmiset ovat tulleet varovaisiksi.”

Pitkäjänteinen sijoittaja ei hosu

Kun säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet kuluttavat rahaa enemmän kuin ansaitsevat. Säästämisasteen ollessa plussalla rahaa pannaan kulutuksen asemesta säästöön ja/tai käytetään velkojen lyhentämiseen.

Mutta mihin säästöjä nyt uskaltaisi sijoittaa? Italian talous- ja hallituskriisit uhkaavat heilutella euroalueen perustuksia, Ison-Britannian loputon brexit-vellonta pitää yllä epävarmuutta ja USA:n ja Kiinan kauppasodan kiihtyminen voisi kuulemma johtaa jopa maailmanlaajuiseen osakekurssien romahdukseen.

”Taloudessa on kuitenkin aina epävarmuuksia ja uhkia”, Henna Mikkonen toteaa. Hänen mielestään pitkäjänteisen sijoittajan on yleensä parasta jatkaa oman sijoitussuunnitelmansa noudattamista eikä yrittää reagoida kaikkiin muutoksiin. ”Sijoittajan kannattaa kuitenkin tarkistaa, että hänen salkkunsa edelleen vastaa hänen pitkän aikavälin tavoitteitaan, ja huolehtia sijoitusten hajauttamisesta.”

Todellinen korko on jo miinuksella

Säästäjän yöunet eivät parantuneet, kun ikävien talousuutisten lomassa Suomessa virisi keskustelu mahdollisista negatiivisista talletuskoroista eli siitä, että pankki ottaisi talletuksesta maksua. Pankithan maksavat Euroopan keskuspankille omista talletuksistaan.

Henna Mikkonen tuumii, että kevein perustein pankit eivät panisi kuluttajien käyttelytilejä miinuskorolle. Ensin ehkä mietittäisiin maksuja ”isommille talletuksille”, mutta euromääräisiä rajoja hän ei halua ruveta arvailemaan. Yritysasiakkailta negatiivisia korkoja jo peritään.

Negatiivisten talletuskorkojen riskinä on, että ihmiset alkaisivat nostaa rahojaan pankeista ja syntyisi talletuspako. Se olisi rahoitusjärjestelmälle kohtalokasta.

”Lisäksi Suomessa maksujärjestelmät toimivat suurelta osin sähköisesti”, Henna Mikkonen huomauttaa. Mitä tapahtuisi, jos yhtäkkiä palattaisiin hoitamaan maksuja käteisellä?

Säästäjän taas kannattaa pitää mielessä, että talletusten todelliset korot (inflaation vaikutus huomioon ottaen) ovat olleet enimmäkseen miinuksella jo vuosikausia.

Ulla Simola  

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.