KARON PÖRSSI Yli 230 000 suomalaista osakkeenomistajaa on valtava määrä. Nokian menestys todella koskettaa suomalaisia.
Nokia-miljonäärejä eli yksityishenkilöitä, jotka omistavat Nokiaa yli miljoonan euron arvosta, on Arvopaperin alkukesäisen selvityksen mukaan yli seitsemänkymmentä. Vielä enemmän miljonäärikerholaisia on Koneella, yli 250. Tarkastelu koskee vain yksityishenkilöitä.
Nokia on laajimmin omistettu suomalaisosake. Euroclearin kuukausittain päivittämän datan mukaan Nokialla oli toukokuun lopussa 233 710 osakkeenomistajaa. Toiseksi laajimmin omistetaan Elisaa, jolla on 195 940 omistajaa.
Yli sadastatuhannesta salkusta löytyy myös Fortumia ja Sampoa. Yli 50 000 omistajaan ovat kivunneet UPM-Kymmene, Neste, Outokumpu ja Kone. Laajalti omistetaan myös Talvivaaraa (lähes 80 000 omistajaa), mutta omistuksella ei ole juuri muita arvoja kuin tunne ja saadut kokemukset – ja omistuksissa piilevät luovutustappiot.
Kansanosakkeilla hyvä toimialahajautus
Millaisen salkun saa, jos sijoittaa näihin laajalti omistettuihin kansanosakkeisiin?
Toimialoilla varsin kelvollisen, maantieteellisesti hieman kehnomman hajautuksen.
Kahdeksasta kansanosakkeesta vain kaksi on samalta toimialalta, kun toimialajaottelun pohjana käytetään samaa ICB-toimialaluokitusta (Industry Classification Benchmark), jota pörssi on käyttänyt vuodesta 2012 alkaen. Keskenään samaa toimialaa, perusteollisuutta, edustavat UPM-Kymmene ja Kone.
Nekin poikkeavat toisistaan merkittävästi. Koneen perustoimintaan eli hissien ja liukuportaiden valmistukseen vaikuttavat kansainväliset rakennussyklit. 2000-luvulla Koneen sykliriippuvaisuus on vähentynyt palveluliiketoiminnan vankistumisen ansiosta. UPM:n perusbisnestä on graafisten paperien valmistaminen, ja niiden kysyntää ohjaa median ja mainostamisen suhdanne.
Molemmat ovat syklisiä yhtiöitä, mutta kumpikin toimii selvästi eri toimialoilla. Maantieteellisessä altistumisessakin on eroja: UPM:n liikevaihdosta 63 prosenttia tuli viime vuonna Euroopasta, kun taas Koneen suurimmaksi markkina-alueeksi on noussut Aasian ja Tyynenmeren alue, joka toi viime vuonna 42 prosenttia liikevaihdosta.
Siksi kaikki kahdeksan yli 50 000 omistajan yhtiötä ovat sijoituskohteina erilaisia.
Toisaalta toimialahajautus ei ole edes pääryhmätasolla täydellinen. Kahdeksikossa ei ole yhtään kulutustavarayhtiötä, ei yhtään terveydenhuoltofirmaa eikä ainuttakaan kulutuspalveluosaketta. Yhdeksänneksi ja kymmenenneksi laajimmin omistetuista yhtiöistä löytyisi paikkausta tähän vajeeseen: Stockmann on kanta-asiakasoptio-ohjelmansa ansiosta yhdeksänneksi laajimmin omistettu yhtiö, Orion puolestaan on sijalla kymmenen.
Maailman pörsseissä toimialapainoltaan merkittäviä pankkeja kärkikahdeksikossa ei ole. Sammon arvosta suuri osa on kuitenkin peräisin Nordeasta ja siten pankkibisneksestä, ja onhan Nordea itsessäänkin erittäin laajalti omistettu osake. Se vain ei ole suomalaisosake – ainakaan vielä.
Suomi hallitsee maantiedettä
Nokia ja Kone ovat täysin globaaleja yhtiöitä. Suomen talouskehityksellä ei ole mitään merkitystä niiden liikevaihdon kehityksen kannalta. Toki Suomi toimintaympäristönä – esimerkiksi Suomessa olevan henkilöstön saatavuus ja hinta – vaikuttaa niihin muita reittejä kuin liikevaihdon kautta.
Myynnin puolesta UPM ja Outokumpu nekin toimivat kansainvälisillä markkinoilla, mutta Suomi on niille olennainen tuotannon kannalta. Esimerkiksi UPM:n 19 300 työntekijästä 7300 työskentelee Suomessa.
Nesteen Suomi-riippuvuutta lisää öljyn vähittäismyynti eli huoltoasemaketju.
Sampo ja Fortum ovat keskittyneet Suomeen ja lähialueille. Sammon If on Pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja, Mandatum toimii Suomen lisäksi Baltiassa. Fortum on laajentunut lännen lisäksi merkittävästi itään Venäjälle. Viime vuonna Russia-segmentti toi neljänneksen Fortumin liikevaihdosta ja kolmanneksen liikevoitosta.
Kaikkein eniten riippuvainen kotimarkkinasta on Elisa, joka on käytännössä täysin Suomi-yhtiö.
Syklinen salkku
Kansanosakkeista koostettu salkku on kovin suhdanneriippuvainen. Defensiivisiä kahdeksikosta ovat vain Elisa ja Fortum.
Myös Sammon perusliiketoiminta eli vakuutusbisnes on luonteeltaan suhdanneriippumatonta, mutta sijoitustuotot ovat vakuutusyhtiöille olennainen komponentti. Se altistaa Sammon tulosta ei talous- vaan pörssisykleille.
Pitkän aikavälin sijoittajalle osakekurssin heilunta ei ole kummoinen riski. Lyhyellä aikavälillä sijoittajaa kuitenkin usein ilahduttaa se, jos kaikki osakkeet eivät romahda samaan aikaan. Jonkinlaista osviittaa osakkeiden heiluntaherkkyydelle saa beeta-tunnusluvusta.
Beeta kertoo, kuinka herkkä osake on ollut markkinoiden muutokselle. Jos beeta-arvo on alle yksi, osake on reagoinut markkinan yleisliikettä rauhallisemmin, ja jos se on yli yksi, osake on reagoinut markkinamuutoksia aggressiivisemmin. Jos taas beeta on negatiivinen, osakkeella on ollut taipumus liikkua eri suuntaan kuin markkina keskimäärin. Beeta lasketaan historian perusteella.
Kansanosakekahdeksikon viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden kurssihistorian perusteella lasketut beeta-luvut ovat:
| Osake | Beeta |
| Neste | 0,52 |
| Elisa | 0,70 |
| Fortum | 0,80 |
| Kone | 0,89 |
| Sampo | 1,02 |
| UPM-Kymmene | 1,40 |
| Outokumpu | 1,66 |
| Nokia | 1,68 |
Lähde: Kauppalehti. Tilanne 2.7.2017.
Viikon trio: Nokia ulkomaalaisomisteisin
Vaikka Nokiaa omistetaan laajalti Suomessa, suomalaisten hyppysissä on vain vajaa viidennes Nokiasta. Toisin sanottuna: Nokian ulkomaalaisomistus on 82 prosenttia.
Kärkikahdeksikosta ulkomaisessa omistuksessa on yli puolet myös UPM-Kymmenestä ja Sammosta. Kahdeksikon kotimaisin on Fortum (ulkomaalaisomistus 28 %), josta Suomen valtio omistaa yli puolet.
| Yhtiö | Ulkomaalaisomistus |
| Nokia | 82 % |
| UPM-Kymmene | 70 % |
| Sampo | 62 % |
Lähde: Euroclear Finland. Tilanne 31.5.2017.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
