Hyvästi salkunhoitaja – Nordea keksi yhdistelmärahaston uudelleen

KARON PÖRSSI Silloin kun Pohjoismaiden suurin pankki luo itse kilpailijan vetonaulatuotteelleen, kannattaa hengähtää syvään. Käsillä on mahdollisesti suomalaisten sijoitustapoja perusteellisesti ravisteleva uudistus.                            

Sellaisen äärellä ollaan, kun Nordea tuo tarjolle salkunhoitajattomat Nora-rahastot, joita hoidetaan automaattisesti ja kustannustehokkaiden indeksirahastojen avulla ja joita varten asiakkaan ei tarvitse ravata konttorissa. 

Hittituote 

Yhdistelmärahastot ovat sijoitusmarkkinoiden Juhla Mokkaa. Kun asiakas saadaan houkuteltua pankin konttoriin kartoittamaan elämäänsä, raha-asioitaan ja toiveitaan, usein neuvotteluhuoneesta poistutaan yhdistelmärahaston omistajana, kenties tulevana kuukausisäästäjänä.                            

Hyvä niin. Keskimäärin on fiksua olla mukana osakemarkkinoilla edes jollakin osuudella sen sijaan, että rahat hautuisivat patjan alla.                            

Pankkien myyntiprosessin myötä suurimpien pankkiryhmien kaiken kansan yhdistelmärahastoista on tullut jättejä. Pääomia ja asiakkaita eniten on kerännyt OP-Maltillinen, jonka yli 184 000 osuudenomistajalla oli lokakuun lopussa lähes kahden miljardin pääomat.                            

Suurissa yhdistelmärahastoissa osuudenomistajakohtaiset sijoitukset ovat pieniä. Kolmen suurimman yleispankin kaiken kansan yhdistelmärahastojen keskimääräiset sijoitukset vaihtelevat OP-Rohkean reilusta kuudestatuhannesta eurosta Danske Invest Kompassi 25:n reiluun 25 000 euroon.                            

Näihin rahastoihin rahojaan laittavat eivät todellakaan ole sijoittamisen harrastajia vaan tavallisia kiireisiä – tai sijoittamisen vaikeudella pelokkaiksi saatuja – ihmisiä, jotka ymmärtävät, että säästöille on järkevää tehdä edes jotain.

Lähde: Rahastoraportti / lokakuu. Tilanne 30.10.2017.

Kevytversio kevythinnoin

Yhdistelmärahastoissa on ongelmansa. Yksi niistä on raskas palkkiorakenne. Esimerkiksi varansa puoliksi osake- ja puoliksi korkomarkkinoille jakavan Nordea Säästö 50:n hallinnointipalkkio on 1,6 prosenttia pääomasta vuodessa. Osuuspankkien vastaavan OP-Maltillisen hallinnointipalkkio on 1,25 prosenttia ja Dansken Kompassi 50:n 1,3 prosenttia.                            

Keskimääräisistä vuosituotoista kulut haukkaavat varsin kovan osuuden. Säästö 50:n keskimääräinen vuosituotto kymmenen vuoden ajalla on ollut 4,5 prosenttia ja Kompassi 50:n vain 3,7 prosenttia, kun nollakuluilla sijoittaja olisi saanut Nordean rahastosta yli kuuden ja Dansken rahastosta viiden prosentin tuoton vuodessa.  

Kolmannes tuotosta kuluihin – se on paljon. Ja sen Nordea aikoo muuttaa digitaalisen sijoitusneuvonnan Nora-palvelullaan, joka tuodaan markkinoille Suomessa ensi keväänä. Yhdistelmärahaston vuosikulun pitäisi painua sen myötä alle prosenttiin. 

Tehostettuja indeksejä vastuullisuuskulmalla

Norassa ihmistyö on minimoitu äärimmilleen. Asiakkaat määrittelevät itsenäisesti verkkopalvelussa sijoitustarpeensa, riskinsietokykynsä ja muut sellaiset asiat, jotka tähän asti on tavattu tuhertaa konttorissa, jossa ääritapauksessa pankin työntekijä on toiminut vain kirjurina. Norassa rastit ruutuun saa laittaa asiakas itse.                            

Nettikartoituksen perusteella palvelu suosittaa jotakin viidestä yhdistelmärahastosta. Rahastot poikkeavat toisistaan osakepainon suhteen aivan kuten Säästö-rahastotkin.

Rahastojen sijoituskohteiksi Nordea perustaa tehostettuja indeksirahastoja. Tehostettujen indeksirahastojen hallinnointipalkkiot tapaavat asettua puhtaiden indeksirahastojen ja aktiivisten osakerahastojen hallinnointipalkkioiden välimaastoon.  

"Rahastojen sijoitusprosessissa keskitytään välttämään häviäjiä, esimerkiksi yhtiöitä, joiden osakkeen arvostus on liian korkea, laatu huono tai joiden tuloksen tai kassavirran arvioidaan heikkenevän", Nordean rahastojen jakelusta Suomessa vastaava johtaja Hanna Porkka kertoo.                            

Mahdollisten luuserien karsimisen lisäksi rahastoissa otetaan huomioon yhtiöiden ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä seikkoja.                            

"Tavoitteena on kulujen jälkeen indeksin ylittävä tuotto", Porkka sanoo. 

Autopilotilla

Noran oivallisuus ei kuitenkaan ole vielä siinä, että rahastovalinta tapahtuu netissä ja että sijoitukset tehdään kustannustehokkaasti sosiaalisen vastuullisuuden kulmalla. Sijoittajan kannalta olennaista on, että kustannustehokkuus on viety yhdistelmärahastosijoittamisen ytimeen, kuorirahaston salkunhoitoon.                          

Kun aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja ostaa ja myy kohderahastoja ja säätelee siten eri omaisuuslajien ja kohdemarkkinoiden painoa, Norassa salkkua hoitaa automatiikka.                             

Automatiikka, jota robotiksin saa kutsua, ei lyö vetoa sen puolesta, kehittyvätkö Yhdysvaltain osakemarkkinat paremmin kuin eurooppalaiset. Se yksinkertaisesti palauttaa salkun allokaation perusasentoon. Tämä rebalansointi tapahtuu neljästi vuodessa, joten siinäkin vältetään kuluja.                             

Koska tasapainotus tapahtuu rahaston sisällä, osuudenomistajalle ei koidu kohderahastojen myymisestä veroseuraamuksia. 

Trendikkäiden tuote

Hanna Porkan mukaan Nordea tavoittelee Noralla henkilöitä, jotka ovat digimaailmassa kotonaan. Siinä missä ikänsä pankkikonttorissa raha-asioitaan hoitavat arvostavat henkilökohtaista asiakaspalvelua, moni nuori pitää pankissa jonottamista vaivalloisena ajanhukkana.                            

Iällä ilmaistuna kohderyhmänä ovat alle 35-vuotiaat.                            

Koska pidän itseäni paitsi fyysisesti myös henkisesti ikäistäni nuorempana, innostuisin ilman muuta Noran kaltaisesta palvelusta, jos en harrastaisi sijoittamista.         

Nordean osakkeenomistajana olen kuitenkin hieman huolissani siitä, karkaavatko hyväkatteisten Säästö-rahastojen osuudenomistajat kustannustehokkaampaan kilpailevaan tuotteeseen.

Rahastomaailmasta 2000-luvun alusta vertailukohdaksi voisi ehkä ottaa rahamarkkinarahastojen perustamisen ja laajamittaisen markkinoinnin. Rahamarkkinarahastoihin virtasi komeasti varoja, mutta rahastojen hallinnointipalkkiot ovat pienempiä kuin mitä pankki etenkään silloin sai korkomarginaalista. Jokainen suoraan talletustililtä rahamarkkinarahastoon siirretty euro tuotti pankille kokonaisuudessa tappiota: rahastoyhtiö voitti, talletuspankki hävisi.                            

Hanna Porkka ja Nordean säästämisen ja sijoittamisen asiakaskokemuksesta Suomessa vastaava johtaja Tanja Eronen eivät ole tästä järin peloissaan. Noran kohderyhmä on asiakaskuntaa, jonka säästämisen ja sijoittamisen palveluissa Nordea ei ole järin vahva. Aikeena on houkutella uusia asiakkaita ja uusia pääomia.  

Sitä paitsi kiivaasti kehittyvissä finanssipalveluissa täytyy olla kehityksen kärjessä, jotteivät asiakkaat aikaa myöten valu kilpailijoille. Nordean Nora-avaus pakottaakin muut yleispankit miettimään omaa vastaustaan.                            

Danske Bank jo kertoikin demokratisoivansa sijoitusneuvonnan ja varainhoidon digitaalisilla ratkaisuilla. Tiedotteen perusteella luvassa on avointa arkkitehtuuria eli ulkopuolisten rahastoja, kustannustehokkaita etf:iä ja hälytyksiä, jos oma salkku siirtyy kovin paljon sivuun asiakkaan valitseman mallisalkun koostumuksesta. 

Viikon trio: Tanja Erosen kolme oppia

Pyysin Nordean sijoittamisen asiakaskokemuksesta Suomessa vastaavaa Tanja Erosta kertomaan kolme oppiaan sijoittajanuransa ajalta. Nämä opit hän on poiminut omaan sijoittamiseensa.

1. Pidän itselläni kahta eri salkkua.

Pieni osa säästöistä on kokeiluja, trendejä ja yksittäisiä osakkeita varten ja toinen on hyvin hajautettu "perussalkku" rahastoista. Perussalkussa on korkoja ja osakkeita ympäri maailmaa.

2. Tunteita ei kannata sotkea sijoittamiseen.

Tulosta tulee paremmin, kun nojaa pitkäjänteisesti faktoihin.

3. 50 euroa huonostikin sijoitettuna kasvattaa varallisuutta enemmän kuin 50 euroa kulutettuna. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.