Osakesäästötili voi olla hyvä tapa sijoittaa osakkeisiin, jos sijoitusaika on pitkä. Mutta miten hyvin osakesäästötili sopii työkaluksi, kun halutaan kerryttää pesämunaa alaikäiselle lapselle? Laissa säädellään tiukasti sitä, mihin alaikäisen lapsen varoja saa sijoittaa.
Kun lapselle haluaa säästää pesämunaa osakesäästötilille, ensin hänelle pitää lahjoittaa rahaa. Vanhemmat voivat lahjoittaa vaikkapa kuukausittain haluamansa summan lapsen pankkitilille, josta rahaa siirretään sitten osakesäästötilille.
Molemmat vanhemmat, isovanhemmat sekä esimerkiksi kummit voivat kukin lahjoittaa verotta alle 5 000 euroa kolmen vuoden aikana. Jos lahjoitettava summa on tätä suurempi, lapsen pitää maksaa lahjaveroa ja lahjasta on tehtävä lahjaveroilmoitus.
Sen jälkeen, kun rahat on lahjoitettu lapselle, varat ovat lapsen omaisuutta, eikä vanhempi enää saa käyttää niitä miten vain. Lain edessä vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia ja laki edellyttää, että he huolehtivat lapsen varoista niin, että pääoma kohtuullisella varmuudella säilyy. Lisäksi lapsen varoille tulee tavoitella jonkinlaista tuottoa.
Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojien toimintaa.
”Holhousviranomaisten näkökulmasta osakesäästötiliä voi verrata pankkitiliin – osakesäästötilin voi siis avata lapselle vapaasti. Meille tärkeää on vain se, mihin osakkeisiin osakesäästötilin varoja on sijoitettu, eli ovatko osakkeet luvanvaraisia vai sellaisia, jotka eivät vaadi lupaa”, ylitarkastaja Hanna Tikkala Digi- ja väestötietovirastosta kertoo.
MIKÄ OSAKESÄÄSTÖTILI?
Osakesäästötili on uusi sijoittamisen työkalu, jolle on voinut tallettaa vuoden alusta lähtien enimmillään 50 000 euroa ja sijoittaa varat tämän jälkeen haluamiinsa osakkeisiin. Osakesäästötilillä myyntivoitoista ja saaduista osingoista maksetaan pääomatuloveroa vasta, kun rahat nostetaan tililtä. Tämä mahdollistaa nk. korkoa korolle -ilmiön paremman hyödyntämisen. Voitot voi sijoittaa uudelleen osakkeisiin tuottamaan ilman, että välissä menee veroa.
Kotimaan pörssiin ei tarvita lupaa
Lapsen osakesäästötilille voi hankkia kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeita ilman, että hankkii siihen luvan viranomaisilta. Viranomainen ei ota kantaa yksittäisten pörssiyhtiöiden riskeihin. Lapsen rahoja voi sijoittaa vapaasti esimerkiksi First North -listalla noteerattaviin osakkeisiin, vaikkei näitä yhtiöitä säännelläkään yhtä tiukasti kuin pörssin päälistalla olevia yhtiöitä.
Käytännössä viranomaiselta vaaditaan lupa vasta siinä vaiheessa, jos lapsen nimissä olevan osakesäästötilin varoja sijoitetaan Eta-alueen ulkopuolisiin pörssiosakkeisiin. Digi- ja väestötietovirastosta on haettava lupaa, jos lapsen rahoja sijoitetaan esimerkiksi Applen, Microsoftin tai Facebookin osakkeisiin. Lupaa on haettava luvanvaraisten osakkeiden ostoon myös silloin, jos salkussa on jo ennestään saman yhtiön osakkeita. Lupapäätös maksaa 184 euroa.
”Edunvalvojalla on velvollisuus selvittää, onko osake luvanvarainen, ja huolehtia siitä, että sillä turvataan varallisuuden säilyminen ja että siitä vielä saisi kohtuullista tuottoakin”, Hanna Tikkala sanoo.
Hän muistuttaa, että Digi- ja väestötietovirasto ei anna sijoitusneuvoja. Viranomainen kuitenkin arvioi lupaa myöntäessään kokonaistilannetta: kuinka paljon lapsella on muuta varallisuutta ja miten varat on tarkoitus hajauttaa.
”Lähtökohtaisesti kaikkia varoja ei pitäisi sijoittaa yhteen kohteeseen. Myös lapsen ikä vaikuttaa arvioon eli se, milloin lapsi täyttää 18 vuotta, ja onko tarkoitus, että kohde on pidempiaikainen sijoituskohde”, Tikkala sanoo.
Viranomainen arvioi myös vanhempien omaa sijoitustaustaa. Lupa luvanvaraisiin sijoituskohteisiin irtoaa helpommin, jos vanhemmilla on itsellään kokemusta vaativasta sijoittamisesta.
Holhousviranomaiset pohtivat myös sitä, miten helposti varoja on irrotettavissa sijoituksista, jos lapselle tulee tarvetta hankkia jotain muuta. Toki vanhemmilla on lähtökohtaisesti elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsestaan.
”Jos lapselle tai nuorelle tulee isompia hankintoja, lapsen varoja saa käyttää esimerkiksi mopon, ajokortin tai auton hankintaan. Vanhempien pitäisi pääsääntöisesti kustantaa muu elämä”, Tikkala sanoo.
Rajapyykkinä 20 000 euroa
Siinä vaiheessa, kun alaikäisen lapsen varallisuuden arvo ylittää 20 000 euroa, vanhemmat ovat velvollisia tekemään ilmoituksen Digi- ja väestötietovirastoon riippumatta siitä, onko lapsen varallisuus sijoitettu luvanvaraisiin sijoituskohteisiin vai ei.
Tällöin lapsen tiedot merkitään holhousasioiden rekisteriin ja vanhemmille tulee nk. vuositilivelvoitus. Se tarkoittaa, että vanhempien on vuosittain ilmoitettava holhousviranomaiselle, kuinka paljon lapsella on ollut edellisvuonna varallisuutta ja mihin varat ovat olleet sijoitettuna.
Lapsen osakesäästötilistä on listattava tilillä olevat rahat sekä ilmoitettava kaikkien osakkeiden nimi, kappalemäärä sekä arvo tilikauden alussa ja lopussa. Liitteeksi laitetaan arvopaperiote.
”Vaikka puhumme vuositilistä, ei sen tarvitse olla mitään kirjanpitotasoista, vaan enemmänkin toiminnan selvitys: mitä on tehty ja mikä varallisuus on ollut tilikauden alussa ja lopussa. Jos varallisuus on pienentynyt, pitää vain selittää, mikä on ollut siihen syynä. Tiedostamme, että markkinat heittelehtivät”, Tikkala sanoo.
Jos lapsen varallisuuden arvo on laskenut paljon vuoden aikana, holhousviranomaiset voivat antaa vanhemmille kehotuksen harkita sijoituskohteita uudestaan. Jos sijoitukset epäonnistuvat niin, että omaisuuden arvo tippuu pysyväisluonteisesti alle 15 000 euroon, vanhemmat voivat pyytää holhousviranomaisia poistamaan rekisterimerkinnän, jolloin vuosittainen raportointivelvollisuus lakkaa.
Lisätietoja sekä alaikäisen varojen sijoittamiseen liittyvät lupahakemukset löytyvät osoitteesta www.dvv.fi/holhous
Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon, kun avaa lapselle osakesäästötilin? Olisiko sittenkin parempi lahjoittaa lapselle osakkeita? Lue koko juttu kesäkuun Taloustaidosta. Voit lukea näköislehden verkosta, jos olet rekisteröitynyt verkkosivustomme käyttäjäksi.
Teksti: Outi Airaksinen
Kuva: Esko Jämsä
