veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Fifax listautuu – liian turskaista kala-allergikon salkkuun

Fifax listautuu – liian turskaista kala-allergikon salkkuun
4.10.2021

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Ahvenanmaalla kaikki on paremmin. Ihmiset elävät pitkään ja terveinä, aurinko paistaa eikä kalastamaankaan tarvitse mennä merelle, vaan kirjolohet voi poimia teurastuslankulle suoraan kuivalle maalle rakennetuista altaista.

First North -markkinapaikalle hakeutuva eckeröläinen Fifax pyörittää Ahvenanmaalla eräänlaista kirjolohitehdasta. Se on rakennuttanut tuotantolaitoksen, jonka se kertoo olevan ”yksi suurimmista toiminnassa olevista kuivan maan kalankasvatuksen tuotantolaitoksista Pohjois-Euroopassa tuotantokapasiteetilla mitattuna”.

Ja vielä isommaksi se haluaisi kasvaa.

Tuotantolaitos on varsinainen integraatti, joka koostuu mätimunien hautomisesta, kirjolohien kasvattamisesta kiertovesialtaissa, kalojen pyydystämisestä, teurastamisesta ja pakkaamisesta lähetettäväksi. Tehtaan ulko-ovelta kalat poistuvat perattuina mutta kokonaisina, jollaisina ne toimitetaan tukkureille, jalostajille ja muille jälleenmyyjille. 

”Rahat loppu, lähettäkää lisää”

First North -listautumisen yhteydessä toteutettavassa osakeannissa Fifax kerää arvioitujen kulujen jälkeen 13,2–25,2 miljoonaa euroa. Jos saatu rahamäärä jää alarajan tuntumaan, varoilla se parantaa käyttöpääomaansa, optimoi tuotantoaan sekä kehittää markkinointiaan ja myyntiään. Jos rahaa sataa enemmän, Fifax laajentaa tuotantoaan.

Suomeksi: Rahat on loppu, lähettäkää lisää!

Fifaxin kesäkuun lopun tase onkin hurjaa katsottavaa. Tappioiden myötä oma pääoma on painunut 1,4 miljoonaan euroon, kun taas vierasta pääomaa on 25,0 miljoonaa. Velasta lyhytaikaista oli 11,5 miljoonaa euroa, kun taas lyhytaikaisia saatavia ja vaihto-omaisuutta oli yhteensä vain reilut kuusi miljoonaa euroa. Oletan, että operatiivinen kassavirta on ollut kesäkuun lopun jälkeen negatiivinen.

Jollain Fifax on pystynyt laskunsa maksamaan, koska se on vielä pystyssä. Osakeantiodotusta vasten se näkyy saaneen eräänlaisia pikavippejä niin Ålandsbankenilta (miljoona euroa) ja eräiltä nykyisiltä omistajiltaan (toinen miljoona). Nämä vipit maksetaan takaisin heti First North -listautumisen toteutuessa.

Fifaxin esitteen mukaan sen käyttöpääoma riittää lokakuun loppuun, joten kalkkiviivoilla mennään. Jos anti toteutuu vain alarajallaan, uutta rahaa tarvitaan ehkä jo alle vuoden kuluttua, sillä Fifax arvioi tarvitsevansa tulevan vuoden ajaksi 14–18 miljoonaa euroa.

Fifaxin kaltaiselle riskiliiketoiminnalle lainaraha on pikavippihinnoissa. Vuosi sitten se esimerkiksi antoi noin 12 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan, jonka vuosikorko on kymmenen prosenttia. Vaihtovelkakirjalainan omistajat voivat muuttaa listautumisannin yhteydessä vaihtovelkakirjalainansa kertyneine korkoineen Fifaxin osakkeiksi 80 prosentin hinnalla muiden sijoittajien maksamaan osakkeen hintaan verrattuna, ja niin ne ovat sitoutuneet tekemäänkin. Suuri osa Fifaxin annin alarajamäärästä täyttyy siis vaihtovelkakirjalainaa kuittaamalla. 

Eettisyyden hinta

”Ole osa ratkaisua, osallistu First North -yleisöantiimme”, Fifax mainostaa.

”Ratkaisu” tarkoittanee tässä yhteydessä yhtiön akuuttien rahoitusongelmien ratkaisua, mutta se voisi viitata myös maapallon ekologisen kestävyyden ongelmiin ja pyrkimyksiin ratkaista ne.

Markkinointimateriaaleissaan Fifax profiloi itseään vastuulliseksi toimijaksi. Lähes suljettuun vedenkiertoon perustuva järjestelmä on ilman muuta ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin rehujen viskominen avomereen sitä rehevöittämään. Antibiootteja Fifax kertoo käyttävänsä vain ”tapauskohtaisesti ja tarkkarajaisesti harvinaisissa tilanteissa, kun tauteja tai loisia havaitaan yksittäisissä kaloissa tai tuotantoerissä”.

Yhtiön ”yleisenä periaatteena” on olla käyttämättä hormoneja tai torjunta-aineita.

Sijoittaja on vastuullisuuttaan korostavien yhtiöiden kohdalla puntaroinnin edessä: Onko yhtiöön sijoittaminen kannatettavan liiketoiminnan sponsorointia joukkomesenointihengessä, vai voiko yhtiöön sijoittaa talousnumeroiden perusteella?

Ensimmäiseen vaihtoehtoon vastaus riippuu omista arvoista. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tulee pohdittavaksi, antaako mahdollinen vastuullisuus yhtiölle kilpailuetua. Pystyykö se esimerkiksi saamaan asiakkailtaan tuotteistaan enemmän hintaa ja siten tuottamaan sijoittajalle enemmän tulevia kassavirtoja?

Fifax myy kirjolohensa jakeluketjuun, ei suoraan loppuasiakkaalle. Kuinka paljon enemmän vaikkapa työpaikkaravintola on valmis maksamaan Eckeröllä kasvatetusta vastuullisesta kirjolohesta verrattuna norjalaiseen kirjoloheen?

En osaa vastata, en edes arvioida. Jos Fifax FN-listautumisensa jälkeen ryhtyy brändäämään itseään, ehkä se pystyy saamaan preemion. Ehkä ravintolan asiakkaat kysyvät niin sinnikkäästi tarjoilijoilta eckeröläisissä suljetun kierron maa-altaissa kasvatettua kirjolohta, että ravintola ryhtyy tilaamaan sitä. 

Raskaasti tappiolla

Toistaiseksi Fifaxilla ei ole näyttöä taloudellisesta menestyksestä. Viime vuonna se teki 1,2 miljoonan euron liikevaihdolla 8,4 miljoonan euron nettotappion. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoa kertyi 0,6 miljoonaa euroa, mutta nettotappiota on troolattu jo 7,0 miljoonan euron edestä.

Kun yhtiöllä kaiken lisäksi sattui toukokuussa mittava kalakuolema, tuotantomäärät laahannevat pitkälle loppuvuoteen.

Kalojen joukkosurmaa Fifax selittää esitteessään näin:

”Toukokuussa 2021 Fifax kohtasi toimituslogistiikasta johtuvia ongelmia, joiden johdosta Eckerön tuotantolaitoksen päähapensyöttöjärjestelmään kuuluva nestemäisen hapen säiliö tyhjeni. Hapentoimitusjärjestelmää hallinnoi ja valvoo pääasiallisesti Fifaxin hapentoimittaja, joka hallinnoi myös uuden hapen toimitusprosessia. Toimittaja oli 24.5.2021 ilmoittanut Fifaxille tulevasta happitoimituksesta, joka oli määrä toimittaa 27.5.2021. Tässä vaiheessa ei ollut viitteitä matalia happitasoja koskevasta riskistä. Fifaxin omat järjestelmät alkoivat kuitenkin tämän jälkeen hälyttää syöttöjärjestelmän matalien happitasojen vuoksi. Vakiintuneiden hälytystoimenpiteiden osana suoritetun syöttöjärjestelmän tarkistuksen jälkeen varajärjestelmät käynnistettiin järjestelmän asteittaisen vakauttamisen aloittamiseksi. Varajärjestelmien paineen kasvattamisen aikana happitasot neljässätoista pääkasvatusaltaassa (joita on yhteensä 36) ehtivät kuitenkin laskea liian matalille tasoille, mikä johti siihen, että osa kaloista näissä altaissa menetettiin. Yhtiöllä on pääkasvatusaltaiden lisäksi 10 kasvatusallasta poikasosastolla ja 6 raikastusuintiallasta, joihin onnettomuus ei vaikuttanut.”

Vaikka tapahtuma on tietenkin virhe ja ei-tarkoitettu vahinko, jolla ei ole aktiivisesti pyritty esimerkiksi parantamaan tulosta, kalojen tappaminen hapen puutteeseen ei kuulosta erityisen vastuulliselta toiminnalta.

Tapaus on myös hyvä varoitus kalankasvatusliiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Millä todennäköisyydellä Fifax pystyy pyörittämään kirjolohi-integraattiaan vaikkapa yhden kalenterivuoden ajan täydellä teholla? Tai paremminkin: mikä on todennäköinen keskimääräinen vuotuinen tehosuhde, siis toteutuva tuotanto per kapasiteetin laskennallinen maksimi? 

Fifax ei mahdu lautaselleni 

On tavattoman hienoa, että julkisen kaupankäynnin kohteeksi tulee Fifaxin kaltaista ymmärrettävää liiketoimintaa. Fifaxin esitteestä oppii kalankasvatuksen toimintalogiikkaa.

Siitä huolimatta minun on hyvin helppo jättää Fifaxin anti väliin, vaikka niin ikään väliin jättämäni Modulight onkin osoittautunut raketiksi.

Kala-allergikkona kirjolohitehdas ei vedä minua puoleensa, eivätkä Fifaxin markkinointimateriaalien haarukkapalat houkuta.

Jos pitäisin Fifaxia mielekkäänä sijoituskohteena, allergiani ei kuitenkaan estäisi minua tarttumasta kalaan arvopaperina. Syy annin väliin jättämiselle on se, etten keksi, miksi raskaita tappioita tehnyt ja tukalassa taloudellisessa tilanteessa oleva yhtiö yhtäkkiä kääntyisi niin paljon voitolliseksi, että sille aseteltu noin 70 miljoonan euron markkina-arvo olisi perusteltu.

Jos Fifaxin nykyinen kapasiteetti on täydessä käytössä, kalaa tulee lähes kymmenkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Jos kirjolohen hintakin nousisi ja kapasiteetin täysi hyödyntäminen tarkoittaisi viime vuoden liikevaihdon kymmenkertaistumista, liikevaihtoa kertyisi 12 miljoonaa euroa.

Kun viime vuoden tappio oli 8,4 miljoonaa euroa ja koska osa kuluista kasvaa kalakannan kasvaessa, tuotannon täysikään toimiminen ei toisi järin kummoista voittoa, toivottavasti voittoa kuitenkin.

Jos taas Fifax haluaa lisätä tuotantokapasiteettiaan, sen pitää investoida. Edes osakeannin toteutuminen täysimääräisenä ei riittäisi koko suunniteltuun laajennusinvestointiin.

”[Laajennuksen] aikataulu on ehdollinen muun muassa listautumisannin toteutumiselle sekä listautumisannin jälkeen hankittavan oman ja/tai vieraan pääoman ehtoisen lisärahoituksen sekä mahdollisten investointitukien saamiselle”, Fifax kertoo.

Kuinka suuri on tämän investointioption nykyarvo? Fifaxin osakeannin hinnoittelun perusteella sille lasketaan melkoisesti arvoa, enemmän kuin olen valmis maksamaan, semminkin kun hankkeen toteutuminen on epävarmaa ja johdon aika kulunee akuutin rahoitustilanteen ratkaisemiseen. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti