veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Eroon omistajan murheista? Metsäpalstan voi antaa vuokralle

Eroon omistajan murheista? Metsäpalstan voi antaa vuokralle
7.8.2019

KARON PÖRSSI Yli 600 000 suomalaista omistaa vähintään kaksi hehtaaria metsää. Lukua nostaa se, että metsää omistetaan kuolinpesien ja yhteismetsien kautta, samoin se, että tilakokonaisuuksista yli puolet on alle kahdenkymmenen hehtaarin suuruisia.

Näistä varauksista huolimatta metsä koskettaa tavattoman monia suomalaisia myös sijoituskohteena.

Metsänomistajat ovat keskimäärin varsin iäkkäitä, ja metsänomistus on jo metsän kasvun luonteen myötä pitkäaikaista, sukupolvet ylittävää sijoittamista.

Heinäkuun alussa julkistetun, Tapion ja Suomen Metsäyhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaiden arvot poikkeavat joiltakin osin paljonkin vanhempien metsänomistajien arvoista.

Alle nelikymppisiä metsänhoidossa innostaa yhtä vahvasti luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä kuin taloudellisen tuoton varmistaminen. Kaikille metsänomistajille keskimäärin taloudellisen tuoton varmistaminen on tärkein innostaja. Sen mainitsi kyselyssä noin puolet kaikista metsäomistajista.

Tapion ja Suomen Metsäyhdistyksen Kantarin nettipaneelissa teettämään tutkimukseen vastasi reilut 600 metsäomistajaa, joista alle nelikymppisiä oli vain 75.

Metsä vuokralle?

Metsäyhtiöt ovat viime vuosikymmenet kilvan kehittäneet palveluita helpottamaan ”en mä metsästä mitään ymmärrä” -omistajien elämää. Myös omistamisen malleja on rakennettu muuttuvan metsänomistajakunnan muuttuviin tarpeisiin.

Esimerkiksi UPM on markkinoinut metsänomistajille liittymistä yhteismetsään. Se vastaa ikään kuin sijoitusrahastoon liittymistä niin, että oma metsäpalsta toimii apporttina, jolla maksetaan ”rahasto-osuudet”. Oma metsä solahtaa osaksi yhteismetsän salkkua.

Stora Ensoa lähellä oleva metsänomistus- ja -hoitoyhtiö Tornator puolestaan lanseerasi alkukesästä mahdollisuuden metsän vuokraamiseen. Mallissa metsänomistaja antaa metsänsä vuokralle Tornatorille pitkällä, yleensä kahdenkymmenen vuoden vuokra-ajalla, mutta omistusoikeus säilyy hänellä itsellään.

Vuokranantajalle Tornator maksaa vuokraa vuokra-ajalta.

Huolien ulkoistamista

Tornator on pyrkinyt kasvattamaan metsäomaisuutensa määrää ostamalla metsää. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että metsän omistaminen on tunnepohjaista ja että metsästä luopuminen on vaikeaa.

”Metsänvuokrauksessa metsänomistaja pystyy ulkoistamaan metsäomaisuuden hoitamisen Tornatorille ja samalla saamaan säännöllisen kuukausitulon, jonka varaan voi suunnitella omaa talouttaan. Näin metsät tulevat hyvin hoidetuiksi ja taloudellisesti hyödynnetyiksi. Metsänvuokrasopimuksen avulla tulee varmistettua myös metsien arvon säilyminen tavoitteiden mukaisina”, Tornatorin viestinnästä vastaava henkilöstöjohtaja Outi Nevalainen kertoo.

Hän muistuttaa, että peltojen vuokraaminen on Suomessa yleistä.

”Samalla tavalla kuin pellonvuokrauksessakin myös metsänvuokrauksessa saadaan osaamisen, kehittyneiden menettelytapojen ja suuruuden ekonomia hyödyt käyttöön. Ne metsänomistajat, jotka eivät halua tai pysty käyttämään riittävästi aikaa metsäasioidensa jatkuvaan hoitamiseen, pääsevät huomattavasti helpommalla, kun vuokraavat metsät niille, jotka keskittyvät tehokkaan liiketoiminnan pyörittämiseen.”

Metsän vuokraaminen on metsänhoitohuolien ulkoistamista pitkäksi aikaa. Metsänvuokrauksessa sovitaan kerralla metsänkäsittelyn periaatteista, hahmotetaan hakkuumahdollisuudet ja kasvu ja määritellään tavoitetila: millainen metsä on vuokra-ajan päättyessä? Metsänomistaja saa säännöllistä tuloa riippumatta siitä, milloin todelliset kulut ja tulot muodostuvat.

Vuokralainen eli Tornator maksaa kaikkien tarvittavien metsänhoitotöiden ja lannoitusten kustannukset.

”Investointiluonteiset työt, kuten metsäteiden tai ojitusten peruskunnostukset, uusien teiden rakentamiset tai uudisojitukset, on rajattu vuokraustoiminnan ulkopuolelle ja niiden toteuttamisesta sovitaan aina erikseen.”

10 hehtaarilla ehkä kuusikymppiä kuussa

Kuinka paljon metsästä sitten voisi saada vuokraa? Siihen vaikuttaa ensisijaisesti metsän puuntuotantokyky. Suoraan tai välillisesti vuokraan vaikuttavat myös alueen sijainti, metsävarat ja metsänhoitotarpeet.

Vuokraa tarkistetaan vuosittain puun hinnan muutosten mukaan, joten myös markkinatilanne vaikuttaa vuokraan. Riski puun hintakehityksestä jää siten metsänomistajalle.

”Metsänomistajan tavoitteet huomioidaan vuokratasoa määritettäessä. Olennaista on, minkälaisen metsän halutaan olevan vuokra-ajan päättyessä. Jos metsänomistaja haluaa jättää enemmän puustoa pystyyn, hän tyytyy pienempään vuokraan. Jos hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisemmin, saa metsänomistaja parempaa vuokraa. Tavoitteet ratkaisevat”, Outi Nevalainen sanoo.

Tornatorin esimerkkilaskelmassa on arvioitu tilannetta, jossa vuokralle laitettaisiin suomalaisittain suuri sadan hehtaarin metsätila, jossa olisi keskimäärin sata kuutiota puuta hehtaarilla. Puun oletetaan kasvavan viisi kuutiota hehtaaria kohden vuodessa ja hakkuumahdollisuudeksi arvioidaan keskimäärin neljä kuutiota hehtaaria kohden vuodessa.

Tällaisesta tilasta voisi saada Tornatorin suuntaa antavan arvion mukaan yli 600 euron vuokratulon kuukaudessa.

Jos tilan koon pienentää suomalaisittain todennäköisempään kymmeneen hehtaariin ja muut komponentit pysyvät ennallaan, kuukausivuokra olisi 60 euroa. Vuokratulo on pääomatuloa, jonka perusveroprosentti on 30. Metsänomistajalle jäisi tällöin käteen reilut 40 euroa kuukaudessa.

Esimerkkilaskelmassa metsässä on lopputilanteessa enemmän puuta kuin alkutilanteessa.

Vuokrasopimuksessa sovitaankin minimiloppupuuston arvo.

”Jos metsässä on enemmän, se jää metsänomistajan eduksi”, Nevalainen sanoo.

Tornatorin toiveissa on, että vuokrasopimuksen loppuessa neuvoteltaisiin uusi sopimus ja vuokraustoiminta jatkuisi. Toisaalta Tornator on ilmoituksensa mukaan milloin tahansa valmis ostamaan vuokraamansa metsät.

”Lisäksi vuokrasopimuksen voi päättää milloin tahansa, mikäli sopijaosapuolet niin päättävät ja yhdessä sopivat päättämisehdoista.”

Viikon trio: Tornatorin herrat

Stora Enson metsäomaisuuden pohjalta rakennettu Tornator omistaa metsää Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Viime vuoden lopussa sen metsäomaisuuden arvo oli noin 1,6 miljardia euroa. Selvästi suurin osa metsistä on Suomessa, 616 000 hehtaaria.

Tornator paitsi ostaa myös myy metsätiloja ja rantatontteja. Tänä vuonna yhtiö jakaa 35 miljoonan euron osingot.

Stora Enso on yhä Tornatorin suurin osakkeenomistaja. Kahden suuren eläkevakuutusyhtiön lisäksi omistajakuntaan kuuluu muiden muassa pari eläkerahastoa ja OP-Metsänomistaja-sijoitusrahasto.

 

Omistaja 

Omistusosuus

Stora Enso

41,0 %

Ilmarinen

23,1 %

Varma

15,3 %

Lähde: Tornatorin internetsivut. Tilanne: 4.7.2019.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Jutussa mainituista yhtiöistä hän omistaa UPM-Kymmeneä ja Stora Ensoa. Hän oli myös yksi Kantarin toteuttaman metsänomistajakyselyn vastaajista.

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.