veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Davit Kantola poimii pienyhtiöitä liiketoimintasijoittajan elkein – rahaston vuosituotto 150 prosenttia

Davit Kantola poimii pienyhtiöitä liiketoimintasijoittajan elkein – rahaston vuosituotto 150 prosenttia
14.4.2021

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Davit Kantola on reilun vuoden ajan hoitanut EQ:n pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin sijoittavia rahastoja EQ Pohjoismaat Pienyhtiötä ja EQ Eurooppa Pienyhtiötä.

Osakepoimija on suuren yleisön parissa vielä melko tuntematon, vaikka näytöt ovat melkoiset. Viime vuoden maaliskuun lopusta tämän vuoden maaliskuun loppuun EQ Pohjoismaat Pienyhtiö on tuottanut yli 154 prosenttia ja EQ Eurooppa Pienyhtiö 114 prosenttia.

Luvut ovat suuria toki siksi, että vuosi sitten osakemarkkinat olivat koronakurssilaskun jäljiltä vielä lähellä koronakuopan pohjaa. Sen jälkeen on markkinat ovat rykineet voimakkaasti ylös myös indeksitasolla. Kantolan ero indekseihin on kuitenkin selvä: pohjoismainen pienyhtiöindeksi on noussut vastaavana aikana 81 ja eurooppalainen 61 prosenttia.

Toiseksi yksi vuosi on tietenkin aivan liian lyhyt ajanjakso arvioida salkunhoitajan menestystä. Nämä varaukset ovat kuitenkin vain alaviitteitä komeisiin plussalukuihin.

Pyysin Davit Kantolaa haastatteluun kertomaan itsestään, työstään ja suosikkiosakkeistaan.

Miten innostuit sijoittamisesta ja mikä on ollut polkusi EQ:n pienyhtiörahastojen salkunhoitajaksi?

"Olen aina ollut jossain määrin oman tieni kulkija ja kova kyselemään ja kyseenalaistamaan asioita. Nämä ominaisuudet yhdistettynä vahvaan kilpailuviettiin ovat varmaankin lopulta ohjanneet minua sijoittamisen pariin.

Kauppakorkeakoulu antoi hyvät perusedellytykset talouden ymmärtämiseen ja jäsentämiseen. Opiskeluaikana löysin myös Kanadasta professorin nimeltä George Athanassakos, joka tutki ja opetti yritysanalyysia arvosijoittamisen näkökulmasta Ivey Business School -nimisessä yliopistossa. Häneltä opin paljon olennaiseen keskittymisestä ja toimivista ajatusmalleista yritysten liiketoimintojen arvostamisessa.

EQ palkkasi minut 2015 suoraan koulun penkiltä. Tein ensimmäiset vuodet analyytikon töitä, eli tutkin potentiaalisia sijoituskohteita ja hoidin rahastojen päivittäisiä askareita. Onnekseni sain alusta asti käyttää merkittävän osan työajastani suomalaisten ja pohjoismaisten pörssiosakkeiden tutkimiseen. Erityisesti pienen markkina-arvon, vähemmän tunnetut tai seuratut yhtiöt olivat alusta lähtien minulle luontaista aluetta.

Kesällä 2019, neljän analyytikkovuoden jälkeen, sain siirron ideoita ja tietoa salkunhoitajalle tuottavan analyytikon roolista salkunhoitajaksi."

Pidätkö itseäsi arvo-, kasvu- vai laatusijoittajana – vai jonakin muuna?

"Tunnusluvut ovat hyvä renki mutta erittäin huono isäntä.

Tunnuslukujen osalta pyrin suhtautumaan yhtiöihin mahdollisimman neutraalisti. Jos yhtiö on näkymiinsä nähden edullisesti hinnoiteltu, en pidä ongelmallisena sijoittaa kasvuttomalle tai edes laskevan auringon alalle.

Jakaisin sijoittamisen mieluummin yrittäjämäiseen ja spekulatiiviseen sijoittamiseen. Yrittäjämäinen sijoittaja ostaa osuuden yrityksestä sen tulevien kassavirtojen perusteella ja laskee saavansa rahoilleen riittävän tuoton, vaikka osakkeita ei voisi enää koskaan myydä. Spekulatiivinen sijoittaja harjoittaa taulukauppaa eli pyrkii ostamaan osakkeita myydäkseen ne kalliimmalla seuraavalle omistajalle.

Toki itsekin myyn yhtiön osakkeet, jos minulle tarjotaan niistä mielestäni liian korkea hinta verrattuna vaihtoehtoihini. Katse on kuitenkin aina yhtiön tekemisessä.

Omistamiemme yhtiöiden kasvumahdollisuudet vaihtelevat yli ajan ja sijoituskohteiden. Pidän turvallisimpana sijoittaa yhtiöihin, joiden naruista kiinni pitelevä hallitus tai toimitusjohtaja osaa allokoida yhtiön varoja hyvin tuottaviin investointeihin. Näin ollen sijoituskohteillamme on usein luontainen taipumus muuttua laadukkaammiksi ja kannattavammiksi sinä aikana, kun omistamme yhtiötä.

Perustan sijoittamisessa hinnan lisäksi oikeastaan pääasiassa kahteen asiaan.

Ensimmäiseksi siihen, mikä on yhtiön tilanne ostohetkellä, niin kassavirtaa tuottavan liiketoiminnan kuin mahdollisten varojen osalta. Käänneyhtiöissä arvosta merkittävä osa löytyy usein täältä.

Toisekseen siihen, kuinka hyvin yhtiö kykenee ohjaamaan omistamiaan ja tuottamiaan kassavirtoja tulevaisuudessa riittävän hyviin investointikohteisiin, tai niiden puuttuessa jakamaan varoja ulos yhtiöstä. Laatuyhtiöiden osalta erot näissä tulevaisuuden näkymissä ovat usein tärkeämpiä, kun arvioin sijoituskohteen houkuttelevuutta.

Ensimmäinen osa, eli yhtiön nykytila ja varallisuus, ovat kohtalaisen selkeitä selvittää. Toisen vaiheen osalta yhtiön arvottaminen on vaikeampaa. Avainkysymys onkin: miten rakentaa ymmärrystä yhtiön johdon ja hallituksen kyvystä navigoida tulevaisuuden investointimahdollisuuksien aallokossa?"

Kuinka tyypillinen osakevalintaprosessi ideasta sijoituksen tekemiseen etenee?

"Sijoittajana koen tärkeimmäksi löytää mahdollisuuksia, joissa minulla on kilpailuetu. Tässä helpottaa pienyhtiöihin keskittyminen, sillä pieniä yhtiöitä seurataan vähemmän ja ne ovat yrityskokonaisuuksina helpommin ymmärrettäviä.

Vältän liialti kilpailtuja aloja ja yhtiöitä, joiden menestys riippuu vahvasti ulkoisista tekijöistä kuten raaka-aineiden hinnoista tai korkotasosta. Näissä, kuten muissakaan makroteemoissa, minulla ei ole etua muihin sijoittajiin verrattuna. Mieluiten sijoitan yhtiöihin, joiden menestys on pitkälti niiden omissa käsissä. Keskityn liiketoimintoihin ja ansaintamalleihin, jotka kykenen ymmärtämään riittävän hyvin.

Sijoituspäätökset teen aina yhtiökohtaisesti, ja ne pohjautuvat yhtiön odotettuihin tulevaisuuden kassavirtoihin. Liikaa voin tuskin korostaa, että tarkoitan sijoittajalle asti tulevia kassavirtoja.

Pääosin jakaisin sijoituskohteet kolmeen eri kategoriaan.

Ensimmäinen ja halutuin sijoituskohteiden ryhmä ovat laadukkaat yhtiöt, joiden pääoman tuotto on korkea. Ne ovat usein markkinajohtajia omalla tarkasti rajatulla alueellaan. Tämä on kolmesta kategoriasta halutuin, koska aika on korkeaa lisäarvoa tuottavien yhtiöiden puolella. Sijoituksistamme tähän kategoriaan lukeutuvat suomalaisyhtiöistä esimerkiksi Olvi ja Kamux.

Koska laadukkaita yhtiöitä on vaikea löytää järkevään hintaan, käännän katseeni myös niin kutsuttujen käänneyhtiöiden suuntaan. Käänneyhtiöiden liiketoiminnassa, johdossa tai omistajissa on tapahtumassa jokin muutos parempaan, ja muutoksen ansiosta yhtiöstä voi kuoriutua laadukas yhtiö. Tällaisissa tapauksissa on suuri riski olla väärässä. Myös aika on osittain minua vastaan, koska käänteen pitkittyessä sijoitettu raha makaa yhtiössä, joka ei kykene tuottamaan sille riittävää tuottoa. Sijoituksistamme käänneyhtiöiksi luokittelisin esimerkiksi Rapalan ja Constin.

Kolmannen kategorian muodostavat erikoistilanteet. Tähän kategoriaan osuu pienin osa sijoituksista, mutta joskus markkinoilla on esimerkiksi merkintäanteja, yritysten jakaantumisia tai ostotarjouksia, joita perkaamalla on mahdollista päästä rahaston kannalta erittäin edullisiin tilanteisiin. Sijoituksistamme esimerkiksi jo pääosin toteutunut Qliro Groupin jakautuminen Ruotsissa oli malliesimerkki erikoistilanteiden voimasta."

Kertoisitko jonkin esimerkin osakevalintaprosessin etenemisestä?

"EQ Pohjoismaat Pienyhtiön suurimpiin sijoituksiin kuuluu tanskalainen teknisen kaupan yhtiö A&O Johansen. Törmäsin siihen tunnuslukupohjaisen seulontamallimme avulla. Mielenkiintoisen yhtiöstä teki sen tulostasoon nähden edullinen hinnoittelu ja kaksinumeroinen sijoitetun pääoman tuotto. Yhtiöllä on myös vahva tase, kasvava tulos ja – mikä parasta – ei ollenkaan analyytikkoseurantaa. Varsinainen malliesimerkki päällisin puolin kiinnostavasta ideasta.

Seuraavaksi tutustun yhtiöön tarkemmin. Aloitin viimeisimmistä vuosikertomuksista ja muista yhtiön tiedotteista. Tanskalaisyhtiön vahva kasvutarina, johdon merkittävä osakeomistus ja onnistuneet omien osakkeiden takaisinostot selviävät yhtiön itse raportoimista tiedoista. A&O Johansenilla on myös merkittävää piiloarvoa omistamissaan maa-alueissa, logistiikkakeskuksessa ja myymälöissä. Ne pönkittävät vahvan kassavirran myötä vankistunutta tasetta.

Jos saatuani riittävän määrän tietoa yhtiöstä, toimialasta ja sidosryhmistä pidän edelleen yhtiön tilannetta hintaan nähden suotuisampana kuin jo omistamieni yhtiöiden, ostan yhtiön osakkeita rahastoon. Tästä alkaa salkunhoitajan toinen haaste: miten omistaa yhtiötä juuri oikea määrä suhteessa muihin sijoitusmahdollisuuksiin?"

Niin, kuinka paljon ja millä perusteilla säätelet rahastosalkun yhtiöiden painoja?

"Pyrin aktiivisesti aina omistamaan yhtiötä oikean määrän suhteessa yhtiön osakkeen houkuttelevuuteen muihin sijoitusvaihtoehtoihin verrattuna. Jos omistamani yhtiön liiketoiminnassa ei tapahdu muutoksia ja sen osake jostain syystä laskee merkittävästi muuhun markkinaan verrattuna, ostan lisää osakkeita. Toisaalta jos yhtiön liiketoimintaympäristössä tapahtuu muutos parempaan eikä osakekurssi nouse samassa suhteessa kuin muutoksen aiheuttama arvonlisä yhtiölle, ostan tässäkin tilanteessa lisää osakkeita.

Riskienhallinnan osalta rahaston yksittäinen sijoitus ei saa nousta yli kymmenen prosentin, emmekä halua omistaa yhdestä yhtiöstä yli viiden prosentin osuutta. Toisaalta taas en halua myöskään hajauttaa tuottojani pois, joten pyrin pitämään parhaimpien ideoiden osuuden merkittävänä. Tällä hetkellä noin puolet rahastojen arvosta on sijoitettuna kymmeneen suurimpaan omistukseen."

Millä perusteella myyt?

"Myyn, kun sijoituskohteen hinta nousee enemmän kuin sille arvioimani arvo. Tällöin muut sijoituskohteet tulevat nykyistä houkuttelevammiksi. Myyn usein myös, jos yhtiölle rakentamani sijoitusteesit jostain syystä murenevat, ja yhtiön tarina muuttuu.

Joissakin tilanteissa olen jopa pakotettu myymään sijoitukseni. Esimerkiksi, kun yhtiö ostetaan pois pörssistä tai se kasvaa liian arvokkaaksi ollakseen enää pienyhtiö. Pakotetuiksi tilanteiksi nämä ovat usein varsin positiivisia hetkiä sijoittamisessa."

Mistä yhtiöstä tai yhtiöistä olet innoissasi juuri nyt?

"Koska pyrin aina omistamaan yhtiöitä oikean määrän suhteessa niiden houkuttelevuuteen, ovat nämä yhtiöt myös hoitamieni rahastojen suurimpia omistuksia."

Vincit

"Pörssin halvin it-konsultti, jonka tulos ja sen kasvu ovat jokseenkin piilossa liikearvopoistojen, tuotepanostusten ja tehtyjen organisaatiomuutosten takana. Vincitissä sijoittaja saa myös kaupan päälle kaksi erittäin mielenkiintoista ja skaalautuvaa tuoteaihiota. Uskon yhtiön perustajan, taitavan yrittäjän Mikko Kuitusen, kykyyn luoda arvoa omistajille."

A&O Johansen

"Jo aiemmin mainitsemani yhdistelmä taseen piiloarvoa ja laadukasta teknistä kauppaa. Hyvä vertailukohta löytyy Keskon teknisestä kaupasta. Tanskalaisyhtiön hinnoittelu on merkittävästi matalampi, ja liiketoiminnan kannattavuus sekä kasvu jopa vahvemmalla pohjalla."

LiveChat

"Puolalainen jatkuvalaskutteisten liidinhallintatyökalujen (chatbot, livechat) tarjoaja. Äärimmäisen kannattava yhtiö, joka kykenee samaan aikaan kasvamaan sekä kasvattamaan kannattavuuttaan. Asiakkaina yhtiöllä on useita suuria globaaleja yrityksiä. Linkki Suomeenkin löytyy, koska Kamuxin kilpailija SAKA käyttää nettisivuillaan LiveChatin ohjelmistoa."

Wincanton

"Brittiyhtiö joka toimii riippumattomana logistiikkaoperaattorina. Yhtiö hyötyy kaupan murroksesta ja uusien toimitustapojen sekä kaupan toimijoiden vauhdilla muuttuvasta tarpeesta tuotteiden logistiikkaan. Matalista katteista huolimatta korkea sidotun pääoman tuotto ja osakkeen erittäin matala tulospohjainen hinnoittelu tekevät yhtiöstä mielenkiintoisen sijoituskohteen."

Kamux

"Vertaansa vailla oleva orgaanisen kasvun yhtiö. Katsokaa vaikka viimeisen kymmenen vuoden orgaanisen myynnin kehitystä. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kalliokoski on tehnyt jo pitkään upeaa työtä. Käytettyjen autojen kauppias on esimerkkitapaus kannattavasta kasvajasta, joka ottaa markkinaosuutta erittäin hajautuneella, mutta ei kasvavalla markkinalla.

Kamuxia voi (haastatteluhetkellä hinta 13,16 euroa/osake) ostaa pörssistä sen Suomen viime vuoden noin 500 miljoonan euron liikevaihdon hinnalla. Tällä liikevaihdolla yhtiö teki 6 prosentin liikevoittoa. Voimme kohtalaisen levollisesti uskoa Kamuxin kotimaan liikevoiton kasvavan tulevinakin vuosina.

Tämän lisäksi sijoittaja saa yhtiön yli 200 miljoonan euron Ruotsin ja Saksan liiketoiminnot, jotka kasvavat hurjaa yli 30 prosentin vuosivauhtia. Oleellinen kysymys Kamuxin kohdalla kuuluukin: kuinka nopeasti ulkomaiden liiketoimintojen kannattavuus nousee ja kuinka lähelle kotimarkkinan tasoa sen on mahdollista nousta?"

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti