veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Talletusten nousevat korot voivat olla petollinen viettelys

Talletusten nousevat korot voivat olla petollinen viettelys
28.11.2022

Pankit kilpailevat taas tallettajien rahoista. Monien pankkitalletusten korot ovat ponnahtaneet lukemiin, jollaisia ei ole nähty vuosikausiin. Tallettajan tuska ei silti lopu. Mikä tässä vielä kalvaa?

Iso häly nousi, kun asuntolainojen suosituimmat viitekorot euriborit lähtivät nollan alapuolelta rivakkaan nousuun kuluvan vuoden alkupuolella. Asuntolainojen korot eivät vieläkään varsinaisesti päätä huimaa, mutta muutos nollilta on ollut velallisille suuri.

Euriborien noustessa talletusten ystävät kävivät malttamattomiksi. Talletuskorot tuntuivat nousevan piinallisen hitaasti, jos lainkaan. Vielä syyskuussa useimmat kotimaiset pankit tarjosivat Taloustaidon korovertailussa esimerkiksi 12 kuukauden määräaikaistalletukselle nollakorkoa.

Marraskuussa korkotarjoukset hypähtivät. Parhaissa tarjouksissa vuosikorko oli 12 kuukauden talletukselle 1,90‒1,95 prosenttia ja kahden vuoden talletukselle 2,00‒2,35 prosenttia.

Pankki Vuosikorko, %
6 kk
Vuosikorko, %
12 kk
Vuosikorko, %
24 kk
Aktia 1,35 1,95 2,35
Bigbank 1,30 1,90 2,30
Hypo 1,30 1,90 2,00
Nooa Säästöpankki 1,00 1,50 1,75
S-Pankki 0,00 1,45 1,65
Ålandsbanken***  0,00 1,45 0,00
Nordea 0,00 1,40 0,00
Suomen Osuuspankki (POP) 0,00 1,25 1,35
OP Uusimaa 0,00 1,20 0,00
Fellow Pankki* 0,50 0,50 1,75
Danske Bank** 0,00 0,00 0,00
Handelsbanken** 0,00 0,00 0,00
Keskimäärin, ei 0 % 1,09 1,45 1,64
Keskimäärin kaikki 0,45 1,21 1,10

*Korko 3 kk:n välein **0-korkotarjous, ***Joustotalletus

Lähde: Suomen Rahatieto, tarjoukset 1.11.2022

Miksi talletuskorot ovat lähteneet nousuun juuri nyt?

Inflaatio on Venäjän hyökkäyksen jälkeen revennyt hurjaan laukkaan. Euroopan keskuspankki EKP pyrkii suitsimaan inflaatiota nostamalla ohjauskorkoaan. Vielä keväällä EKP piti koron nollassa, mutta on heinäkuusta lähtien nostanut sitä kolmesti. Ohjauskorko vaikuttaa korkotasoon yleisesti ‒ myös talletuskorkoihin.

Euriborit puolestaan ovat korkoja, joiden taso määräytyy markkinoilla. Tyypillisesti euriborit ennakoivat EKP:n korkopäätöksiä, ja nytkin ne ovat nousseet ohjauskoron edellä.

Talletuksissa korkoa ei kuitenkaan yleensä ole sidottu euriboreihin, kuten asuntolainoissa.

Toisaalta talletuksista on viime aikoina tullut pankeille aiempaa tärkeämpi rahoituksen lähde, mikä on omiaan nostamaan talletuskorkoja.

”Pankit ovat tähän asti saaneet keskuspankista todella halvalla lainarahaa, koska taloutta on siten elvytetty. Nyt keskuspankin lainojen ehtoja ollaan muuttamassa ja lainakorkoa nostamassa. Pankkien ei välttämättä kannata enää ottaa näitä lainoja, jolloin ne tarvitsevat enemmän muuta rahoitusta, kuten talletuksia”, kertoo Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

Vakaata, mutta kilpailtua rahaa

Pankeilla on useita erilaisia rahoituslähteitä, ja talletukset ovat yksi niistä. Hannu Nummiaro sanoo, että talletukset ovat pankille ”parasta mahdollista, vakaata rahaa” ja useimpiin muihin lähteisiin verrattuna edullista.

Kun talletusten merkitys pankeille kasvaa, pankit joutuvat kuitenkin myös kilpailemaan niistä. Ja vaikka kuluttaja-asiakkaat eivät kovin herkästi siirtele varojaan pankista toiseen, se on periaatteessa helppoa. ”Pankit joutuvat nostamaan talletuskorkoja pitääkseen kiinni omasta talletuskannastaan”, Hannu Nummiaro sanoo.

Inflaatio ahmii armotta säästäjän tililtä

Ilo nousseista talletuskoroista sammahtaa, kun vilkaisee inflaatiolukuja.

Lokakuussa Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli 8,30 prosenttia. Jos otetaan huomioon inflaatio sekä talletuskorosta perittävä lähdevero, koron pitäisi olla 11,86 prosenttia, jotta talletuksen todellinen arvo, ostovoima, pysyisi edes ennallaan. Tuottoa ei vielä tuosta korosta heruisi.

Parhaiden määräaikaistalletusten parin prosentin korot ovat kaukana noista lukemista.

Sitä paitsi Suomen Pankin tilaston mukaan kotitalouksien talletusvaroista 92 prosenttia on käyttelytileillä. Syyskuussa niiden keskikorko oli 0,03 prosenttia.

Hannu Nummiaro on laskenut, miten paljon inflaatio on syönyt talletuksia parinkymmenen viime vuoden aikana. Jos vuonna 2000 on tallettanut kymppitonnin ja pitänyt sen käyttelytilillä, kymppitonnin ostovoima on kutistunut noin 7 370 euroon.

Hieman korkeammalla, alle 3 kuukauden talletuksen korolla ostovoimaa on noin 8 370 euroa.

Jos kymppitonni on ollut käteisenä patjan alla, siitä on nyt jäljellä noin 6 600 euroa. Kolmannes summan ostovoimasta on siis hävinnyt.

Eikä inflaatio ole 2000-luvulla edes ollut lähelläkään niitä lukemia, joissa se on nyt.

 

Ostovoimaa voi turvata pienelläkin riskillä

Talouskatsauksissa on yleisesti ennustettu, että inflaatio lähtisi hidastumaan ensi vuonna ja voisi laskea pariin prosenttiin jo vuonna 2024. Se olisi EKP:n tavoitteen mukainen ”normaalitaso”.

Tallettajalle se tuskin tuo helpotusta, sillä inflaation hellittäessä todennäköisesti korotkin laskevat. Myös taloutta uhkaava taantuma voi alkaa painaa korkotasoa alaspäin.

On siis hyvin epätodennäköistä, että tallettaja pärjäisi inflaatiolle tulevaisuudessakaan.

Miten tämmöisessä tilanteessa kannattaisi toimia? Hannu Nummiarolla on muutama ehdotus riskiä karttelevalle talletusten ystävälle:

■ Jos sinulla on talletuksia, mutta myös velkaa, harkitse, kannattaisiko (korkojen nousun vuoksi todennäköisesti kallistuva) velka maksaa pois.

■ Jos sinulla ei ole velkaa, mutta käteistä on kertynyt säästöön, mieti, voisitko panna osan säästöistä riskillisempiin sijoituksiin hyvin hajauttaen. Kannattaa hajauttaa myös ajallisesti eli sijoittaa säännöllisesti pieni summa kerrallaan.

”Melko pienelläkin riskillä voi pystyä turvaamaan, että talletuksen ostovoima säilyy”, Hannu Nummiaro sanoo.

Hän on laskenut esimerkin siitä, miten 2000-luvun alussa säästetyn kymppitonnin olisi voinut suojata inflaatiolta. Yksinkertaistaen näin: jos kymppitonnista noin 1 800 euroa olisi pantu osakkeisiin TAI 4 500 euroa yrityslainoihin ja loput talletukseen, kymppitonnin ostovoima olisi edelleen sama kuin parikymmentä vuotta sitten.

Tällöin riskillä sijoitetun osuuden tuotto korvaa talletuksen ostovoiman hupenemisen.

Ulla Simola

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti