KARON PÖRSSI Keskuspankkien toimet, erityisesti Kiinan talouskasvu, geopolitiikka, valuuttasota ja deflaation uhka ovat tärkeimmät seikat, jotka ratkaisevat osakemarkkinoiden suunnan ensi vuonna.
Vuodenvaihde tapaa olla aika, jolloin sijoittajat säätävät salkkunsa uuteen asentoon. Salkunhoitotoimien avuksi kysyin kolmelta markkinatietäjältä näkemyksiä ensi vuodesta ja vinkkejä salkun asemoimiseen.
"Maailman osakemarkkinoiden nousu edellyttää, ettei Kiinan talous sakkaa, ettei Fed nosta ohjauskorkoa liikaa, etteivät geopoliittiset jännitteet laajene, ettei globaali valuuttasota laajene ja etteivät keskeiset teollisuusmaat ajaudu deflaatioon", LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen tiivistää ensi vuoden suuret kysymykset.
Millaisia odotuksia markkinoilla on Kiinan ja Fedin suhteen? Siis mikä aiheuttaisi heiluntaa markkinoilla?
"Kiinan talous on hidastumassa sekä rakenteellisista että syklisistä syistä, mikä on hyvin markkinoilla tiedossa, mutta mikäli Kiinan talouskasvu hidastuisi 3–4 prosentin tuntumaan, osakemarkkinat voisivat laskea. Fedin rahapolitiikan normalisointiin liittyy nykytilanteessa suuria riskejä. Osakemarkkinat kestävät muutaman pienen koronnoston, mutta nykyinen dollarin yliarvostus ja heikkenevät suhdannenäkymät viittaavat siihen, että Fedin koronnostosyklistä on tulossa ennätyksellisen lyhyt. Riskinä on, että Fed nostaa korkoa liikaa ja liian nopeassa tahdissa, mikä sysää talouden uuteen taantumaan ja osakemarkkinat laskuun", Järvinen jatkaa.
Geopoliittiset jännitteet eli sodat ja muut skismat tapaavat luoda lyhyitä osakekurssilaskuja. Järvinen uskoo, etteivät ne kuitenkaan käännä pörssejä pitkäkestoiseen laskuun.
"Se mikä ei ole todennäköistä voi kuitenkin olla mahdollista", Järvinen huomauttaa.
Järvisen mukaan tilanne on osakemarkkinoiden kannalta kaksijakoinen: sykliset riskit ovat koholla, mutta toisaalta osakkeiden suhteellinen arvostus puoltaa osakeriskin ottamista ja osakkeiden kurssinousun jatkumista.
"Historiallisen kokemuksen perusteella osakkeilla on kuitenkin ollut taipumus nousta näillä jaksoilla."
Osakesalkunhoitaja Johan Hamström Sp-Rahastoyhtiöstä nostaa osakemarkkinakehitykseen ensi vuonna vaikuttavista tekijöistä ykköseksi keskuspankit.
"Markkinat ovat pitkälti keskuspankkivetoisia. Globaalin korkoympäristön pysyessä alhaisena riskimarkkinat kehittyvät todennäköisesti myönteisesti. Uskomme, että eurooppalaiset yritykset pystyvät kasvattamaan tuloksiaan keskimäärin noin 5 prosenttia. Tämän lisäksi eurooppalaiset osakkeet antavat keskimäärin noin 3,5 prosentin osinkotuoton."
Eivätkö osakkeet ole jo kalliita?
"Arvostuskertoimet ovat historiallisesti katsottuna haastavalla tasolla, mutta samalla on syytä muistaa että korkotaso on erittäin alhainen. Hyvä osakevuosi voisi tarkoittaa 6–8 prosentin kokonaistuottoa Euroopan osakemarkkinoilla."
Taaleritehtaan päästrategi Tuomas Komulainen uskoo kurssinousun jatkuvan.
"Maailmantalouden kasvun on jatkuttava ja Fedin koronnostojen ajoituksen on onnistuttava. Odotan, että niin tapahtuu ja osakkeiden vuosikymmen jatkuu aina vuoteen 2017."
Palaavatko kehittyvät markkinat suosioon?
Kehittyneet markkinat ovat olleet viime vuosina hyvässä vedossa, kun taas monilla kehittyvillä markkinoilla sijoittajat ovat joutuneet tyytymään kehnoihin tuottoihin. Taaleritehtaan Tuomas Komulainen lähtisi uuteen vuoteen edelleen Yhdysvaltoja ja euroalueen osakkeita suosien.
"Kehittyvät markkinat ovat toki alhaisesti arvostettuja, mutta monissa kehittyvissä maissa talouskehitys on edelleen heikkenevä ja yritysten tulokset eivät kasva", hän huomauttaa.
LähiTapiolan Jari Järvinen puolestaan ennakoi, että tilanne on muuttumassa.
"Historiallisen kokemuksen perusteella Fedin kiristäessä rahapolitiikkaa kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat tuottaneet teollisuusmaiden osakkeita enemmän. Tämä olisi merkittävä muutos vuodesta 2011 alkaneeseen kehittyvien markkinoiden alituottoon suhteessa teollisuusmaiden pörsseihin", hän sanoo.
Säästöpankin Johan Hamström vinkkaa, että kehittyville markkinoille voi sijoittaa myös länsimaisten, vahvasti kehittyvillä markkinoilla läsnä olevien yhtiöiden kautta, jotka "lännessä" tekemällään tuloksella investoivat kasvuun kehittyvillä alueilla.
"Eteenkin yhtiöt, joiden tuotteet ja palvelut kohdistuvat kuluttajille, ovat hyvissä asemissa", hän sanoo.
"Lyhyellä aikavälillä kehittyville markkinoille kohdistuu paineita nousevista jenkkikoroista, heikoista valuutoista ja alhaisista raaka-aine hinnoista. Esimerkiksi MSCI Kehittyvät Markkinat -indeksistä valtaosa sijoituksista kohdistuu raaka-aine ja finanssisektoreille, jotka kärsivät näistä paineista", Hamström lisää.
Suosi defensiivisiä suuria kasvuyhtiöitä
LähiTapiolan Järvinen on tutkinut historiastatistiikkaa hidastuvan talous- ja tuloskasvun sekä Fedin rahapolitiikan kiristyksen aikoina toisen maailmansodan jälkeen.
"Tällaisissa oloissa oloissa kasvuyhtiöt ovat tuottaneet arvoyhtiöitä enemmän, defensiiviset sektorit syklisiä sektoreita enemmän ja suuret yhtiöt pieniä yhtiöitä enemmän", Järvinen vetää yhteen.
Säästöpankin Hamström uskoo, että yhtiöt, jotka toimivat kasvavilla loppumarkkinoilla ja ovat vuodesta toiseen näyttäneet pystyvänsä kasvamaan pääomatehokkaasti, pärjäävät myös tulevana vuotena.
"Syklisillä yhtiöillä tulee liiketoimintamielessä olemaan edelleen vaikeata. Orgaaninen kasvu on olematonta, joten marginaalien ylläpitäminen vaatii jatkuvia tehostamistoimenpiteitä. Syklisissä yhtiöissä nähdään vuoden aikana varmasti kovia nousuja mutta myös laskuja – treidaajalle niissä on varmasti potentiaalia. Uskon kuitenkin, että pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa keskittyä kannattavasti kasvaviin laadukkaisiin yrityksiin", hän suosittelee.
Taaleritehtaan Komulainen poimii tiukat toimialatärpit. Suosikikseen hän nostaa Euroopan rakennusyhtiöt ja saksalaiset kiinteistöyhtiöt. Sen sijaan raaka-aine- ja sähköyhtiöitä hän kehottaa välttämään, samoin valtioita lähellä olevia yhtiöitä ja firmoja, joiden hallinto ei ole hyvällä tolalla.
Viikon trio: Ensi vuoden kasvualat
Investointitavarayhtiöiden osakekohtaisen tuloksen uskotaan nousevan ensi vuonna peräti 14 prosenttia tämänvuotisesta. Myös tämänvuotinen tuloskasvu arvioidaan kaksinumeroiseksi (+12 prosenttia). Tulokset kasvavat liikevaihtoa nopeammin: investointitavarayhtiöiden liikevaihdon kasvun uskotaan olevan niin tänä kuin ensi vuonna kuusi prosenttia.
Terveydenhuoltotoimiala kasvattaa liikevaihtoaan tänä ja ensi vuonna ennusteiden mukaan kahdeksan prosentin vuositahtia, mutta osakekohtaisen tuloksen nousu on hieman vaatimattomampaa kuin investointitavaroissa.
Ylipäätään maailman pörssiyhtiöiden ensi vuoden liikevaihdon kasvuksi odotetaan neljää prosenttia ja osakekohtaisen tuloksen kasvuksi kahdeksaa prosenttia.
Toimialoista vain energian osakekohtaisen tuloksen povataan laskevan, kolmella prosentilla, vaikka energiayhtiöillekin uumoillaan prosentin kasvua liikevaihtoon.
| Toimiala | Tuloskasvu 2016e |
| Investointitavarat | 14 % |
| Raaka-aineet | 12 % |
| Teollisuus | 9 % |
| Terveydenhuolto | 9 % |
Lähde: Affärsvärlden 50/2015, datalähde: MSCI, tietolähteet: Pictet Asset Management ja Thomson Reuters Datastream.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
