Kansainvälinen rahoitusalan ammattilaisten järjestö CFA Institute listasi kymmenen tärkeintä sijoittajan oikeutta. Esimerkiksi mahdolliset eturistiriidat palveluiden tarjoamisessa tulisi saada näkyviin, sanoo CFA Suomen puheenjohtaja Kati Eriksson.
Säästäjien ja sijoittajien luottamus rahoitusalan toimintaan sai kolhuja eri puolilla maailmaa finanssikriisin puhjettua vuonna 2008.
Rahoitusalan ammattilaisten järjestö CFA Institute on perinteisesti toiminut alan eettisyyden ja alalla työskentelevien ammattitaidon edistäjänä. Finanssikriisin pahimpien myrskyjen laannuttua järjestössä alettiin miettiä, miten kansalaisten luottamusta rahoitusalaan voitaisiin vahvistaa. Järjestö valitsi yhdeksi toimintansa painopistealueeksi yksityissijoittajan aseman parantamisen.
Työn tuloksena ovat syntyneet muun muassa sijoittajan oikeudet. Niihin on tiivistetty keskeisimmät asiat, joita asiakkaalla on oikeus odottaa rahoitusalan palvelulta. CFA Suomi julkaisi sijoittajan oikeudet suomeksi viime keväänä.
Miten sijoittajan oikeudet toteutuvat Suomessa, CFA Suomen puheenjohtaja Kati Eriksson?
”Uskon, että kaiken kaikkiaan asiat ovat meillä aika hyvin. Toisinaan esiin tulee kuitenkin tapauksia, joissa asiakkaan etu ei ole ollut palvelussa ensisijalla.
Suomessa rahoituspalvelujen ja sijoitusneuvonnan laatu on erityisen tärkeää siksi, että meillä osake- ja rahastosäästäminen on vielä aika uutta. Tarjolla on myös paljon monimutkaisia sijoitustuotteita, joita yksityissijoittajan voi olla vaikea ymmärtää. Etenkin vanhemmassa väessä voi olla haavoittuvaista asiakaskuntaa.”
Missä kohdissa meillä olisi eniten parannettavaa?
”Olemme nostaneet kehittämiskohteiksi kolme asiaa:
- Asiakkaan etu on asetettava aina ensisijalle.
- Eturistiriidat on tuotava esiin, jos sellaisia on.
- Asiakkaalla on oikeus saada itsenäisiä ja objektiivisia neuvoja.”
Millaisia nuo eturistiriidat voivat olla?
”Eturistiriita syntyy esimerkiksi, jos sijoitusneuvontaa antava henkilö tai hänen edustamansa yritys hyötyy siitä, että asiakas käy paljon kauppaa. Tai jos sijoitusneuvoja vaikkapa suosittelee jotain sijoitustuotetta siksi, että siitä peritään hyvät palkkiot.
Asiakkaan on hyvä tiedostaa mahdolliset eturistiriidat ja pohtia, onko tarjottu tuote todella sopiva hänelle itselleen.”
Entä itsenäiset ja objektiiviset neuvot?
”Helposti unohtuu, että sijoitusneuvojat ovat yleensä sijoitustuotteiden myyjiä. Se kuuluu heidän työhönsä, mutta asiakkaan on hyvä muistaa, että riippumatonta neuvontaa on vaikea löytää.
Ongelmallista on, jos sijoitusneuvoja saa asiakkaan valitsemaan huonosti sopivan tuotteen tai vaihtoehdon, joka ei ole edullisin”, Kati Eriksson sanoo.
Neuvojan ei siis pidä myydä tuotetta, joka ei ole asiakkaalle paras mahdollinen – ei silloinkaan, kun neuvojan edustaman yrityksen valikoimista ei sitä parasta mahdollista löydy.
Sijoittajan oikeuksissa puhutaan tasapuolisista ja kohtuullisista palkkioista. Mitä sillä tarkoitetaan?
”Palkkiot ovat tasapuolisia, kun ne ovat samat kaikille samantyyppisille sijoittajille. Palkkioiden tulee olla kohtuullisia suhteessa sijoituksen tuotto-odotukseen ja siihen, miten aktiivisesti sijoitusta hoidetaan.
Tuotto-odotus, riskitaso ja kulut ovat sijoituksen olennaisimmat tiedot sijoittajalle.”
Sijoittajilta perittäviä kuluja ja palkkioita moititaan usein Suomessa koviksi ja alan kilpailua liian vähäiseksi. Tämä koskee kaikenlaisia tuotteita ja palveluja sijoitusrahastoista osakevälitykseen. Miten kuluja voitaisiin pienentää ja palkkiorakenteiden läpinäkyvyyttä lisätä?
”Suomessa kulutaso on tosiaan keskimäärin kalliimpi kuin monissa muissa maissa. Yksityissijoittaminen on meillä vielä uusi asia, eikä esimerkiksi kuluiltaan edullisia indeksituotteita ole tarjolla kovin paljon. Markkinoiden pienuus näkyy tuotetarjonnassa ja kilpailutilanteessa.
Kustannusten avoin selvittäminen olisi erityisen tärkeää vakuutus- ja kapitalisaatiosopimusten kaltaisissa tuotteissa, joissa kuluja kertyy monesta kerroksesta.
Kuluja ja palkkiorakenteita on jossain määrin jo alettu avata sijoittajille – avaamista edistävät niin Finanssivalvonta kuin finanssiyritykset itsekin. Esimerkiksi suomalaisen sijoitusrahaston ilmoittamista juoksevista kuluista näkee kaikki rahaston hallinnoinnin kustannukset kaupankäyntikuluja lukuun ottamatta. Ulkomaisissa rahastoissa näin ei välttämättä ole.”
Kenen tehtävänä on huolehtia, että sijoittajan oikeudet toteutuvat? Mikä on asiakkaita palvelevan ammattilaisen, mikä taas hänen työnantajansa eli yrityksen vastuu?
”Henkilöstön rekrytoinnilla ja koulutuksella on suuri merkitys, mutta vastuunkanto lähtee yrityksen kulttuurista – arvopohjasta ja tavasta toimia”, Kati Eriksson sanoo.
Sijoittajan ei ole helppo vahtia oikeuksiaan eikä ainakaan etukäteen arvioida, minkälaatuista palvelua hän miltäkin yritykseltä voisi saada. Kati Eriksson kehottaa kyselemään muilta sijoittajilta kokemuksia eri yritysten palveluista ja neuvoista, joita he ovat saaneet.
”Rahoitusala on luottamukseen perustuvaa toimintaa. Hyvään varainhoitajaan syntyy luottamuksellinen suhde, ja hän tarkastelee asiakkaansa taloutta kokonaisvaltaisesti, pelkkiä sijoitusratkaisuja laajemmin.”
SIJOITTAJAN OIKEUDET
Käyttäessäni rahoitusalan ammattilaisten ja yritysten palveluita minulla on oikeus:
1. Rehelliseen, asiantuntevaan ja eettisesti kestävään kohteluun, joka kunnioittaa voimassaolevaa lakia.
2. Itsenäisiin ja objektiivisiin neuvoihin ja apuun, jotka perustuvat asiantunteviin analyyseihin, hyvään arvostelukykyyn ja huolelliseen työhön.
3. Siihen, että omat taloudelliset intressini menevät asiaani hoitavan henkilön ja hänen edustamansa yrityksen intressien edelle.
4. Saada yhtä hyvää kohtelua kuin muutkin asiakkaat.
5. Kuulla olemassa olevista tai mahdollisista eturistiriidoista tuotteiden tai palveluiden tarjoamisessa.
6. Siihen, että taloudellinen tilanteeni, tavoitteeni ja rajoitteeni ymmärretään ja ne huomioidaan saamissani neuvoissa.
7. Selvään, täsmälliseen, täydelliseen ja oikea-aikaiseen viestintään selkokielellä ja sellaisessa muodossa, jossa tieto välittyy tehokkaasti.
8. Saada selvyys kaikista veloitettavista palkkioista ja kustannuksista, joiden tulee olla tasapuolisia ja kohtuullisia.
9. Luottamuksellisuuteen tietojeni käsittelyssä.
10. Asianmukaisiin ja täydellisiin, puolestani tehdyn työn tueksi laadittuihin asiakirjoihin.
KUKA
Nimi: Kati Eriksson
Tehtävä: Rahoitusammattilaisten CFA Suomi ry:n puheenjohtaja kolmatta vuotta. Työkseen Aalto-korkeakoulusäätiön sijoitusjohtaja.
Millaista sijoitussalkkua yliopiston säätiössä hallinnoidaan?
”Salkku on noin miljardi euroa. Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.”
Mikä CFA Suomi?
CFA Suomi on jäsenyhdistyksenä 145 maassa toimivassa CFA Institute -järjestössä. Kansainvälinen järjestö kouluttaa rahoitusammattilaisia ja huolehtii alan ammattietiikasta.
Lyhenne CFA tulee määritelmästä Chartered Financial Analyst, vapaasti käännettynä sertifioitu rahoitusanalyytikko. He ovat suorittaneet CFA-tutkinnon, ”rahoitusalan haastavimpiin kuuluvan tutkinnon”, kuten Kati Eriksson sitä luonnehtii.
Suomen-yhdistyksessä on noin 115 tutkinnon suorittanutta jäsentä.
Ulla Simola
