veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kossu ei ole valmis pörssiin

18.6.2014

KARON PÖRSSI Kossua pörssin tiskiltä! Pitkät rivat pörssin oveen! Osingot nestemäisessä muodossa! Omistaja-alennus Koskenkorvan tehtaanmyymälästä!

Karo Hämäläinen

Ajatus Altia Groupin listaamisesta herättää villejä ajatuksia. Tänäkin juhannuksena moni sijoittaja perustelisi mökkirannassa Koskenkorva-pullon narauttamista oman yhtiön liiketoiminnan suosimisella, jos Altia olisi julkisesti noteerattu yhtiö.

Riemua saadaan odottaa. Tällä hetkellä Altia ei yksinkertaisesti ole listauskunnossa.

Kovien prosenttien bisnestä

Globaali alkoholinvalmistus on tuotemerkkibisnestä. Hyvä brändi on lupa painaa rahaa. Sen osoittavat esimerkiksi Diageon ja Pernod Ricardin liikevoittoprosentit. Brittiläinen Diageo takoi viime tilikaudella liiketulosta 31 prosenttia liikevaihdosta, ranskalainen Pernod Ricard ylsi 26 prosentin liikevoittoon.

Altian liikevoitto viime vuonna oli 0,1 prosenttia. Liikevaihto laski, markkinaosuus laski. Tarvitseeko enää selittää, miksi Altian listaaminen ei ole ajankohtaista?

Vaikka satunnaiset erät jättäisi huomiotta, Altian liikevoittoprosentti ei kohenisi kuin 3,7:ään. Kahtena edellisenä tilikautena Altia on pystynyt liiketulosprosentteihin 6,7 ja 6,1. Ollaan varsin kaukana globaalien jättien kannattavuudesta.

Altialla omien brändien liiketoiminnan eli Altia brands -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli viime vuonna 191,5 miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 13,4. Omien brändien toiminnan osuus on siis vain 40 prosenttia ryhmän liikevaihdosta, tuloksesta toki selvästi enemmän.

Matalakatteisen partneribrändiliiketoiminta toi viime vuonna liikevaihtoa lähes 140 miljoonaa. Sen liikevoittoprosentti oli vain yksi. Liiketoiminnan jakauma selittää, miksi Altia ei ikipäivinä voi päästä lähellekään juomajättien tulosprosentteja.

Päivänselvää on, että Altian kannattavuuden on parannuttava ainakin edellisvuosien tasolle ennen kuin valtio-omistajan kannattaa veronmaksajien edun nimissä myydä osakkeitaan.

Diageon p/e-luku on 18, Pernod Ricardin 20. Altian nettotulos oli viime vuonna miinusmerkkinen, mihin osin vaikuttivat kertaerät. Kahdella edellisellä tilikaudella se on saanut viimeiselle rivilleen karvan yli kaksikymmentä miljoonaa euroa. Jos Altia arvostettaisiin niiden perusteella verrokkijättien p/e-luvulla, sen markkina-arvoksi voisi tulla 400 miljoonaa euroa.

Valitettavasti Altialle on vaikea hyväksyä yhtä korkeaa arvostuskerrointa kuin Diageolle ja Pernod Ricardille. Sijoittajat arvostavat stabiileja ja korkeita marginaaleja sekä vahvaa markkina-asemaa. Altialla ei ole niistä mitään. Brändiliiketoiminnan osuus on alle puolet. Siksi 200 miljoonan euron markkina-arvo voisi olla lähempänä totuutta, ja sekin edellyttää tuloksen selvää kohenemista viimevuotisesta.

Tänä vuonna Altia odottaa liikevaihtonsa laskevan mutta kertaerättömän liikevoiton nousevan viimevuotisesta.

Huutolaispojan asema

Altian brändejä ovat Koskenkorvan ohella muiden muassa Blossa, Chill Out, Explorer, Larsen, Renault, Grönstedts, O.P. Anderson, Xanté ja Skåne Akvavit.

Viime vuonna Altia osti Larsen-konjakkimerkin Remy Cointreau Groupilta pyöreästi 40 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä suomalaisfirmasta tuli maailman kuudenneksi suurin konjakkitalo; Renault-konjakin Altia oli ostanut jo vuonna 2010, ja sen konjakkisalkkuun kuuluvat myös vuonna 2009 ostetut Grönstedts- ja Amundsen-brändit.

Konjakkimarkkinoita hallitsevat neljä suurta: Hennessyllä, Martellilla, Remy-Martinilla ja Courvoisieroilla on hallussaan yli 90 prosenttia globaalista konjakkimarkkinasta. Globaalin bisneksen perussääntö kuuluu jotakuinkin näin: markkinaykkönen kauhoo rahaa suokuokalla, toinen ja kolmas pärjäävät, muut kituuttelevat ja niiden osana on konsolidoituminen. Tämän lainalaisuuden valossa tuntuu hieman erikoiselta, miksi Altia osti Larsenin.

Brittiläinen Diageo on maailman suurin väkevien alkoholijuomien valmistaja, ja sen tuotemerkkeihin kuuluvat Smirnoff, Johnnie Wallker ja Baileys sekä olutpuolella Guinness. Smirnoff on maailman myydyin votka, Johnnie Walker maailman myydyin sekoitettu skottiviski ja Baileys maailman myydyin likööri. Lisäksi Diageo omistaa kolmanneksen Möet Hennessystä, jonka brändeihin kuuluvat Moët & Chandon, Veuve Clicquot ja Hennessy.

Olennaisia sanoja ovat "maailman myydyin". Ilman niitä yli kolmenkymmenen liikevoittoprosentti ei olisi mahdollinen.

Altialla on globaalissa kilpailussa huutolaispojan asema. Kossun voimalla ei maailmaa valloiteta.  

Ruotsi myi oman Altiansa

Luultavasti Altian osakkeenomistajien kannalta järkevintä olisi toimia samoin kuin Ruotsin valtio teki oman viinayhtiönsä Vin & Spiritin kanssa kuusi vuotta sitten. Ruotsi myi viinayhtiönsä Pernod Ricardille ja sai siitä pyöreästi 5,3 miljardia euroa (velaton hinta 5,6 miljardia).

Kauppahintaa nosti se, että Vin & Spiritin salkkuun kuuluu Absolut, joka on maailman toiseksi suurin votkamerkki Smirnoffin jälkeen. Kaupassa käytetty EV/EBITDA-arvostus oli hieman yli 20, mikä heijastelee brändiyhtiöluonnetta.

Altia on jo ajat sitten myynyt oman globaalin ykkösmerkkinsä Finlandian yhdysvaltalaiselle Brown-Formanille. Ensin yhtiöillä oli yhteisyritys, ja lopullisesti Altia irtautui Finlandiasta vuoden 2004 lopulla. Myynnin takana oli luultavasti oikea tilanneanalyysi: Altialla ei olisi ollut muskeleita vahvistaa Finlandian asemaa globaaleilla markkinoilla, joten tuotemerkki kannatti kaupata.                         

Ehkä koko Altian tai ainakin sen viinanvalmistusbisneksen kohdalta kannattaisi tehdä sama ratkaisu. Tosin kiinnostaisivatko pienet ja paikalliset juomabrändit kansainvälistä alkoholiyhtiötä? Ilman Finlandiaa Altialla ei ole vetonaulaa, eikä paikallinen välitysbisnes liene järin houkuttelevaa.

Pahimmassa tapauksessa Kossu ei kelpaa kuin suomalaisille. Silloin se pitää listata pörssiin.

Viikon trio: Urheilujätit vertailussa

Jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa huomio kiinnittyy paitsi pelitapahtumiin myös pelaajien rintapieliin ja uuden vapaapotkulinjasprayn ansiosta myös heidän kenkiinsä. Pelivälineenä on Adidaksen pallo. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ovat kansainvälisille sporttibrändeille merkittävä markkinointipanostus.

Urheilualan yhtiöt ovat brändiyhtiöitä, mikä näkyy niiden arvostuskertoimissa.

  Liikevaihto 2013   p/e
Nike 18,9 mrd. euroa 25,2
Adidas 14,5 mrd. euroa 24,1
Puma  3,0 mrd. euroa

Lähde: Morningstar.fi, tilanne 13.6.2014. Niken liikevaihto muutettu euroiksi valuuttakurssilla 15.6.2014.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja. 

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti