veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

CapManin menestysresepti

9.7.2014

KARON PÖRSSI Pääomasijoitusyhtiö CapMan on kiehtonut minua aina listautumisestaan asti. Samalla yhtiö on pysynyt mystisenä ja vaikeana ymmärtää. Sen olen sentään oivaltanut, että pääomasijoitusbisnes on erittäin syklistä ja siksi pääomasijoitusyhtiön osakekurssillakin on kaiken järjen mukaan poikkeuksellisen suuri beeta.

Karo Hämäläinen

Kun sijoitusmarkkinoilla menee huonosti, pääomasijoitusyhtiön on vaikea saada irtautumisia salkustaan, ja juuri menestyksekkään irtautumiset ovat pääomasijoitusyhtiön jättipotteja. Sellaisia Helsingin pörssissä nähtiin vuosituhannen vaihteen it-huumassa, jolloin CapMan oli mukana marssittamassa pörssiin esimerkiksi Satamaa ja Aldataa. Nykyinen CapMan on ravistellut teknosijoittajan maineen harteiltaan. Sen vahvinta osaamista ainakin minun silmissäni on buyout-sijoittaminen.

Tänä vuonna CapMan on tehnyt monia irtautumisia. Se lienee hyvä vihje siitä, että markkinoilla arvostustasot ovat kohdallaan ja ostajia liikkeellä. Pääomasijoittajien liikkeitä voi pitää laajassa katsannossa viisaan rahan liikkeinä: silloin myydään, kun on myyjän markkinat, silloin ostetaan, kun on ostajan markkinat.

Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole. Pääomasijoittajat operoivat pääosin muiden rahoilla, ja pääomarahastojen rahankeruu tapaa onnistua helpommin silloin, kun rahaa on yllin kyllin, siis silloin, kun pitäisi ennemmin olla myymässä kuin ostamassa. Tällä hetkellä pääomasijoittajien toimintaa vaikeuttaa finanssisääntely, sillä pääomasijoitukset katsotaan riskisemmiksi kuin monet muut sijoitusluokat.

Leipä ja leikkeleet

CapMan saa tuloja kolmella tapaa. Ensinnäkin se perii pääomarahastojensa hoidosta kiinteitä hallinnointipalkkioita sijoittajiltaan aivan niin kuin mitkä tahansa sijoitusrahastot. Toiseksi se saa osuuden rahastojen tuotosta, jos rahasto ylittää sille määritellyn tuottotavoitteen. Näitä voitonjakotuloja hallinnointiyhtiö pääsee heruttamaan itselleen vasta rahaston elinkaaren loppuvaiheessa.

Osa rahastoista ei koskaan päädy voitonjaon piiriin. Sellaiseen rahastosalkkuun osuva onnistunutkaan irtautuminen ei ilahduta CapManin osakkeenomistajia taloudellisesti. CapMan-sijoittajan kannalta on siis tärkeää saada onnistuneita irtautumisia oikeisiin rahastoihin.

Kolmanneksi CapMan sijoittaa omia rahojaan omiin rahastoihinsa. Siten rahastojen arvon kehitys vaikuttaa suoraan sen taseeseen ja tulokseen. Rahastosalkkujen laskennalliset arvonmuutokset kirjataan CapManin tulokseen jokaisessa vuosineljännesraportissa.

CapMan-kiinnostustani vasten luin innostuneena Marko Erolan kirjoittaman kirjan Jos se firma olis mun – Tarinoita yrittäjistä ja CapManista (Otava, 2014). Taloustoimittajakollegani Erola on päässyt lukemaan CapManin sijoitusmuistioita ja tapaamaan yrittäjiä. Oletan, että kirjassa käsiteltävistä asioista ja yhtiöistä on neuvoteltu yhdessä yhtiön kanssa, mutta sen, minkä Erola kirjoittaa, hän kirjoittaa nuoleskelematta ja koristelematta. Ilman epäonnistumisia ja väärinarvioita ei syntyisi tarinan kannalta olennaista draamaa.                            

Käsitellessään sijoituscaseja Jos se firma olis mun antaa välähdyksiä siitä, millaisia ongelmia pääomasijoittaja voi joutua kohtaamaan. Koko yrityksen tulevaisuus voi olla kiinni yhdestä onnistumisesta. Kirja näyttää myös pääomasijoittajien käyttämiä strategioita.

Yleistettävien sijoitusperiaatteiden ja erityisten yritystapahtumien lisäksi Erola esittelee liudan yrittäjäpersoonallisuuksia. Yrittäjän ja pääomasijoittajan suhteen on toimittava hyvin, jotta yrityksellä menee hyvin. Kaikki tarinat eivät ole ruusuisia.

CapManin resepti

Kirjansa päätösluvussa Marko Erola antaa yhtiön perustajasielun Ari Tolppasen ja toimitusjohtajaksi palanneen Heikki Westerlundin kertoa menestyksekkään buyout-pääomasijoituksen reseptin. Tässä resepti minun tulkitsemanani ja ylös kirjoittamanani:

1. Ostetaan pohjoismainen, keskikokoinen kassavirtaa tuottava yritys, jonka liiketoimintamalli on testattu markkinoilla. Isosta firmasta irroitettu spin-off on erityisen kiinnostava.

2. Kohdeyrityksestä ostetaan enemmistö, sillä vähemmistöosakkaalla ei ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön kehitykseen.

3. Ei saa maksaa liikaa!

4. Toimialalla on oltava mahdollisuus orgaaniseen tai epäorgaaniseen kasvuun.

5. Yrityksen on oltava markkinajohtaja tai sillä on oltava edellytykset markkinajohtajaksi.

6. Yrityksellä on oltava tai sille on löydettävä osaava ja näyttämisenhaluinen johto.

7. Muutetaan kansallinen markkinajohtaja pohjoismaiseksi markkinajohtajaksi.

8. Vältetään yhtiöitä, joissa on epämääräinen yrityskulttuuri ja organisaatio.

9. Noudatetaan arvonluontisuunnitelmaa joustavasti mutta määrätietoisesti.

10. Myydään, kun on myymisen aika.

"Pääomasijoittajilla on dynamiittia"

Mitä opit CapManista kirjoittaessasi Jos se firma olis mun -kirjaa, toimittaja ja kirjailija Marko Erola?

"Pääomasijoittamisen approbatur on suoritettu. Erityisen vaikuttunut olen siitä, miten huolellisesti CapMan analysoi sijoituksensa, suojautuu riskeiltä ja rakentaa rahoituksen. CapMan osaa tehdä diilin." 

Muuttuiko käsityksesi pääomasijoittamisesta toimialana?

"Kyllä. Toimialaa on parjattu ymmärtämättä, miten paljon yhteiskunta hyötyy siitä, että eläkerahaa sijoitetaan pk-yritysten kehittämiseen. Pääomasijoittajilla on dynamiittia, jonka avulla moni yritys pääsee irti maan vetovoimasta kohti uusia ulottuvuuksia."

Mikä kirjassa kuvaamasi sijoituscase kertoo mielestäsi parhaiten CapManista?

"Jos ajatellaan modernia CapMania, parhaan käsitykset yhtiön toiminnasta saa kirjan loppupään yrityksistä, kuten Bright Group, Papa John's ja Cardinal Foods. Historiallisesti CapMan on ollut suomalaisten pörssiyritysten rönsyjen kehittäjä, mistä kirjassa ovat esimerkkeinä muiden muassa PKC Group ja Lumene."

Sijoitusammattilaisten piirissä CapManista sijoituskohteena kiertää huuli "tärkeintä on, että partnerit vaurastuvat". Pitääkö näkemys paikkansa?

"Leukailuun on varmaan kaksi syytä. Yksi on se, että partnerit voivat ansaita hyvin sijoitusten onnistuessa. Toinen on se, että finanssikriisi on kohdellut kaltoin hieman ennen sitä aloittaneita rahastoja, joiden monilla irtautumisilla ei ole ollut tulosvaikutusta.

Partnerien ja pörssiyhtiön intressit ovat kuitenkin yhteneväiset. Molemmat sijoittavat omaa varallisuuttaan, ja rahastojen voitonjako-osuudet jakautuvat sijoitustiimien ja pörssiyhtiön kesken. CapMan on reagoinut pörssiyhtiön nihkeään tuloskehitykseen muun muassa korostamalla osakekohtaista tulosta palkitsemisjärjestelmissään."

Omistatko itse CapManin osakkeita?  

"En omista, mutta ajattelin panna kirjasta aikanaan tulevat rojaltit CapManiin, jos kurssi on silloin kohtuullinen" 

Viikon trio: FIFA-partnerit maksavat pörssissä

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen sponsorit on jaettu kolmeen luokkaan. Eniten rahaa peliin ovat panneet FIFA:n partnerit, joita on tällä hetkellä kuusi: Adidas, Coca-Cola, Kia Motors, Emirates, Sony ja Visa.

Kehittyvien maiden rynnistystä kuvaa se, että globaalisti toimivasta kuusikosta länsimaistaustaisia ja länsimaisissa pörsseissä noteerattuja on tasan puolet, saksalainen Adidas ja yhdysvaltalaiset Coca-Cola ja Visa. Triosta Adidas on selvästi pienin, vaikka jalkapallonäkyvyydeltään se on suurin, onhan MM-kisojen pelipallo ollut pitkään Adidaksen valmistama. Adidaksen logo näkyy myös pelitrikoiden rintapielissä.

Globaalit brändiyhtiöt ovat pörssissä kalliita, jos mittarina käyttää voittokerrointa eli p/e-lukua. Yksikään kolmikosta ei irtoa alle kahdenkymmenen p/e:llä. Hintavista huokein on virvoitusjuomayhtiö Coca-Cola, joka antaa myös parhaan osinkotuoton. Kallein ja osinkotuotoltaan kehnoin on luottokorttiyhtiö Visa.  

Yhtiö p/e Osinkotuotto
Coca-Cola    22,4 2,8 %
Adidas   22,9  1,5 %
Visa 24,8 0,7 %

Lähde: Morningstar, tilanne 30.6.2014.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti