veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Anvia pohtii listautumista – miksi ihmeessä?

Anvia pohtii listautumista – miksi ihmeessä?
23.9.2015

Toimittaja Karo Hämäläisen Karon pörssiviikko ilmestyy Taloustaidossa aina keskiviikkoisin.

KARON PÖRSSI Olen seurannut välimatkan päästä mutta kummastuneena Elisan ja Anvian nahistelua.

Elisa on ostanut itsensä pohjanmaalaisen operaattoriyhtiön suurimmaksi omistajaksi – se omistaa karvan alle kolmanneksen Anvian osakkeista. Tosin jopa Elisan omistusosuudesta on eri näkemyksiä. Elisa kertoi 29. kesäkuuta päivätyllä pörssitiedotteella, että sen omistusosuus Anviassa on noussut 32,5 prosenttiin. Anvian sivuilla olevan, 18. elokuuta päivätyn omistajaluettelon mukaan Elisan omistusosuus on 30,3 prosenttia.

Anvian johto ja osa muista omistajista tuntuu suhtautuvan Elisaan sangen vihamielisesti, ja kovia ovat Elisankin otteet. Juristitemput ovat käytössä, samoin mediatemput.

Viime viikolla Elisa kertoi ryhtyvänsä Vaasaan kohoavan jalkapallostadionin pääsponsoriksi 900 000 eurolla. Stadionin nimeksi tulee Elisa Stadion. Heinäkuussa Elisa taas kertoi teettämänsä tutkimuksen pohjalta, että pohjalaiset ovat Suomen kärkeä mobiilikäyttäjinä. Anvia on keskittynyt kiinteän verkon palveluihin.

Elokuun lopussa Anvia ilmoitti valmistelevansa mahdollista pörssilistautumista. Se on ilmeinen vastaveto suurimman osakkeenomistajan valtaushaluille.

Tällainen kinastelutilanne on sijoittajan kannalta aina mielenkiintoinen mahdollisuus, sillä silloin kun tunteet ovat pelissä, taloudellinen järki saa seurata perässä. Mieleen tulee 1980-luvun loppu, jolloin maakunnalliset sanomalehtiyhtiöt olivat nurkanvaltauksen kohteena. 

184 mijoonan firma

Elisa teki kaikille Anvian osakkeilla ostotarjouksen, jossa se tarjoutui maksamaan yhdestä osakkeesta 2 000 euroa. Tuon hinnan Elisa oli maksanut muutamalle suurosakkeenomistajalle, ja siihen tarttui muun muassa Suomen valtio.

Anvialla on 92 525 osaketta, joista 647 on yhtiön omassa omistuksessa. Ulkona olevien 97 878 osakkeen ja 2 000 euron kappalehinnan pohjalta laskettuna Anvian markkina-arvo on 184 miljoonaa euroa.

Anvialla on yhtiön mukaan lähes 40 000 osakkeenomistajaa. Hajautuneen omistuksen selittää sama kuin muidenkin alueellisten puhelinyhtiöiden: vanhan ajan puhelinliittymän edellytys, osuus puhelinosuuskunnassa, on muuttunut osakeyhtiön osakkuudeksi.

Kun osakkaita on paljon, osakkeita myös liikkuu. Anvialla käydään kauppaa paitsi tiskin yli myös Privanetin ylläpitämällä markkinapaikalla. Viimeisimmät Privanetin välityksellä tehdyt kaupat on lyöty lukkoon 2 000 eurolla eli Elisan tarjoamalla hinnalla.

Mikä Anviassa kiinnostaa Elisaa, Elisan talous- ja rahoitusjohtaja Jari Kinnunen?

"Olemme olleet Anvian omistajia jo vuosikausia. Vuosi sitten kesällä osa Anvian isoista omistajista halusi myydä, ja teimme kaupat. Toimialue on mielenkiintoinen, ja vastaavanlaisia alueyhtiöostoksia on toteutettu useita kertoja aiemminkin. Pystymme toisaalta hyödyntämään alueyhtiön osaamisia ja vahvuuksia ja Elisan vahvuuksia, esimerkiksi palvelukehitys- ja investointivoimaa. Näin pystytään tarjoamaan alueen asiakkaille parempia palveluja."

Tulkiten suomennettuna: Elisa kärsii vahvan kassavirran ja kehnon kasvun ongelmasta. Kypsällä ja vakiintuneella toimialalla kasvua saa ostamalla pienempiä kilpailijoita. Samalla tapaa tulla synergiahyötyjä ja hinnoitteluvoimaa. 

Tunnusluvuilla kallis

Viime vuonna Anvia teki 106 miljoonan euron liikevaihdolla 3,4 miljoonan euron liikevoiton ja 7,0 miljoonan nettotuloksen. Normaaliyhtiöissä nettotulos on liiketulosta pienempi, koska nettotulokseen päästään vähentämällä liiketuloksesta rahoituskulut ja tuloverot. Anvian rahoituserät olivat kuitenkin 5,4 miljoonaa euroa positiiviset: korkotuloja Anvia keräsi neljä miljoonaa euroa ja osinkoja 1,8 miljoonaa, kun rahoituskulut olivat yhteensä vain 0,4 miljoonaa.

Anvia siis tienasi viime vuonna enemmän taseellaan kuin liiketoiminnallaan.

Viime vuoden tuloksesta laskettu p/e-luku 184 miljoonan euron markkina-arvolla on 26. Se on paljon se.

Tulos voi kuitenkin heitellä paljon satunnaisten seikkojen vuoksi. Siksi parempia arvostusmittareita ovat esimerkiksi markkina-arvon ja liikevaihdon suhteuttava p/s sekä markkina-arvon ja oman pääoman osamäärän kertova p/b.

Kun markkina-arvo suhteutetaan Anvian viime vuoden liikevaihtoon, p/s:ksi saadaan reilut 1,7. Anvian liikevaihto on ollut viime vuodet laskusuunnassa. P/b-luku viime vuoden lopun taseesta laskettuna on 1,6.

Elisan vastaavat tunnusluvut viime vuoden tuloslaskelman pohjalta ovat p/e 22,4, p/s 3,3 ja p/b 5,7.

Nekin ovat todella korkeat ja kielivät siitä, että olemattomat joukkolainatuotot ovat pullistaneet vakaina osingonmaksajina pidettävien firmojen kursseja ja arvostusta. 

Listaamattomuus auttaa Anviaa

Puhelinyhtiöt ovat defensiivisen luonteensa vuoksi jonkinmoisia osakkeen ja korkosijoituksen välimuotoja. Siksi osinkotuottoprosentti on niiden kohdalla tavanomaista tärkeämpi mittari.

Anvia maksoi viime vuodelta 82 euron osakekohtaisen osingon. Osinkotuottoprosentiksi 2000 euron osakekohtaisella hinnalla tulee 4,1. Elisan osinkotuottoprosentti viime vuoden osingon tuotto nykykurssille on 4,5 prosenttia.

Yksityissijoittajan verotuksessa Anvian ja Elisan osingot eivät kuitenkaan ole samalla viivalla. Elisa on pörssiyhtiö, ja pörssiyhtiöiden osingoista 85 prosenttia on verotettavaa pääomatuloa. Jos pääomatuloja on vähän, pääomatuloveroprosentti on 30, jolloin pörssiosingon todellinen veroprosentti on 25,5.

Anvia ei ole pörssiyhtiö. Jos se maksaa osinkona enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, veronalaista pääomatuloa on 25 prosenttia osingoista. Näin on 150 000 euroon asti. Käytännössä yksityishenkilön saamien pienten osinkojen todellinen veroprosentti on tällöin 7,5.

Jos yksityishenkilö saa tällä tavoin 100 euron osingon Elisasta ja Anviasta, Elisasta saadusta osinkosatasesta jää käteen 74,50 euroa, Anvian satasesta 92,50 euroa. Tai toisin laskettuna: jotta Elisan osingosta jäisi käteen yhtä paljon kuin Anvian maksamasta sadan euron osingosta, Elisan osingon määrän pitäisi olla reilut 124 euroa.

Kasvua televisiosta

Anvian ydin on kiinteän verkon liiketoiminta. Puhelinliittymien määrä on laskenut viime vuosina vauhdikkaasti, laajakaistaliittymien pysynyt ennallaan vajaassa 63 000 liittymässä. Koko Anvian liikevaihto on laskenut.

Kutistuvaa liiketoimintaa vastaan Anvia on ryhtynyt taistelemaan uusilla liiketoiminnoilla. Sen valinta ovat olleet turvallisuuteen ja etäasiointiin liittyvät ratkaisut, jotka muodostavat Anvian Securi-liiketoiminnan, sekä viime aikoina vahvan panostuksen kohteena ollut Viihde eli tv- ja videopalvelut. Viime vuonna Securin liikevaihto oli 17,6 miljoonaa ja Anvia TV:n 13,8 miljoonaa euroa. Anvian segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli yli 11 miljoonaa euroa.

Tarkemmat tiedot Anvian Securi- ja TV-liiketoiminnasta ovat sen verran salaisia, että verkkosivuilla niitä koskevia linkkejä klikkaamalla tulee ilmoitus: "You are not authorized to access this page."

Lukujen perusteella yksiköt eivät ole erityisiä kullanvuolijoita, mutta kun läpilaskutus on suurta, Anvia voi itse valita, missä yksikössä se haluaa näyttää tulosta.  

Pörssi-Anvia?

Entä jos Anvia toteuttaisi suunnitelmansa ja listautuisi pörssiin?

Ajatus tuntuu kaukaiselta. Anvia nakuttaa hyvää kassavirtaa eikä sillä tunnu olevan niin mittavia laajentumissuunnitelmia, joihin se tarvitsisi uutta rahaa, joten pörssilistausta ei tarvita rahansaannin edistämiseksi. Suuri omistajajoukko lienee luonteeltaan osta-ja-pidä-henkistä, ja passiiviset nykyomistajat arvostanevat osinkojen kevyempää verotusta. Pörssilistautumisesta olisi heille siis haittaa. Jos he haluavat myydä osakkeensa, se kyllä onnistuu.

Listautumisen suuria häviäjiä olisivat luultavasti hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, sillä pörssissä oleminen epäilemättä lisäisi painetta purkaa moninkertaista hallintoa. Anvian hallintoneuvostoon kuuluu peräti 35 henkilöä. Hallituksessa istuu kahdeksan miestä (joista kaksi alle niukasti alle 50-vuotiaita, ei yhtään naista).

Pörssiyhtiönä Anvia olisi laajalti omistettu listanjatke, jota omistettaisiin lähinnä osinkotuoton vuoksi.

Kuvaavaa on, että Anvia listautuisi First Northiin. Syynä lienee se, ettei Anvialla ole IFRS-tilinpäätöksiä. Tämäkin kuvaa, että listautumishanke on pantu pystyyn vauhdilla ja vailla pitkäjänteistä harkintaa.

Anvian ostaminen nykyisellä hintatasolla olisi spekulaatiota siitä, että Elisa esittää korkeamman tarjouksen tai että ilmaantuu jokin vielä hullumpi ostajakandidaatti.

Viikon trio: Dow Jonesin parhaat

Kolmenkymmenen yhdysvaltalaisen suuryhtiön muodostama Dow Jones Industrial Average -indeksi on yksi maailman seuratuimmista pörssi-indekseistä, vaikka se onkin menettänyt asemansa Yhdysvaltain tärkeimpänä indeksinä laajalle S&P 500:lle. DJIA:n etu on sen kompaktius: kaikki indeksin yhtiöt ovat tuttuja ainakin yhdysvaltalaisille, suurin osa myös eurooppalaisille talouselämää seuraaville henkilöille.

Dow Jones Industrial Avergage on laskenut alkuvuonna 8,1 prosenttia. Yhdeksän yhtiön kurssi on noussut, 21:n laskenut. Eniten plussalla tänä vuonna ovat seuraavat DJIA-osakkeet.

Osake Kurssimuutos
United Health 21,2 %
Nike  19,7 %
Home Depot  9,7 %

Tilanne: 20.9.2015. Lähde: CNN Money.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti