Iso osa pk-yrityksistä kokee lainansaannin vaikeaksi, suurimmat pankit taas kertovat reippaasta kasvusta tälle ryhmälle myöntämissään lainoissa. Molemmat voivat olla totta samaan aikaan.
Suomen Yrittäjien gallupissa alkuvuonna 2025 yli viidennes vastanneista yrityksistä kertoi, että rahoituksen saanti on vaikeutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lähes yhtä moni arvioi, että rahoituksen haasteet hidastavat yrityksen kasvua.
Pk-yritysten rahoitusongelmat herättivätkin keskustelua pitkin vuotta. Talousmediat pitivät aihetta esillä ja tietoa ongelmista kantautui aina Suomen Pankkiin asti: johtokunnan jäsen Marja Nykänen kertoi yrittäjien yhteydenotoista Euro ja Talous -lehdessä.
Suurimpien pankkien johto liittyi keskusteluun. Nordean varatoimitusjohtaja Sara Mella vetosi tiukentuneeseen pankkisääntelyyn vakavaraisuusvaatimuksineen ja OP Pohjolan toimitusjohtaja Timo Ritakallio puolestaan lupaili, että pankki voisi lisätä hallitusti riskinottoa.
Jokin muutos vaikuttaa vuoden mittaan tapahtuneen, kertovat näiden pankkien pk-luototuksesta vastaavat johtajat.
OP Pohjolan pk-yritysrahoituksesta vastaava johtaja Satu Nurmi kuvaa, että poikkeuksellisen hiljaisten vuosien 2023 ja 2024 jälkeen rahoituksessa aletaan palata normaalille tasolle.
”Olemme myöntäneet yli 40 prosenttia enemmän rahoitusta vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna”, Nurmi kertoo.
Nordean kasvuluvut ovat vielä kovempia, kertoo pankin pk-yrityksistä vastaava johtaja Nina Luomanen. Hänen mukaansa selvää piristymistä pitkäaikaisen rahoituksen kehityksessä alettiin nähdä noin vuosi sitten.
”Nyt Nordea on rahoittanut investointeja 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Isoin muutos on tapahtunut kasvuyrityksiä palvelevassa Startup & Growth -yksikössä, missä uutta rahoitusta on vuonna 2025 myönnetty 150 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.”
Kannattaa huomata, että pankeille pienet ja keskisuuret yritykset ovat hyvin lavea joukko. Nordean pk-määritelmään mahtuvat kaikki muut kuin Suomen 300 suurinta yritystä, mukana on esimerkiksi pörssiyhtiöitä. OP Pohjolassa pk tarkoittaa kaikkia yrityksiä, joita rahoittavat paikalliset osuuspankit eikä OP Yrityspankki.
Nordea ja OP eri linjoilla
Tarkoittaako tämä, että pankit olisivat jotenkin merkittävästi höllentäneet lainahanojaan? Nordea ja OP ovat tässä eri linjoilla.
Nordean Luomanen kertoo, että rahoituksen kasvu johtuu nimenomaan kysynnän kasvusta ja luotonmyöntökriteerit ovat ennallaan. Kielteisiä päätöksiäkin tulee siis entiseen tapaan.
”Luotonmyöntöpolitiikka ei ole muuttunut. Luottomäärän kasvu tulee hyvin pitkälle keskisuurista yrityksistä. Kaikkein pienimmissä yrityksissä kysyntä on edelleen matalaa ja siellä on saattanut olla luottojen myöntämisessä haasteita.”
Nordeassa rahoitusta on myönnetty erityisesti erilaisiin teollisiin investointihankkeisiin.
”Jos alatoimialoja nostaa, niin puolustusteollisuus sekä energiahankkeet näkyvät”, Luomanen sanoo.
OP:n Nurmen mukaan myönnettyjen luottojen tilasto kuvastaa osin hakemusten kasvanutta määrää. Lisäksi osuuspankit ovat Ritakallion lupauksen mukaisesti myös löyhentäneet luottopolitiikkaansa ja kasvattaneet hallitusti riskinottoa.
”Tämäkin osin näkyy rahoituksen kasvuluvuissa. Kyllä me haluamme tukea yritysten kasvua. Riskipolitiikka voi näkyä esimerkiksi siinä, miten tiukat vakuusvaatimukset meillä on tai voiko laina-aikaa pidentää.”
OP:n pk-yrityksille myönnetyistä uusista luotoista noin 15 prosenttia myönnettiin viime vuonna käyttöpääomaksi ja loput 85 prosenttia erilaisiin investointeihin.
”Eniten olemme rahoittaneet palveluita, kiinteistöjen hallintaa ja kaupan alaa. OP on ollut vahvasti mukana rakentamisessa, mutta se puoli on edelleen alhaalla”, Nurmi kuvaa.
”Vakuudet harvoin ongelma pk-yrityksillä”
Julkisessa keskustelussa on pohdittu, kaatuuko pk-yritysten luototus puuttuviin vakuuksiin etenkin silloin, kun kyse on aineettomista kasvuhankkeista. Pankkien edustajien mukaan vakuudet ovat harvoin ongelma, jos maksukyky on kunnossa.
”Haluamme rahoittaa sellaisia yrityksiä, joiden maksukyky on riittävä. Rahoitus perustuu ennen kaikkea siihen, että on maksukykyä myös tulevaisuudessa. Jos tämä ei toteudu, on vaikea lähteä rahoittamaan”, Nurmi sanoo.
Joskus vakuuden arvonkehitys voi hänen mukaansa vaikuttaa luottopäätökseen. Vakuuksia arvioidaan aina siinä tilanteessa, kun luottoa haetaan. Esimerkiksi liikekiinteistöllä syrjäseudulla vakuusarvo ei enää ole sama kuin joskus on ollut.
Vakuudet kuitenkin vaikuttavat enemmän luoton hintaan ja ehtoihin kuin koko luottopäätökseen.
”Voimme rahoittaa myös ilman vakuuksia, jos rahoitusta haetaan niin sanottuihin juokseviin menoihin tai pienempään investointiin. Toki luoton korko on silloin korkeampi ja vakuuksilla saa marginaalia alemmas”, kuvaa Nurmi.
Nordean Luomasen mukaan vakuudet yleensä tarvitaan, mutta harvemmin luottopäätökset yksistään vakuuksista jäävät kiinni.
”Kaikki lähtee yrityksen kokonaistilanteesta. Jos muut asiat kohtaavat, vakuudet pystytään ratkaisemaan tavalla tai toisella.”
Kokonaistilanne, jota Nordea luottopäätöksissä arvioi tarkoittaa monia asioita: yrityksen taloudellista tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä, liiketoimintasuunnitelmaa, toimialaa ja maksukykyä.
”Yleisin kielteisen päätöksen syy on aiempi maksuhäiriömerkintä. Toinen usein toistuva syy on epärealistinen liiketoimintasuunnitelma, eli yrityksen maksukyky ei tule riittämään lainanhoitoon”, Luomanen sanoo.
Mikään tietty toimiala ei hänen mukaansa automaattisesti johda kielteiseen lainapäätökseen, mutta toimialan yleiset näkymät käydään läpi.
”Tällä hetkellä näemme eniten haasteita kuluttajaliitännäisillä toimialoilla, erityisesti heidän arvokkaampiin hankintoihinsa liittyvät toimialat ovat vaikeuksissa. Tosin rakennusalalla alkaa näkyä jo pikkuisen orastavaa kehitystä.”
Ihminen päättää pk-yrittäjän lainasta, ei algoritmi
Suomen Pankin Nykänen epäili Euro ja Talous -artikkelissaan nihkeän luotonannon syyksi sitä, että pankkitoiminta on entistä keskittyneempää. Suuremmissa yksiköissä luottopäätösten tekijät eivät enää tunne alueen liike-elämää niin hyvin, eivätkä oikein jaksakaan perehtyä pienempiin yrityksiin. Siksi päätöksiä tehdään kaavamaisesti algoritmi edellä, Nykänen arveli.
Pankkien edustajat ovat eri mieltä.
”OP Pohjola on laajasti läsnä ympäri Suomen. Pankit ja konttorit toimivat itsenäisesti ja kyllä niiden asiakasvastaavat tuntevat asiakkaansa”, Nurmi vakuuttaa.
Pankinjohtajat eivät myöskään näe suuria alueellisia eroja luotonmyönnössä.
”Aina voi olla alueellisia eroja kysynnässä esimerkiksi toimialakeskittymien takia. Nordean Yrityspankkibaromeri kuitenkin kertoo, että 70 prosenttia asiakasvastuullisista uskoo investointirahoituksen kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, eikä mikään alue erityisesti korostu”, Luomanen kertoo.
Pk-yrityksellä on muitakin rahoitusvaihtoehtoja
Jos lainaa ei heru isosta pankista, pk-yritys voi kokeilla muita vaihtoehtoja.
- Finnvera tarjoaa useita erityyppisiä lainoja investointeihin, käyttöpääomatarpeisiin ja omistusjärjestelyihin. Heinäkuun 2026 loppuun asti voi hakea uutta lainatyyppiä, joka on tarkoitettu mikroyrityksen kasvua, tuottavuutta tai kilpailukykyä edistäviin, tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin uusiin rahoitustarpeisiin.
- Finnvera tarjoaa myös provisiopohjaisia takauksia yrityksille, joiden vakuudet eivät muuten riitä. Takauksen saa 50–80 prosentille lainamäärästä.
- Vakuudettomia yrityslainoja on tarjolla kymmenillä rahoitusalan toimijoilla, mutta niiden tuotteissa on yleensä pikavippitason marginaalit.
Heidi Hammarsten
