Vuosi 2026 on osakesijoittajan vuosi. ”Riskiä voi pienentää hajauttamalla korkosijoituksiin, mutta tuotto tulee osakesijoituksista”, sanoo Ålandsbankenin sijoitusjohtaja Jyri Suonpää. Hän uumoilee pienyhtiöiden nousua ja listautumisia.
Osakemarkkinoilla nähtiin viime vuonna hermoja koettelevaa heiluntaa, mutta osakesijoittajan saldo jäi osin jopa poikkeuksellisen vahvasti plussalle. Taloudessa on nyt monta tekijää, joiden perusteella osakesijoittaja voi odottaa suotuisaa myös vuodesta 2026.
Jyri Suonpää listaa muutamia keskeisiä tekijöitä:
- USA:n talouden kasvuvire näyttää jatkuvan yllättävänkin vahvana, ja myös Euroopan kasvunäkymät ovat kohtuulliset.
- Talouden kasvua tukee tuhti elvytys. USA:ssa elvytetään muun muassa mittavin veronalennuksin. Euroopan suurin elvyttäjä on Saksa, joka todennäköisesti panee liikkeelle satojen miljardien edestä infrahankkeita. Lisäksi Saksa ja muut Euroopan maat, Suomikin, kasvattavat puolustusinvestointejaan reippaasti.
- Korkotaso on matala ja sellaisena toistaiseksi pysyneekin, sillä inflaatio on maltillista Atlantin molemmin puolin. USA:n keskuspankilta odotetaan tänä vuonna kahta koronlaskua. Euroopan keskuspankilta ei odoteta koronlaskuja, mutta ei vielä nostojakaan.
”Euroalueen korkotaso on vajaassa parissa vuodessa laskenut noin 4 prosentista 2 prosenttiin, mutta lasku ei ole vielä täysin välittynyt reaalitalouteen”, Jyri Suonpää sanoo.
Asuntomarkkinoilla 2 prosentin korkotaso tuntuu olevan jarru kuluttajille. Onko se käypä taso investointeja harkitseville yrityksille?
”Kyllä investointeja pitää pystyä tekemään tällä korkotasolla ja uskon, että investointihalua yrityksissä on – edellyttäen, että maailmantalouden kasvu pysyy ennustetussa reilun kolmen prosentin vauhdissa.”
Tämänhetkisten arvioiden mukaan näyttäisi pysyvän. Maailmantalouden kasvun lisäksi etenkin Saksan elpyminen olisi Suomen taloudelle tärkeää.
Mitä ”hyvä vuosi” voi merkitä käytännössä sijoittajalle? Helsingin pörssi nousi viime vuonna hurjat 35 prosenttia. Mihin nyt on edellytyksiä?
”Ennen viime vuotta Helsingin pörssi oli alhossa kolme vuotta, ja pörssiyhtiöiden p/e-luvut (hinta suhteessa tulokseen) painuivat alle historiallisten keskiarvojen. Nyt arvostukset ovat alkaneet korjaantua, mutta tuskin pörssissä tänä vuonna nähdään 30 prosentin nousua. Edessä on ennemminkin paluu normaaliin eli noin 8–10 prosentin nousuun”, Jyri Suonpää sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Helsingin pörssi on suhdanneherkkä. Sitä hallitsevat suuret vientiyritykset, joiden menestys riippuu maailmantalouden ja Kiinan kasvusta.
Toisaalta matala korkotaso tukee nyt etenkin pienyhtiöitä.
”Se parantaa sijoittajasentimenttiä (sijoittajien fiiliksiä, toim. huom.), ja kun samaan aikaan arvostukset ovat nousseet, myös listautumismarkkinat alkavat taas kiinnostaa. Helsingissä saatetaan nähdä vuoden mittaan jopa kymmenkunta listautumista. Viime vuosi oli pörssin suurten arvo- ja laatuyhtiöiden vuosi, ehkä tänä vuonna on pienyhtiöiden vuoro.”
Taalan alamäki ja muita riskejä
Euroopassa osakkeet nousivat viime vuonna keskimäärin noin 20 prosenttia, ja myös tänä vuonna sijoittajan näkymät Euroopan markkinoilla ovat lupaavat.
Sen sijaan USA:n markkinoiden tuotto jäi eurosijoittajalla viime vuonna 4–5 prosenttiin, vaikka sikäläiset pörssit nousivat kohisten. ”Dollarin heikkous vei suurimman osan tuotosta”, Jyri Suonpää kertoo.
Dollari heikkeni euroon nähden noin 12 prosenttia viime vuonna. ”Todennäköisesti dollari heikkenee edelleen, vaikka ei enää yhtä paljon.”
Heikkenevä dollari painaa USA:n markkinoita, mikä voi lisätä sijoittajien kiinnostusta siirtää sijoituksiaan Eurooppaan ja Aasiaan.
Vaikka USA:n isku Venezuelaan ei juuri maailman markkinoita hetkauttanut, monet muut sijoittajan riskit ovat lähtöisin Yhdysvalloista – presidentti Trumpista. Esimerkiksi:
- USA:n korkein oikeus ruotii paraikaa Trumpin hallinnon tullipäätösten laillisuutta.
- Trumpin pelätään peukaloivan nimityksillään keskuspankin itsenäisyyttä saadakseen läpi halunsa mukaiset koronlaskut.
- Marraskuun välivaalit voivat houkuttaa Trumpin uusiin populistisiin manöövereihin.
Kaikesta tästä voi koitua epävarmuutta, joka olisi myrkkyä markkinoille ja sijoittajille.
Ulla Simola
