KARON PÖRSSI Taaleri on ollut pörssitykki. Yhtiö listautui First Northiin kolme vuotta sitten Taaleritehtaan nimellä, ja huhtikuun alussa se siirtyi pörssilistalle Taaleriksi nimensä lyhentäneenä. Tänä aikana yhtiön osakekurssi on kolminkertaistunut.
Kahdensadan prosentin kurssinousu kolmessa vuodessa on suoritus, joka saa juronkin hymyilemään ja naapurin katkeroitumaan. Finanssikonsernin markkina-arvo on kasvanut vielä vauhdikkaammin, sillä matkan varrella se järjesti osakeannin, jolla rahoitti Garantia-vakuutusyhtiön oston.
Tällä hetkellä Taalerin markkina-arvo pyörii reilussa 250 miljoonassa, millä se on Atriaa suurempi mutta Alma Mediaa pienempi. Taakse jäävät finanssialan yhtiöistä muiden muassa Ålandsbanken, eQ, Evli ja CapMan sekä First North -listalaiset Elite Varainhoito ja United Bankers.
Hankala hahmottaa
Taaleri on ollut minulle aina vaikea tapaus. Yhtenä päivänä se tuntuu keskittyvän etf-varainhoitoon, toisena rakentaa tuulivoimaloita, kolmantena ostaa metsää tai sijoittaa kultaan. Sitten se yhtäkkiä hankkiikin vakuutusyhtiön ja on vähemmistöomistajana vertaislainabisneksessä.
Organisaatiokaavion perusteella yhtiö vaikuttaa vielä selvälinjaiselta: on varainhoitoliiketoiminta ja on rahoitusliiketoiminta, joista jälkimmäinen sisältää Garantian takausvakuutukset ja vertaislainat.
Varainhoito pitää sisällään täyden valtakirjan omaisuudenhoidon ja normaalit sijoitusrahastot mutta myös Taalerin erikoisuuden, pääomarahastot. Pääomarahastot sijoittavat reaaliomaisuuteen kuten kiinteistöihin ja tontteihin ja toisaalta liiketoimintaan. Taaleri on muun muassa järjestänyt yhteissijoituksen Rauman telakkaan ja rakennuttanut mittavasti tuulivoimaloita ympäri Suomea.
Tietenkin Taaleri tarjoaa arvopaperinvälitystä ja nikkaroi strukturoituja tuotteita. Ja onhan sillä myös yhtiö Turkissa ja konttori Nairobissa.
On hankala hahmottaa, miten Taaleri tekee tuloksensa. Vaikkapa pääomarahastojen koosta ja hallinnointipalkkioista ei tahdo löytyä tietoja. Jonkinmoinen salamyhkäisyys on ymmärrettävää ja alan tapa: kilpailijoiden sen paremmin kuin asiakkaiden ei haluta tietävän turhan tarkkaan, kuinka hyvin jokin toiminta tuottaa.
Viime vuonna Taaleri keräsi varainhoitopalkkioita 33,3 miljoonaa, joista 4,5 miljoonaa tuottosidonnaisia. Pääomarahastoirtautumisista napsahti 6,1 miljoonaa. Segmenttikohtainen liikevoitto oli 9,8 miljoonaa.
Viime vuoden konsernituloksesta valtaosan muodosti kuitenkin Garantia-yrityskaupasta tuloslaskelmaan realisoitunut lähes 30 miljoonan euron negatiivinen liikearvo.
Miljoonat sulahtivat tuloslaskelmaan kirjanpidollisesti. Mikäs siinä, kai ne oli otettava vastaan.
Opportunistinen onnistuja
Kertaonnistumisten ja kaikenmoisten poikkeavuuksien myötä Taaleri teki viime vuonna 1,53 euron osakekohtaisen tuloksen, josta nykykurssilla laskettu p/e-luku pyörii kuutosessa. Halpaa kuin saippua kolmen litran kannussa! Niin olisi, jos vastaavia negatiivisia liikearvoja ja onnistuneita irtautumisia tulisi jatkuvasti.
Voiko sellaisten varaan laskea?
Ei tietenkään – ja silti taas tänä vuonna tuloslaskelmaa koristaa kookas kertaerä: Taaleri myi Metsärahasto II:n Eteralle 48 miljoonalla.
"Kaupalla on merkittävä positiivinen vaikutus Taaleri-konsernin vuoden 2016 tulokseen", yhtiö muotoilee tiedotteessaan. Jonkinmoinen numeerinen ilmiasu saataneen ensimmäisen vuosipuoliskon tulosjulkistuksen yhteydessä elokuun lopulla.
Finanssitoimialalla opportunistisesta tuulien haistelusta on hyötyä. Rahabisneksessä ensimmäisenä tulevat kuorivat kerman, sillä kilpailudynamiikka tapaa höylätä marginaaleja muutaman vuoden kuluessa. Hyvä sijoittaja löytää jatkuvalla syötöllä erikoistilanteita, joihin tarraamalla hän kykenee tekemään rahaa.
Asuuko Taalerissa tällainen poikkeuksellinen rahanvainu? Ainakin opportunistinen asenne tuntuu olevan syvällä Taalerin toiminnassa: kun tilaisuus havaitaan, siihen tarrataan kiinni. Organisaatio on ilmeisesti rakennettu ja asetettu luonteeltaan sellaiseksi, että ideoista toteutukseen johtava putki on lyhyt ja hyvässä rasvassa.
Suuntaa taloudellisista tavoitteista
Saadakseni tolkkua Taalerista kävin lounaalla yhtiön viestintäjohtajan Taneli Hassisen kanssa. Kun Gastonen tarjoilija oli tuonut eteeni peuranfileetä, rohkenin kysyä, mitähän sijoittajan kannattaisi Taalerissa katsoa.
Hassinenkin joutui miettimään. Suuntaa voi toki katsoa yleisestä tilanteesta pääomamarkkinoilla: kurssinousut ja laskut vaikuttavat hoidossa olevan varallisuuden arvoon, mutta...
"Tämä ei ole toimiala, jossa tilauskirjat ulottuvat puolentoista vuoden päähän ja tulosennusteen pystyy antamaan kahden desimaalin tarkkuudella."
"Taalerissa varainhoito ymmärretään laajemmin. Yrityksiä ja osakkuuksia hankitaan kehitettäväksi ja myytäväksi, osaksi Taalerin rakennetta tai strategiseksi kumppaniksi. Garantia ja Finsilva ovat hyviä esimerkkejä. Salkunhoitoa se on yrityssalkunkin hoito."
Taloudelliset tavoitteet ovat sijoittajan vinkkelistä jonkinmoinen ohjeistus. Taaleri on ilmoittanut tavoittelevansa yli 30 prosentin omavaraisuutta, yli 15 prosentin liikevoittoa ja yli 15 prosentin tuottoa omalle pääomalle.
Viime vuoden lopussa Taalerin osakekohtainen oma pääoma oli 3,35 euroa. Viidentoista prosentin tuotto sille tarkoittaisi 50 senttiä osaketta kohden. Sen pohjalta nykykurssille laskettu p/e-luku nousisi 18:n tienoille.
Viime vuonna Taalerin oman pääoman tuotto oli 25 prosenttia.
Arvostus linjassa
Markkina-arvon vertaaminen oman pääoman tasearvoon eli p/b-luku voisi olla jollain tapaa järkevä tapa verrata sijoituspankkeja toisiinsa. Tuolla mittarilla suomalaiset julkisen kaupankäynnin kohteena olevat yhtiöt asettuvat tähän järjestykseen:
| Yhtiö | p/b 2015 |
| Evli | 2,2 |
| Taaleri | 2,7 |
| eQ | 3,0 |
| Elite Varainhoito | 3,2 |
| United Bankers | 3,3 |
Tilanne: 20.5.2016.
Taulukossa osakekohtaisena omana pääomana on käytetty tilinpäätöstiedotteen mukaista viime vuoden lopun omaa pääomaa. Alkuvuoden aikana se on tietenkin ennättänyt muuttua paljonkin liiketoiminnan ja voitonjaon seurauksena. Päämarkkinalla noteerattava kolmikko vaikuttaa edullisemmalta kuin First North -yhtiöt.
Viime vuoden osakekohtaisen kertaerien paisuttaman tuloksen pohjalta lasketulla p/e-luvulla mitattuna Taaleri on selvästi viisikon halvin.
Viikon trio: Ruotsin pikkupankit
"Osta uusia pörssilistattuja pankkeja", neuvoo Affärsvärlden vähän aikaa sitten kansiotsikossaan.
Myös Pohjanlahden toisella puolen on koettu jonkinmoinen finanssiyhtiöiden listautumisbuumi. Affärsvärlden keskittyy analyysissaan erityisesti Resurs Bankiin, mutta toimittaja Calle Froste käsittelee niche-pankkeja yleisemminkin.
Froste pitää yhtiöitä p/e-luvulla mitattuna edullisina, vaikka arvostuskertoimet ovatkin korkeampia kuin pörssin suurpankeilla. Pikkupankkien etu on kasvun mahdollisuus. Alla olevaan taulukkoon on poimittu artikkelista kolme edullisinta pikkupankkia. Listan ykkönen on Suomessakin kulutusluottoja tarjoava Nordax ja kakkonen suomalaisille osakesijoittajille hyvin tuttu osakevälitysyhtiö Nordnet.
| Yhtiö | p/e 2016e |
| Nordax | 12,3 |
| Nordnet | 14,5 |
| Resurs Bank | 14,7 |
Lähde: Affärsvärlden 20/2016, datalähde Factset.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
