Tänään 1.7. astuu voimaan paljon keskustelua herättänyt lainakatto, josta jo edellisessä blogissani väitin kaiken sanomisen arvoisen tulleen sanotuksi. Jäipä vielä jotain, nimittäin aito huoli.

”Tämä näyttää nyt kestävän.” ”En saa nyt yhteyttä.” ”Viimeksi tämä toimi hyvin.” ”Apua, en löydä sitä, milloin tätä on muutettu?” Nämä ovat ruohonjuuritason esimerkkejä nykyajan työelämän keskeisistä kysymyksistä.

Britannia äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta. Demokratia on puhunut ja britit antaneet äänensä harkintansa mukaan. Minua ja monia muitakaan äänestyksen tulos ei tyydytä, mutta asia ei vatuloinnilla muuksi muutu.

Intian keskuspankin pääjohtaja, kuuluisa taloustieteilijä Raghuram Rajan pudotti pommin ja ilmoitti jättävänsä tehtävänsä syyskuussa. Mikä merkitys Rajanin lähdöllä on? Miksi herran ajatuksia kannattaa kuunnella - ja ottaa vaikkapa kesälukemiseksi mökille mukaan?

Matalalle, jopa negatiiviseksi, painuneet korot vaikuttavat myös muiden omaisuusluokkien arvostuksiin. Kun riskitön korko painuu alaspäin, parempaa tuottoa tarjoavien sijoituskohteiden hinnat nousevat. Näin on käynyt niin kiinteistöissä, yrityslainoissa kuin osakkeissakin.

Työ, loma ja palautuminen: osaatko sovittaa ne yhteen? Pyritkö ennakoimaan ja urakoimaan alkukesän työtaakkasi niin, ettei kaaos uhkaa juuri ennen lomaa? Onko tullut viime hetken yllätyksiä? Miltä tuntuu palata takaisin työpaikalle: alatko jo hyvissä ajoin ennen loman loppumista stressata odottavista töistä?

Asuntomarkkinat ovat metka puheenaihe. Ne kun tuntuvat herättävän kiinnostusta vuodenajasta riippumatta. Eipä tuo tietysti kumma ole, sillä harva asia on lähempänä meitä jokaista kuin asuminen. Viime aikojen kuumimmat teemat ovat olleet heinäkuun alussa voimaan tuleva lainakatto sekä viestit sinisten esittelytossujen kulutuksen lisääntymisestä.

Nyt miltei kaikkialla puhutaan Brexitistä, jonka kohtalon pitäisi ratketa viikon kuluttua. Toistaiseksi tunnelmat ovat olleet markkinoilla hyvin rauhalliset, vaikka media otsikoita mielellään tarjoileekin. Kuitenkaan oikeaa ”veristä päivää” ei ole nähty pörssissä vuosikausiin. Sellaisesta voidaan puhua, kun yli viiden prosentin pakkaslukemat ovat taulussa.

Ansiotuloverotuksen merkittävät lisäkevennykset liittyivät yhteiskuntasopimuksen ja palkkaratkaisun tukemiseen. Lisäkevennyksen lukuarvoa ei ollut mainittu hallitusohjelmassa, mutta sen kerrottiin olevan noin yhden miljardin euron suuruinen.

Autoa ja autoilua verotetaan monella tapaa. Autoveroa maksetaan autoa ensi kerran rekisteröitäessä. Ajoneuvoveroa maksetaan joka vuosi ja polttoaineveroa aina tankattaessa. Liikennepolttoaineista valmisteveroa kertyy 2,6 miljardia euroa, ajoneuvoveroa kerätään 1,1 miljardia euroa ja autoveroa 0,8 miljardia euroa vuoden 2016 talousarvion mukaan.

Uusimman tulonjakotilaston mukaan eläkeläisten pienituloisuus on 15 prosenttia, toisin sanoen joka kuudes eläkeläinen on tuloköyhä. Tämä on hieman enemmän kuin väestössä keskimäärin.

Lähitulevaisuudessa ihmisen arkielämää tulee muuttamaan radikaalisti ilmaston, työ­mark­ki­noiden ja rahoitusmarkkinoiden muutos. Muutokset ovat niin suuria, että niihin ei pystytä varautumaan lyhyen aikavälin suunnitelmilla, mikä on ongelma nykypäivän lyhyt­jän­teiselle päätöksenteolle.

Nyt meillä on käsillä uusin versio tuposta: työmarkkinoilla neuvoteltu kilpailukykysopimus ja Juha Sipilän hallituksen sen myötäjäisiksi tarjoama veroporkkana.Tämä uusin tupo on viritetty nykyisiin poikkeuksellisen laihoihin vuosiin sopivaksi. Palkkamaltti tarkoittaa palkankorotusten nollaamista ensi vuonna. Veroporkkanaksi nimitetään puolestaan sitä, että verotuksen ei anneta enää kiristyä.

Valinnanvapaus terveydenhuollossa on yhdelle taivas ja toiselle helvetti. Oikeasti se tuskin on kumpaakaan. Mutta viisaasti toteutettuna se tuo parempaa palvelua ja laatua – ehkä jopa säästöjä.

Tuttavani Teemu on ravintoloitsija ja ottaa riskiä. Hän laajentaa yritystoimintaansa ja perustaa uuden ravintolan lokakuussa Helsingin keskustaan. Hän ei valita paikallisen sopimisen vaikeudesta vaan on käärinyt hihat ja ryhtynyt hommiin tunteja säästämättä, aivan kuten menestyneet yrittäjät vaikuttavat tekevän. Yrittäjäjärjestöissä näytetään taas keskittyvän nyt enemmän suunpieksentään.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on viime vuosien aikana painottanut yhä enemmän talouden rinnalla kehitystä. Se ei enää pidä brutto- tai nettokansantuotetta kattavana hyvinvoinnin mittarina. OECD käyttää paljon voimavaroja kehitelläkseen mittareita, jotka vangitsisivat BKT:ta laveammin yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten hyvinvoinnin tilaa.

Työmarkkinoiden joustot ovat keskiössä, kun pohditaan keinoja Suomen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Merkittävä osa uudistustarpeista kuuluu työ- ja sosiaalilainsäädännön piiriin, mutta joustokohteita voi etsiä myös muusta lainsäädännöstä.

Suomessa keskustellaan paljon siitä, kannattaako mennä töihin vai saako saman tai paremman toimeentulon sosiaaliturvalla. Asiaa harkitsevien kannattaisi ottaa laskelmissaan huomioon se, että työnteosta kertyy työeläkettä, vaikka siitä ei numeroa ole tehtykään tai kun tehdään, saadaan saman tien monta numeroa.

Sijoittajan alkuvuosi on ollut suunnattoman mielenkiintoinen. Oikeastaan tammi–helmikuussa osakemarkkinoilla ja muillakin riskipitoisilla omaisuusluokilla oli vielä selkeä suunta alaspäin. Maaliskuuhun tultaessa suunta tuntui kuitenkin katoava ja useimmat markkinamuuttujat ovat kulkeneet sivuttaisliikkeessä kevään ajan. Tarkkaan ottaen markkinoiden sivuttaisliike tarkoittaa pelkästään ajan kulumista ilman merkittäviä markkinaliikkeitä. Se lienee käsitteenä lähes yhtä mielekäs kuin suoraa viivaa näyttävä sydänkäyrä.

Suomessa otetaan heinäkuun alussa käyttöön lainakatto. Tämä ns. asuntolainojen enimmäisluototussuhde kertoo, miten paljon lainaa pankki voi myöntää asiakkaalleen asunnon hankintaa varten.