veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Myös verotuksella voidaan saavuttaa joustoja

Ann-Mari Kemell

Työmarkkinoiden joustot ovat keskiössä, kun pohditaan keinoja Suomen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Merkittävä osa uudistustarpeista kuuluu työ- ja sosiaalilainsäädännön piiriin, mutta joustokohteita voi etsiä myös muusta lainsäädännöstä.

Suomessa lainsäädäntö on pitkälti rakennettu olettamalle suuresta yrityksestä ja pienestä työntekijästä. Tässä maailmassa pienen työntekijän ja suuren yrityksen intressit ovat kaukana toisistaan, ja pieni työntekijä tarvitsee suojaa suuren yrityksen ylivaltaa vastaan. Lainsäädännön taustaoletus vastaa kuitenkin huonosti suomalaista reaalimaailmaa, jossa reilusti yli 90 prosenttia yrityksistä työllistää alle kymmenen henkeä eli on niin sanottuja mikroyrityksiä. 

Lainsäätäjältä vaaditaan taustaoletusten kyseenalaistamista, jotta lainsäädäntö tunnistaisi työntekemisympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Esimerkiksi pienissä yrityksissä lainsäädännön suojaa tulisi tarjota tasapuolisesti myös pienyrittäjälle, ei vain työntekijälle. Yksi keino korjata lainsäädäntöä yritystoimintaan kannustavaksi ja työmarkkinoita joustavoittavaksi on verolainsäädännön päivittäminen.

Nykyinen verotuksen palkkakäsite on jäänyt ajastaan jälkeen ja voi aiheuttaa yksinyrittäjälle huomattavaa epävarmuutta. Yksin harjoitettuun yritystoimintaan liittyy riski siitä, että kahden yrityksen välillä solmittu sopimus tulkitaan jälkikäteen verotukselliseksi työsuhteeksi. Tällöin Verohallinto voi jälkikäteen periä työnantajana pitämältään yritykseltä ennakonpidätyksiä, vaikka molemmat osapuolet olisivat suorittaneet yritystoimintaa koskevat verovelvoitteensa.

Verohallinto on tehnyt asiassa parhaansa ohjeistamalla palkan arviointia siten, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voitaisiin pitää yhä useammin yritystulona. Ohjeistuksella ei voida kuitenkaan ohittaa lakia eikä asiassa vuosien mittaan muodostunutta oikeuskäytäntöä.

Jos hallitus toteuttaa lupaamansa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, voivat verotuksellisen palkan tulkintaongelmat nousta entistä useammin esille. Yrittäjävähennyksen yhteydessä olisikin aiheellista päivittää palkkakäsite vastaamaan hallituksen veropoliittista linjausta, jonka mukaan verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään ja työllistämään Suomessa. 

Verotuksellisen palkkakäsitteen täsmentäminen lainsäädäntömuutoksella lisäisi myös merkittävästi verotuksen ennakoitavuutta. Ennakoitavuus on hyvän verojärjestelmän ja yritysten toimintaympäristön perusedellytys.

Ann-Mari Kemell on johtaja Keskuskauppakamarissa

Kirjoittajasta

Ann-Mari Kemell

Ann-Mari Kemell on johtaja Keskuskauppakamarissa. Seuraa @AnnMariKemell Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.