veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Hyvän tupon resepti: palkkamalttia ja veroporkkanaa

Teemu Lehtinen

Palkkamalttia ja veronkevennyksiä – niistä aineksista rakennettiin monet menestyksekkäät tupo-ratkaisut Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitusten aikana 1990-luvun puolesta välistä alkaen.

Tupojen perusajatus oli ja on toimiva: hallituksen lupaamalla veroporkkanalla turvataan palkansaajien ostovoiman myönteinen kehitys samalla, kun maltillinen palkkalinja edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Tämä kokonaisuus kohentaa myös julkisen talouden perustaa, kun paranevan työllisyyden ja kilpailukyvyn seurauksena veropohja vahvistuu ja valtion menot tulonsiirtoihin pienenevät.

Tupot siivittivät osaltaan talouden pitkää myönteistä kierrettä, joka jatkui vuoteen 2007 asti.

 ***

Viime vaalikaudella tälle myönteiselle kehitykselle tuli äkkistoppi.

Tupo-sopimusten perinne jatkui kyllä äärimaltillisen palkkalinjan osalta, mutta Jyrki Kataisen hallituksella ei ollut enää tarjota sen tueksi veronkevennyksiä.

Itse asiassa kävi aivan päinvastoin. Palkansaajien verotusta alettiin uudestaan kiristää – ensimmäistä kertaa 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen.

Äärimaltillisen palkkalinjan ryydittäminen kiristyvillä palkkaveroilla on aika katastrofaalinen resepti palkansaajien ostovoiman ja kotimaisen kulutuskysynnän kannalta.

Kun samalla myös vienti on päässyt pahasti sakkaamaan, ei viimeisten neljän vuoden jatkuvassa talouskurimuksessa ole paljon ihmeteltävää.

Mitä tästä opittiin: äärimaltillisiin palkankorotuksiin perustuva tupo vaatii tuekseen veroporkkanan, ei verokeppiä.

 ***

Nyt meillä on käsillä uusin versio tuposta: työmarkkinoilla neuvoteltu kilpailukykysopimus ja Juha Sipilän hallituksen sen myötäjäisiksi tarjoama veroporkkana.   

Tämä uusin tupo on viritetty nykyisiin poikkeuksellisen laihoihin vuosiin sopivaksi. Palkkamaltti tarkoittaa palkankorotusten nollaamista ensi vuonna. Veroporkkanaksi nimitetään puolestaan sitä, että verotuksen ei anneta enää kiristyä.

Kilpailukykysopimus uhkaa kiristää palkansaajien veroja tuntuvasti vuosina 2017-2020, kun työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja siirretään palkansaajien rasitukseksi. Tämän kompensoimiseksi tarvitaan vielä tällä vaalikaudella lähes miljardin euron kevennykset ansiotulojen verotukseen.

Hallituksen nyt tarjoamaa veroporkkanaa ei ole mitään syytä vähätellä. Sillä pystytään torjumaan palkansaajia vuonna 2017 uhannut verotuksen selvä kiristyminen ja ostovoiman tuntuva aleneminen.

Lisäksi hallitus vahvisti, että se pyrkii ohjelmansa mukaisesti estämään palkansaajien verotuksen kiristymisen myös jatkossa. Käytännössä hallitus siis väläyttää kilpailukykysopimuksen veronkiristyksiä kompensoivia kevennyksiä myös vaalikauden loppuvuosille 2018 ja 2019, vaikka päättääkin niistä vasta myöhemmin.

Hallituksen veroporkkanaan kuuluu lisäksi lupaus luopua hallitusohjelmassa uhatuista puolen miljardin euron uusista veronkiristyksistä, mikäli kilpailukykysopimus toteutuu.

Asuntovelallisia rauhoittaa tieto, että hallitus tällöin luopuisi myös uhkaamastaan asuntolainojen korkovähennyksen poistamisesta. Nykyisten alhaisten korkojen aikana korkovähennyksen merkitys asuntosäästäjille on rajallinen, mutta asia voi muuttua tulevaisuudessa, mikäli korot kääntyvät uudelleen nousuun.

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 15.6.2016

 

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.