Keväällä 2019 lähestyvät eduskuntavaalit ovat tavanomaiseen tapaan verovaalit. Finanssipolitiikka eli valtion menoista ja veroista päättäminen on talouspolitiikan kova ydin, jonka on syytäkin olla jokaisten vaalien keskiössä.
Sosiaaliturvasta on näillä näkymin tulossa toinen vaalien pääteemoista.
Sosiaaliturvan uudistamisesta käydään parhaillaan vilkasta keskustelua ja monenlaisia selvityksiä on työn alla. Pitkään puhutusta perustulostakin on käynnistetty tällä vaalikaudella kokeilu.
Puolueiden valmistautumista eduskuntavaaleihin ja tulevia hallitusneuvotteluja pohjustetaan ”perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta” selvittävässä Toimi-hankkeessa, jonka parlamentaarisessa seurantaryhmässä itsekin olen mukana.
* * *
Sosiaaliturvan uudistaminen ei ole helppoa ja aihe on herkkä.
Tämä on jälleen kerran havaittu työttömyysturvan aktiivimallin synnyttämistä voimakkaista reaktioista ja perhevapaauudistuksen kaatumisesta lähinnä kotihoidontukeen kaavailtuihin muutoksiin.
Sosiaaliturvan uudistaminen on aina haastavaa myös keskenään ristiriitaisten perustavoitteiden takia.
Toimi-hankkeessakin tavoitteena on yhtä aikaa nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentää eriarvoisuutta.
Eriarvoisuutta vähennettäessä päähuomio on yleensä tuloerojen kaventamisessa. Kannustaminen työn tekemiseen ja yrittäjyyteen edellyttää puolestaan sitä, ettei omatoimisen ahkeroinnin tuottamia lisätuloja leikata liian ankarasti.
Eriarvoisuuden vähentämisessä keskitytään siis kakun jakamiseen ja kannustamisessa kakun kasvattamiseen.
Nämä ovat aidosti eri näkökulmia, joita ei pidä yrittää keskustelussa lakaista maton alle. Käytännön sosiaaliturvauudistus edellyttää väistämättä kompromisseja.
Toisaalta kyse on osittain näennäisestä ristiriidasta, sillä kasvavaa kakkua on myös mukavampi jakaa. Kyse ei lopulta ole nollasummapelistä. Kasvava talous ja työllisyyden paraneminen on lähtökohtaisesti kaikkien edun mukaista.
* * *
Suomalaiset ovat laajasti sitä mieltä, että tuen tarpeessa olevia on autettava.
Toisaalta myös yksilön omaa vastuuta pidetään tärkeänä. Tuoreessa kyselyssä peräti yhdeksän kymmenestä katsoi, että yksilön tulisi olla itse erittäin tai melko paljon vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.
Meille suomalaisille tuntuisi olevan tärkeää sekä kaikkien pitäminen samassa yhteisessä veneessä että kaikkien soutamaan kykenevien osallistuminen soutamiseen.
Hiljattain järjestetyssä Toimi-hankkeen kansalaiskuulemisessa havaitsin, kuinka tärkeänä keskustelijat pitivät yhteiskunnan turvaverkkoa erilaisten sosiaalisten riskien kohdatessa. Rahamääräisen sosiaaliturvan lisäksi korostettiin myös riittävien palvelujen merkitystä. Byrokraattisuutta ja sosiaaliturvan nykyistä mutkikkuutta kuitenkin kavahdettiin.
Vuosina 2019 ja 2020 käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri ja nopeasti etenevä digitalisaatio tarjoavat epäilemättä byrokratialoukkujen purkamiseen paljon uusia mahdollisuuksia.
Sosiaaliturvan mitoituksessa meillä on vielä kovia pähkinöitä purtavaksi paitsi kannustavuuden myös julkisen talouden kestävyyden kannalta. Asumistuen menojen kaksinkertaistuminen alle kymmenessä vuodessa miljardista kahteen miljardiin euroon puhuu puolestaan.
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 21.2.2018.
