veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Eläkeläisten köyhyys vähenee ja muuttaa muotoaan

Susan Kuivalainen

Eläkkeensaajien toimeentulo on puhuttanut paljon tämänkin kevään aikana. Kansallisena häpeäpilkkuna on nähty eurooppalaisittain korkea ikäihmisten köyhyys.

Uusimman tulonjakotilaston mukaan eläkeläisten pienituloisuus on 15 prosenttia, toisin sanoen joka kuudes eläkeläinen on tuloköyhä.  Tämä on hieman enemmän kuin väestössä keskimäärin. 

Pienituloisista kotitalouksista eläkeläiset ovat suurin yksittäinen ryhmä. Tämä johtuu osin  eläkeläisten korkeasta väestöosuudesta -  lähes joka kolmas Suomessa asuva aikuinen on eläkkeensaaja. 

Väestön edelleen ikääntyessä keskeinen kysymys on: miten eläkeläisten pienituloisuus kehittyy tulevaisuudessa - tuleeko köyhiä eläkeläisiä olemaan nykyistä enemmän tai vähemmän? 

Viime vuosina eläkkeensaajien köyhyys on laskenut; aiempaa pienempi osa eläkeläisistä on pienituloisia. Vuoteen 2007 verrattuna pienituloisuus on vähentynyt eniten yli 64-vuotiailla. 

Myönteinen kehitys selittyy osaltaan työikäisen väestön tulokehityksellä, yleisellä talous- ja työllisyystilanteella. Näin tapahtui myös 1990-luvulla: eläkeläisten tulot heikkenivät muuta väestöä vähemmän. Eläketurva näyttäisi siten suojaavan eläkkeensaajia hyvin köyhyydeltä  talouden vaikeina aikoina.

Eläkkeensaajien tulot ovat kehittyneet verrattain myönteisesti. Keskimääräinen vanhuuseläke on noin viidenneksen korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten. Eläkeläiskotitalouden tulot ovat  samana aikana nousseet 18 prosenttia muun väestön tulojen noustua 10 prosenttia. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke on parantunut kaikkein pienituloisempien eläkeläisten toimeentuloa. Keskimäärin eläkeläiset ovatkin paremmin toimeentulevia kuin koskaan aiemmin.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pienituloisia eläkeläisiä tulee olemaan myös tulevaisuudessa johtuen osin tuloköyhyyden mittaustavastakin. Viimeaikaiset tutkimukset antavat kuitenkin olettaa, että pienituloisten eläkeläisten profiili eli rakenne tulee muuttumaan.

Pienituloisuus on yleisintä yksin asuvilla yli 74-vuotiailla. Heistä valtaosa on naisia.  Väestötieteen professori Pekka Martikaisen tutkimusryhmän tutkimus vanhuusväestön asuntokuntarakenteen kehityksestä osoittaa, että tulevaisuudessa yhä useampi yli 80-vuotiaista asuu yhdessä puolison kanssa. Tämä johtuu pidentyneestä elinajasta, joka on noussut miehillä naisia nopeammin.

Pienempi osa ikääntyneistä asuu siis jatkossa yksin. Yksinasumisen vähentyessä  eläkeläisten pienituloisuusriskinkin voi olettaa pienenevän, erityisesti ikääntyvien naisten.

Myös toinen viimeaikainen tutkimus antaa viitettä siitä, että pienituloisten eläkeläisten profiili muuttuu. Ekonomistien Juha Rantalan ja Marja Riihelän tutkimus eläkeläisnaisten ja –miesten eläke-euron kehityksestä osoittaa, että sukupuolten toimeentuloerot ovat kaventuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. 

Eläkeläisnaisten tulot, etenkin työeläkkeen taso, on noussut miehiä nopeammin. Yhä useammin naisenkin eläketulo muodostuu työeläkkeestä, ja pienemmällä osalla tulona on kansaneläke. Taustalla ovat naisten työssäkäynnin yleistyminen ja työurien pidentyminen. Naisten työeläke on kasvanut hitaasti, mutta varmasti, ja tullee tekemään näin myös tulevaisuudessa, sillä naisten työllisyys on kehittynyt miehiä myönteisemmin.

Rantalan ja Riihelän tutkimuksesta ilmenee myös, että ero eläkeläisnaisten ja -miesten pienituloisuudessa on pienentynyt merkittävästi 1990-luvun puolivälistä. Eläkeikäisten pienituloisuudessa on tapahtunut siten tasa-arvoistumista. Kun otetaan huomioon, että enemmistö alle 60-vuotiaista takuueläkkeen saajista on miehiä, on olettavaa, että sukupuolten välistä tasa-arvoistumista ikäihmisten keskuudessa tapahtuu jatkossakin.

Julkinen huomio kiinnittyy usein vanhuuseläkeläisten köyhyyteen. Pienituloisista eläkeläisistä puhuttaessa olisi hyvä muistaa myös työkyvyttömyyseläkeläisten tilanne.

Alle 55-vuotiaiden eläkkeensaajien köyhyys on selvästi yleisempää kuin vanhuuseläkkeellä olevien. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on laskenut, millä on sinänsä myönteinen vaikutus eläkeläisten pienituloisuuteen, on tuloköyhyys monen työkyvyttömyyseläkkeellä olevan todellisuutta. Pienituloinen työkyvyttömyyseläkeläinen on melko varmasti myös pienituloinen vanhuuseläkeläinen.

Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla  

Kirjoittajasta

Susan Kuivalainen

Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Seuraa @susankuivalaine Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.