veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Vuosi pois töistä, prosentti pois eläkkeestä

Susan Kuivalainen

OECD julkaisi joulukuun alussa laajan joka toinen vuosi ilmestyvän Pensions at Glance raportin. Järjestö on kymmenen vuoden ajan tuottanut tietoa jäsenmaiden eläkejärjestelmistä ja niiden uudistuksista. Uusimmassa raportissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa vajaiden työurien vaikutusta eläketurvan tasoon.

Työurakatkoksien vaikutuksia kompensoidaan eläkkeissä

Useissa teollisuusmaissa eläkejärjestelmiä on viime vuosina muutettu siten, että eläketurva määräytyy koko työuran aikaisista ansioista. Loppupalkkaperiaate on aiempaa harvinaisempi. Samaan aikaan työurat ovat monimuotoistuneet ja haurastuneet. Työuriin syntyy yhä katkoksia niin hoivatyön kuin työttömyydenkin vuoksi. 

Monissa maissa on 1990-luvulta lähtien päädytty ratkaisuihin, joissa eläkettä karttuu myös työurakatkosten ajalta, niin kutsutuilta palkattomilta jaksoilta. Näin myös Suomessa.

OECD:n laskelmien mukaan työurakatkokset pienentävät eläkettä, vuoden katkos merkitsee keskimäärin reilun prosentin pienempää eläketasoa. Ilman kompensoivia järjestelmiä, palkattomilta jaksoilta kertyvää eläkettä, eläkkeen taso olisi 2–2,5 prosenttia pienempi.

Maiden välillä on huomattavia eroja. Suomessa työurakatkokset tekevät hieman suuremman loven eläketasoon kuin OECD-maissa keskimäärin.

Palkattomilta jaksoilta kertyvällä eläkkeellä on merkitystä monelle

Suomessa työeläkettä kerryttävien palkattomien jaksojen piiriä laajennettiin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Palkattomat jaksot tulivat näin entistä merkityksellisemmiksi eläketurvalle.

Eläketurvakeskus julkaisi joulun alla raportin, jossa ensimmäistä kertaa tarkasteltiin eläkettä kartuttavien palkattomien jaksojen yleisyyttä, kestoa ja merkitystä.

Vuonna 2013 neljäsosalle työikäisistä kertyi eläkettä palkattomilta jaksoilta tai tutkinnon suorittamisesta. Osuus on kasvanut heijastellen talous- ja työllisyyssuhdanteita – vuonna 2005 eläkettä jaksoilta karttui viidesosalle työikäisistä. Matalasti koulutetuilla ja naisille palkattomien jaksojen merkitys oli muita suurempi.

Vaikka eläkettä kertyy huomattavalle osalle väestöstä, palkattomista jaksoista kertyneiden työeläkkeiden osuus työeläkemenoista oli vuonna 2014 vain 0,37 prosenttia. Kyse on maksussa olevista eläkkeistä.

Tänään palkattomalla jaksolla oleva henkilö siirtyy eläkkeelle useamman vuoden, jopa vuosikymmenen päästä. Tuolloin voidaan tarkastella palkattomien jaksojen eläkeoikeuden merkitystä toteutuneelle toimeentulolle.

OECD kehottaa kehittämään järjestelmiä työelämän haasteita vastaavaksi

OECD arvioi, että työurakatkoksilta kertyvä eläke-etuus (pension credits) on tehokas ja tärkeä keino pehmentää työurakatkosten vaikutusta myöhemmälle toimeentulolle, joskaan ei ainoa. Järjestö muistuttaa, että työurakatkosilta karttuvalla eläke-etuudella on myös kannustinvaikutuksia, joita ei tulisi unohtaa järjestelmiä kehittäessä.

Politiikkasuosituksena on sosiaalipoliittisten järjestelmien kehittäminen entistä joustavimmaksi siten, että ne huomioisivat paremmin nykyisen (työ)elämän kompleksisuuden ja jotka osaltaan tukisivat työurien pidentymistä. Ennen kaikkea järjestelmiä, jotka mahdollistavat työn ja hoivavastuiden yhteensovittamisen ja uudelleen kouluttautumisen.

Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla 

 

Kirjoittajasta

Susan Kuivalainen

Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Seuraa @susankuivalaine Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.