veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ajat paranevat, asenteet kovenevat?

Susan Kuivalainen

Hallitus valmistautuu budjettiriiheen tilanteessa, jossa Suomen talous näyttää monen vuoden jälkeen valoisammalta. Eri intressiryhmien edustajat valmistautuvat kilvan sapelinkalisteluun hyvinvointivaltion suunnasta uudessa taloudellisessa tilanteessa.  

Mutta muuttuvatko tavallisten kansalaisten asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan taloussuhdanteiden myötä? Onko muutos samansuuntaista eri ryhmillä? Kysymys taloussuhdanteiden vaikutuksista asenteisiin on kiinnostanut yhteiskuntatieteilijöitä pitkään.

Aiemmat tutkimustulokset ristiriitaisia

Osa tutkimuksista olettaa, että taloustaantumien aikana hyvinvointivaltion kannatus vähenee ja talouskasvun aikana nousee. Talouskasvun ja hyvinvointivaltion kannatuksen positiivista yhteyttä on perusteltu muun muassa muutoksilla altruismissa.

Taantumissa ihmisten itsekkyys nousee ja pyyteettömyys vähenee, kun he kokevat taloustilanteensa heikkenevän. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota kustannuksiin ja ovat huolestuneempia verorahojen käytöstä ja veroasteen noususta. Kasvun aikana suhtaudutaan puolestaan myönteisemmin menolisäyksiin ja halutaan jakaa kasvun tuomaa hyvää myös muille.

Osa tutkimuksista puolestaan olettaa, että talouskasvun ja hyvinvointivaltioasenteiden yhteys on negatiivinen. Niissä painottuvat erityisesti työttömyyden vaikutukset.

Matalasuhdanteissa ihmisten intressissä on hyvinvointivaltion kannattaminen, koska korkean työttömyysriskin aikana työttömyys voi osua omalla kohdalle milloin tahansa. Laajan työttömyyden oletetaan myös lisäävän kansalaisten empatiaa, kun tuttavien ja läheisten joukossa on enemmän työttömäksi joutuneita. Hyvinä aikoina tarve julkiselle turvalle katsotaan puolestaan pienemmäksi, ja hyvinvointivaltion kannatus laskee.

Suomalaisten asenteet toimeentulotuensaajia kohtaan myönteisempiä talouskasvun aikana

Tarkastelimme taloussuhdanteiden vaikutusta suomalaisten asenteisiin Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erolan kanssa hiljattain ilmestyneessä artikkelissa Swinging support. Tutkimuksen kohteena oli työikäisten asenteiden kehitys toimeentulotuen saajia kohtaan vuodesta 1995 vuoteen 2010. Toimeentulotuen asiakkaat ovat yhteiskunnan viimesijaisen avun saajia, joita kohtaan asenteet ovat olleet kaikkein kielteisimpiä. Ajatuksenamme onkin, että jos asenteet muuttuvat taloussuhdanteiden myötä, pitäisi sen näkyä erityisesti toimeentulotuen kohdalla.

Talouskasvulla oli positiivinen yhteys asenteisiin. Suotuisissa taloustilanteissa ihmiset kokivat tuensaajat kunniallisimpina: enemmän tuen tarpeessa olevina ja vähemmän laiskoina ja lurjuksina. Työttömyysastetarkastelut vahvistivat kuvaa: alhaisen työttömyyden aikana asenteet tuensaajia kohtaan olivat myönteisempiä.

Tulokset viittaisivat siihen, että talouden kohentuessa ihmiset paitsi näkevät viimesijaisen sosiaaliturvan saajat enemmän oikeutettuina tukeen, mutta myös odottavat  tai ainakin hyväksyvät tukiin tehdyt parannukset leikkauksia paremmin.

Väestöryhmittäisistä kehityseroista uutta tietoa

Aikaisemmissa tutkimuksissa on yllättävän vähän tarkasteltu sitä, miten asenteet väestöryhmien välillä muuttuvat taloussuhdanteiden myötä.  Kehittyvätkö kaikkien mielipiteet samansuuntaisesti vai onko niin, että talouskasvun aikana joidenkin ryhmien asenteet muuttuvat myönteisemmiksi, toisten ei?

Mahdolliset ryhmäerot ovat tärkeitä myös politiikan teon kannalta. Jotta poliittiset puolueet saavuttavat tavoitteensa, tulee niiden puhutella kannattajiin oikealla tavalla - ja talousnousun aikana mahdollisesti eri tavalla kuin laskusuhdanteessa.

Yrittäjien ja toimihenkilöiden asenteet tiukkenivat talouskasvun aikana

Väestöryhmittäin tarkastelu toi esiin kiinnostavia tuloksia, sillä huomasimme yhdysvaikutuksen sosiaaliluokan ja talouskasvun välillä.

Talouden kasvaessa yrittäjien ja toimihenkilöiden asenteet toimeentulotuen saajia kohtaan olivat kriittisempiä. Ilmiö on erityisen voimakas yrittäjillä, joiden oli hyvinä taloudellisina aikoina todennäköisempää ajatella, että tuen saajat olivat vähemmän apua tarvitsevia.

Työntekijäryhmän asenteet tuensaajia kohtaan olivat sen sijaan positiivisempia talouskasvun aikana ja kielteisimpiä taantuman aikana. Tämä siitä huolimatta, että heillä on taantumissa korkea työttömyysriski. Aiemmin on ilmennyt, että asemaltaan lähimpänä tuensaajia olevilla on tiukimmat ja varauksellisimmat näkemykset saajista; tuensaajat koetaan usein kilpailijoina ja uhkana omalle taloudelliselle tilanteelle.

Mikäli talous siis jatkaa kasvuaan, yrittäjiä ja toimihenkilöitä edustavien tai näiden ryhmien ääniä halavien puolueiden ja poliitikkojen kannattaisi tulostemme mukaan painottaa enemminkin vyön kiristystä kuin menolisäyksiä, kun taas työntekijöiden ja miesten (sukupuolen ja talouskasvun välillä havaittiin myös interaktio) ääniä kannattaisi houkutella jakovaran käytöllä ja panostuksilla yhteiseen hyvään.

Kuivalainen, Susan & Erola, Jani (2017) Swinging support? Economic cycles and changes in the public attitudes towards welfare recipients in Finland 1995–2010. European societies 19(4).

 Susan Kuivalainen

Kirjoittaja työskentelee osastopäällikkönä Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajasta

Susan Kuivalainen

Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Seuraa @susankuivalaine Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.