veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Työn ja loman yhteensovittaminen – palautuminen on tärkeää!

Katariina Sorvanto

Työ, loma ja palautuminen: osaatko sovittaa ne yhteen? Pyritkö ennakoimaan ja urakoimaan alkukesän työtaakkasi niin, ettei kaaos uhkaa juuri ennen lomaa? Onko tullut viime hetken yllätyksiä? Miltä tuntuu palata takaisin työpaikalle: alatko jo hyvissä ajoin ennen loman loppumista stressata odottavista töistä?

Miten pomo ja muu työyhteisö ovat suhtautuneet loman ajoitustoiveisiisi: onko lomista sovittu vai onko ne määrätty? Oletko lomalla työkavereiden ja asiakkaiden tavoitettavissa? Vilkuiletko sähköposteja, vaikket kaikkiin ehkä vastaisikaan?

”Mä joka päivä töitä teen…”

Esimerkiksi poliitikkojen usein käyttämät lausahdukset ”olen joka päivä työskennellyt” ja ”aion tehdä joka päivä työtä tämän asian eteen” ovat toki lähinnä kielikuvia, mutta silti huolestuttavia. Ihminen nimittäin tarvitsee mielekkään työn lisäksi myös vapaata ja palautumista.

Palautumista ja työasioiden sulkemista pois mielestä voi olla tarpeen opetella aktiivisesti. Esimerkiksi tietotyöläisillä ajatukset ovat helposti työssä myös työajan ulkopuolella. Osa työntekijöistä on muutenkin työaikalain suojelun ulkopuolella: silloin vain loma- ja muut vapaapäivät on määritelty. Niistäkin voi käytännössä olla haastavaa pitää kiinni.

Osalla meistä – niin myös itselläni – on rauhallisin olo silloin, kun päivittäin pystyn lukemaan työviestini. Kun luonne on tällainen ja työ mielenkiintoista, en ehdottomasti kieltäisi lukemista. Pieniä irtiottoja olisi silti terveellistä testata: aluksi vaikkapa vain viikonlopun yli. Jos asia on oikeasti kiireellinen, viestittäminen hoitunee puhelimitse, joten sähköposti voi hetken olla kiinni.

Kilpailukykysopimus ei vapaa-aikaa tuhoa

Palautumisaikaa olisi hyvä olla päivittäin, mutta lisäksi myös varsinaisina lomajaksoina. Kilpailukykysopimuksen tuomat 24 lisätuntia vuotuiseen työaikaan tuskin romuttavat kenenkään ajankäyttöä. Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat muutenkin jatkuvasti ja suomalaisilla työpaikoilla moni asia on keskimäärin ja kansainvälisesti ajatellen erittäin hyvin.

Lomien pitämistä säännellään, mutta poikkeuksetkin ovat mahdollisia. Vuosilomalain mukaan vuosilomasta 24 arkipäivää on pääsääntöisesti sijoitettava kesälomakaudelle. Sekä kesä- että talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa muuna aikana.

Palautuminen on elintärkeää

Kaikilla palkansaajilla – yrittäjistä puumattakaan – ei tänäkään vuonna ole täysiä lomakertymiä. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa vapaa-ajallaan tapahtuvasta palautumisesta, mutta ilman pitkiä lomajaksoja elävällä päivittäisen palautumisen merkitys korostuu entisestään. Muun muassa säännöllinen liikunta ja muut mieluisat harrastukset, järkevät ruokailutottumukset sekä riittävä uni eivät ole hömpötystä, vaan terveellisen elämän elintärkeitä elementtejä.

Toisaalta, vaikka vuosilomaa olisikin yllin kyllin, sen palauttava vaikutus ei välttämättä kestä kauaa töihin paluun jälkeen. Siksi voi olla viisasta oma-aloitteisestikin pyrkiä jakamaan lomia lyhyisiin jaksoihin ympäri vuotta.

Lainsäätäjä ei voi tietää, miten juuri sinä palaudut parhaiten. Toivottavasti itse tiedät. Jos et, niin kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja!

Katariina Sorvanto on yrittäjä ja toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä

Kirjoittajasta

Katariina Sorvanto

Katariina Sorvanto on yrittäjä ja toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä. Seuraa @OyKatakoski Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.