veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Esimies työpaikkakiusaajana

Katariina Sorvanto

Voiko esimies olla työpaikkakiusaaja? Toki. Myös esimiesten joukossa on ihmisiä, jotka eivät toimi roolinsa arvoisesti. Esimiestyö on palveluammatti, mutta osa pomoista pitää kiinni asemastaan lähinnä oman egonsa pönkittämiseksi.

Esimieheksi pyrkiminen vaatii usein keskimääräistä narsistisempia piirteitä. Se on luonnollista. Esimieheksi pääseminen vahvistaa näitä ominaisuuksia entisestään. Sekään ei välttämättä haittaa. Mutta jos esimies antaa narsismille yliotteen, ollaan ongelmissa: liiallisen narsistinen esimies vaatii mielistelyä ja reagoi asialliseenkin kritiikkiin suuttumalla sekä häpäisemällä eri mieltä olevan.

Mikä on kiusaamista?

Kaikki kiusaajat eivät ole narsisteja – eivätkä esimiehiä. Kuitenkin tutkimusten mukaan jopa joka toisessa tapauksessa kiusaajana on nimenomaan esimies.

Kiusaamista voi olla, jos esimies toistuvasti esimerkiksi

- kielteiseen sävyyn puuttuu jopa merkityksettömiin yksityiskohtiin

- eristää alaisensa jättämällä hänet olennaisen informaation ulkopuolelle ja sättii sitten, kun ”ohjeita ei ole noudatettu”

- jättää ilman työtehtäviä, vaikka niitä olisi mahdollista jakaa ja myöhemmin kritisoi työntekijää saamattomuudesta

- antaa keskenään ristiriitaisia ohjeita, joita kaikkia vaatii noudattamaan tai

- muuten vaatii mahdottomia: vaikkapa jonkin tietyn tuloksen saavuttamista aivan liian pienillä resursseilla.

Mikä ei ole kiusaamista

Kiusaaminen satuttaa. Mikä tahansa ikävältä tuntuva toiminta ei kuitenkaan ole kiusaamista. Esimiesten on hoidettava paljon velvollisuuksia, jotka tuntuvat sekä heistä itsestään että alaisista kurjilta, mutta jotka ovat kaukana kiusaamisesta. Työn johtaminen ei yleensä ole kiusaamista, vaan esimiehen velvollisuus.

Vakavalla asialla ei saisi leikkiä. Kiusaamiskorttia ei pitäisi käyttää väärin, koska jokainen perusteetonkin kiusaamisväite joudutaan lain mukaan selvittämään. Työyhteisön voimavaroja on syytä käyttää todellisten ongelmien ratkomiseen, eikä pelkkään oman edun tavoitteluun. Esimerkiksi perustelluista syistä johtuvat organisaatiomuutokset, joissa työntekijän asema muuttuu, eivät yleensä ole kiusaamista.

Jos ja kun kiusaamisväitteitä esitetään silloinkin, kun kyse ei lainkaan ole kiusaamisesta, tarmo puuttua todellisiin ja vakaviin tilanteisiin heikkenee.

Miten kannattaa reagoida?

Kiusaavaa käytöstä ei tarvitse sietää keneltäkään, ei myöskään esimieheltä. Yleensä työpaikkakiusaamiseen ei kuitenkaan reagoida oppikirjan mukaisesti varsinkaan silloin, kun kiusaaja on oma esimies. Niinkin yksinkertainen seikka kuin lopettamisen pyytäminen voi kiusatulta käytännössä jäädä huomiotta.

Kuitenkin ketä tahansa kiusaajaa voi – ja pitääkin – pyytää lopettamaan. Lisäksi itseään ja työkaveria saa muutenkin puolustaa asiallisin perusteluin. Esimiehelläkin on yleensä esimies, ja hänen velvollisuutensa on tiedon tapauksesta saatuaan puuttua tilanteeseen. Johdolla onkin tärkeä rooli siinä, miten kiusaamiseen ja sen ennaltaehkäisyyn koko organisaatiossa suhtaudutaan.

Joskus voi työntekijän maineen kannalta olla turvallisempaa ”jättää tekemättä kiusaamisesta numeroa” ja häipyä muualle. Kiusaamissyytöksiä aktiivisesti esittävä henkilö voidaan nimittäin helposti leimata hankalaksi aivan siitä riippumatta, kuka lopulta on ollut oikeassa. Kiusaaja toki sitten halutessaan löytää uuden uhrin, mikä asioiden riittävän aikaisella esiin nostamisella ehkä olisi voitu välttää.

Jos joku pitäisi saada ulos työpaikalta, niin alaistaan kiusaava esimies. Tällainen esimies on epävarma omasta osaamisestaan ja kokee siksi toisen ihmisen uhkaksi itselleen. Muut kuin esimies – ja korkeintaan hänen hännystelijänsä – eivät saisi menestyä.

Esimies näyttää suunnan

Esimiehen tärkeisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa innostaminen ja kannustaminen sekä työnteon edellytysten parantaminen ja turvaaminen. Kiusaamisen vaikutukset ovat helposti päinvastaiset.

Kärjistetysti ilmaisten hyvät esimiehet pyrkivät keräämään ympärilleen itseään fiksumpia tai ainakin laaja-alaisemmin asioita osaavia ihmisiä. Huonot esimiehet taas mielellään suosivat sellaisia alaisia, joita eivät koe uhkaksi itselleen.

Ensin mainittujen esimiesten tiimit yleensä menestyvät ja muutenkin voivat paremmin kuin jälkimmäisenä mainitut. Taitavat työntekijät pystyvät usein muita helpommin vaihtamaan työpaikkaa. Jos tiimissä esiintyy heihin kohdistuvaa kiusaamista, heillä saattaa hyvinkin pian olla uusi entistä mieluisampi työ.

Katariina Sorvanto on yrittäjä ja toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä

Kirjoittajasta

Katariina Sorvanto

Katariina Sorvanto on yrittäjä ja toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä. Seuraa @OyKatakoski Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.