veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miten menestyvä sijoittaja suhtautuu Brexitiin?

Jukka Oksaharju

Nyt miltei kaikkialla puhutaan Brexitistä, jonka kohtalon pitäisi ratketa viikon kuluttua. Toistaiseksi tunnelmat ovat olleet markkinoilla hyvin rauhalliset, vaikka media otsikoita mielellään tarjoileekin. Kuitenkaan oikeaa ”veristä päivää” ei ole nähty pörssissä vuosikausiin. Sellaisesta voidaan puhua, kun yli viiden prosentin pakkaslukemat ovat taulussa. Prosentin tai kahden päivämuutokset mahtuvat normaalivaihteluun, ja vieläpä New Yorkin pörssikin on vain noin viiden prosentin päässä ennätysnoteerauksistaan. Mitä pitkäjänteisen sijoittajan tulisi ajatella koko Brexitistä?

Brexitin noustua otsikoihin monet varmasti miettivät, pitäisikö osakkeet muuttaa käteiseksi. Osa on jo muuttanutkin. Perusvastaus kysymykseen on, että mikäli varoja tarvitsee lähiaikoina, on osakepaino pidettävä maltillisena tai siirryttävä kokonaan korkosijoituksiin. Näin on siksi, koska ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. Ja osakekurssit seuraavat yhtiöiden kehityskaaria suurella todennäköisyydellä vasta pitkässä juoksussa, mutta lyhyellä tähtäimellä ne puntaroivat sijoittajien mielialoja, joita en lähtisi ennustamaan lähestyvän käteistarpeen alla.

Tosin kun moni sijoittaja pakenee nyt Brexitiä turvasatamiin, kuten negatiivisesti tuottaviin korkopapereihin, saavutetaan suojaa lähinnä tuotoilta. Mutta tämä ei välttämättä olekaan juuri se olennaisin asia henkilölle, joka väistämättä tarvitsee käteistä aivan pian. Se on kuitenkin mielestäni tärkeä huomio pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka pohtii Brexitin vaikutusta omiin sijoituspäätöksiinsä: jos myyn, niin minne ihmeeseen työnnän rahat tuottamaan seuraavaksi?

Jos sijoitusvarat ovat salkussa pitkällä tähtäimellä, voi Brexitiin suhtautua seuraavia näkökulmia pohtimalla.

1) Menestyvälle sijoittajalle keskeisin laadullinen osakevalintakriteeri on yritysjohto. Sen track record, johtamisen (ei sanojen, vaan tekojen) omistajaorientaatio ja yritysjärjestelyaktiviteetti (tai useissa tapauksissa sen puuttuminen) kertovat pitkäjänteiselle omistajalle, millainen varainhoitaja sijoitusvaroilla on yhtiön sisällä. Hyvä yritysjohto hajauttaa yhtiön taseen kautta salkun suhdanneriskiä ajoittamalla investointeja ja yritysostoja, laskemalla mahdollisesti liikkeeseen erilaisia rahoitusinstrumentteja, ostamalla takaisin omia osakkeita tai myymällä osia yhtiöstä. Osa näistä kannattaa tehdä laskusuhdanteessa ja osa noususuhdanteessa, mutta se on erillinen tarina. Pointti on, että vaikka suhdannenäkymä olisikin heikko, ei laatuyhtiön osakkeita tarvitse välttämättä aina rusikoida salkusta myyntilaidalle verottajan mieliksi.

2) Eri suhdannevaiheet osakkeiden kyydissä (indeksin hajautuksella) istuva sijoittaja saa pörssinousut hyödynnettyä aina täysimääräisesti, aivan sieltä laskun pohjalukemista lähtien. Huomionarvoista on myös se, että pitkäjänteisen sijoittajan, jolla on meneillään tai suunnitteilla osakkeiden osto-ohjelmia, tulee jopa toivoa umpisurkeaa kurssikehitystä. Tämä perustuu siihen, että laskumarkkinoilla sijoittaja saa ostettua samalla rahamäärällä enemmän osakkeita kappalemääräisesti. Näin sijoittajan saama osuus yhtiöstä, sen tulevista voitoista ja osingoista kasvaa.

3) Omia osakkeitaan ostava yhtiö hyötyy laskevista osakekursseista. Se saa samalla summalla mitätöityä suuremman osan osakekannastaan, mikä kohentaa jäljelle jäävien omistajien suhteellista asemaa yhtiössä. Sijoittajan kannalta myös tuloutuneiden osinkovarojen uudelleensijoittaminen muodostuu pitkällä aikavälillä kannattavammaksi heikossa markkinatilanteessa kuin optimismin vallitessa. Kenties hieman vastoin yleistä uskomusta voi sanoa, että menestyvä sijoittaja toivoo kurssinousua vain silloin, kun hän on siirtymässä osakkeiden nettomyyjäksi. (Luonnollisesti sijoittajan täytyy arvioida joka salkku itsenäisesti elämäntilanteen ja sijoitusfilosofian valossa, huomioiden myös myynneistä mahdollisesti seuraavat verot.)

4) Tuskin finanssimarkkinoilla koittaa enää koskaan markkinatilannetta, jossa huolia ei olisi ja aurinko paistaisi suoraan kirkkaalta taivaalta omistajille. Tai jos sellainen tulisi, olisimme todennäköisesti massiivisessa arvostuskuplassa, joka olisi totaalista myrkkyä uusille sijoituksille, tyyliin it-kuplan huippu. Osakesijoituksen tuottohan on ennen kaikkea korvausta liiketoimintariskien kantamisesta. Jos niitä ei ole näköpiirissä, jää tuotto-odotus teoriankin mukaan maltilliseksi. Mielenmaisemassa lyhyen aikavälin kurssiliikkeiden ennustamiseen voi asennoitua kuin osakkeet olisivat listaamattomia. Myisitkö osan perheyhtiöstäsi, jos muut sijoittajat panikoisivat mahdollisia poliittisia käänteitä muutaman päivän ajan?

5) Osakemyynneissä tulee muistaa verotus. Uusien sijoitusten tulee tuottaa hyvin, jotta salkun arvo palautuu tilanteeseen ennen voitollisia osakemyyntejä. Myynti voi tosin olla järkevä idea, jos sijoittaja kokee osakevalintansa perusteiltaan huonoksi nimenomaan yhtiökohtaisen tulevan kehityskaaren, ei osakekurssin viimeaikaisen tai sen oletetun lähiaikojen kehityksen perusteella. Jos yhtiökohtainen kehityskaari näyttää kurssimurheista huolimatta suotuisalta sekä yhtiön tuotteilla ja palveluilla vaikuttaa olevan tulevaisuudessakin kysyntää, on mahdollinen suhdannekuoppa vain harvoin hyvä myyntiperuste. Virhesijoitusten tunnistaminen ja tunnustaminen ovat kuitenkin välttämättömiä osia sijoitustoiminnassa. Kun harhalaukaukset myöntää ajoissa, muodostuu salkun sisältö silmää miellyttäväksi (let the profits run).

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi

Kirjoittajasta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi. Seuraa @JukkaOksaharju Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.