veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Verotetaanko autoa vai ajoa?

Vesa Korpela

Autoa ja autoilua verotetaan monella tapaa. Autoveroa maksetaan autoa ensi kerran rekisteröitäessä. Ajoneuvoveroa maksetaan joka vuosi ja polttoaineveroa aina tankattaessa. Liikennepolttoaineista valmisteveroa kertyy 2,6 miljardia euroa, ajoneuvoveroa kerätään 1,1 miljardia euroa ja autoveroa 0,8 miljardia euroa vuoden 2016 talousarvion mukaan.

Lisäksi kuluttaja maksaa polttoaineverosta ja auton verottomasta ostohinnasta 24 prosentin arvonlisäveron. 

Autovero liittyy auton hankintaan ja siten kirpaisee vain kerran. Uuden auton ostohintaa korottavana verona se on omiaan hidastamaan autokannan uusiutumista. Autokannan ikääntyminen ei ole hyvä asia, koska vanhat autot ovat turvattomampia ja saastuttavampia kuin uudet autot.

Autovero lasketaan auton vähittäismyyntihinnasta ja veroprosentti nousee hiilidioksidipäästöjen (CO2) noustessa. Tavallisen henkilöauton hinnassa on noin neljännes autoveroa.

Vuotuinen ajoneuvovero tasoittaa autosta maksettavan veron rasitusta ajallisesti. Myös ajoneuvoveroon vaikuttaa auton CO2-päästö. Tavallisen henkilöauton ajoneuvovero on noin 200 euroa vuodessa. Jos se on dieselauto, on siitä lisäksi maksettava käyttövoimaveroa noin 300 euroa vuodessa.

Vuotuinen vero rasittaa erityisesti niitä, joille auto on välttämättömyys, mutta autoa käytetään kuitenkin suhteellisen vähän.

Bensalitrassa on polttoaineveroa 68,13 senttiä ja dieselöljyssä 50,61 senttiä. Ajoneuvoveron käyttövoimaveron keräämistä perustellaan dieselpolttoaineen bensiiniä alemmalla valmisteverolla. Paljon ajava ammattiautoilija ostaa paljon polttoainetta, joten pieni vero polttoaineessa hyödyttää häntä enemmän kuin vähän ajavaa tavallista kuluttajaa. Polttoaineen verotasojen ero arvonlisävero huomioon ottaen vastaa käyttövoimaveron määrää, kun kuluttaja ajaa noin 20 000 kilometriä vuodessa.

Polttoainevero rasittaa erityisesti paljon ajavia ja ammattiliikennettä. 

Nykyinen liikenteen verotuskoktaili on syntynyt vaiheittain. Pitkän linjan trendinä näyttäisi olevan siirtyminen hankinnan verosta käytön verotukseen. Siihen on osaltaan pakottanut EU. EU-tuomioistuin on monta kertaa todennut autoverolain ja sen soveltamistavan EU-sopimuksen vastaiseksi.

Autovero on niin merkittävä osa auton hintaa, että siitä luopuminen ei ole ongelmatonta. Autoveron poistaminen laskisi käytettyjen autojen hintoja, jolloin vanhalla autolla ajavat kustantaisivat uuden auton ostajan alennuksen. On myös todennäköistä, että kuluttaja ei saisi hyväkseen koko autoveron osuutta, vaan autojen valmistajat ja kauppiaat nostaisivat omia katteitaan.

Autoveron korvaaminen polttoaineverolla merkitsisi yli 30 prosentin korotusta polttoaineveroihin. Koska hinnan korotus todennäköisesti vähentäisi kulutusta, riittävä korotus voisi olla noin 40 %. Se on runsaat 27 senttiä. Autoveron korvaaminen kokonaan polttoaineverolla nostaisi arvonlisäverokin huomioon ottaen bensalitran hinnan 1,35 eurosta 1,70 euroon. Voittajia olisivat kalliiden uusien autojen ostajat ja häviäjiä vanhoilla autoilla pitkiä työmatkoja ajavat ja ammattiliikenne.

Jos taas autovero siirrettäisiin ajoneuvoveroon, kärsijöitä olisivat vanhalla autolla vähän ajavat.

On oikein, että valtion verotuloista huolta kantavat pohtivat jo nyt uusia tapoja kerätä veroja. Liikenteestä veroja tullaan todennäköisesti keräämään jatkossakin. Toivottavaa on, että verojen uudet keräystavat korvaavat nykyisiä eivätkä tule niiden lisäksi. Veron kerääminen ei myöskään saisi maksaa liikaa - ei yhteiskunnalle eikä varsinkaan veronmaksajalle.

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 15.6.2016. 

Kirjoittajasta

Vesa Korpela

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa. Seuraa @vesa_korpela Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.