veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Perustuslaillista verotusta

Vesa Korpela

Perustuslaki on ollut paljon otsikoissa. Milloin mikäkin lakihanke perutaan perustuslakiin viitaten.  Perustuslakia ja verotusta ei ole tavattu sotkea keskenään, mutta pitäisikö verojuristienkin lukaista perustuslaki?

Viimeaikojen perustuslailliset kiistat ovat liittyneet perustuslaissa turvattuihin niin sanottuihin perusoikeuksiin, erityisesti perustuslaissa säädettyyn kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuus perusoikeutena on noussut esiin arvioitaessa eläketulon lisäveroa ja metsälahjavähennystä. Sekä perustuslakivaliokunta että korkein hallinto-oikeus katsoivat, että verojärjestelmän kokonaisuus huomioon ottaen eläketulon lisävero ei aseta eläkkeensaajia eriarvoiseen asemaan suhteessa palkansaajiin. Metsälahjavähennystä arvioidessaan perustuslakivaliokunta piti sitä tavoitteiltaan ja toteutukseltaan hyväksyttävänä elinkeinopoliittisena toimena.

Perustuslaissa vaadittu yhdenvertaisuus ei siis näytä merkitsevän samanlaista verotusta kaikille kaikista tuloista, vaan lainsäätäjällä on suhteellisen vapaat kädet kohdistaa verorasitus yhteiskunnallisin ja elinkeinopoliittisin perustein.

Tavoitteiden on kuitenkin oltava perustuslain mukaisia ja käytettyjen keinojen oikeassa suhteessa tavoitteisin nähden. Mielivaltaiset erottelut ja liian suuret erot ovat perustuslain vastaisia myös verotuksessa.

Perustuslain mukaisia perusoikeuksia ovat myös omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus. Laillistetuksi ryöstöksikin joskus nimetty verotus näyttäisi loukkaavan erityisesti omaisuuden suojaa.

Koska perustuslaissa on erikseen säädetty verotuksesta, verotus on sallittua, kunhan siitä on säädetty laissa ja laki täyttää perustuslain vaatimukset. Perustuslain omaisuuden suojaa koskevan periaatteen on kuitenkin katsottu edellyttävän, että verolaki ei ole taannehtiva eikä konfiskatorinen. 

Taannehtiva verolaki on, jos muuttaa verosäännöksiä taloudellisen tapahtuman jälkeen.  Kun verokannustimia heikennetään, on lisäksi säädettävä riittävästä siirtymäajasta. Näin on tehty, kun vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokannustimia purettiin. Vastaavia oikeutettuja odotuksia ei nähty esteenä säästöhenkivakuutuksen 8 500 euron lahjaverovapauden poistamisessa, vaan se tuli voimaan ilman siirtymäaikaa.

Yritystoiminnan velvollisuuksia ja rajoituksia säädettäessä perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta ei ole havaintojeni mukaan juurikaan pohdittu. Ennakkoperintärekisteröinnin edellytys kotitalousvähennykselle ansaitsisi mielestäni myös perustuslaillisen pohdinnan, koska verovelkainen yritys on markkinoilla huonommassa asemassa kuin muusta syystä velkaantunut. 

Konfiskatorinen verotus on tiukasti ottaen arkipäivää. Tuloa suurempia veroja voi joutua maksamaan myydessään pitkään omistetun kiinteistön, jonka arvo on noussut vähemmän kuin rahan arvo on laskenut. Pelkän inflaation verottaminen on mielestäni konfiskatorista, pääomaa vähentävää verotusta.

Verolakien kirjoittajat eivät ole juurikaan pohtineet perusoikeuksia eikä eduskunta ole vienyt verolakeja perustuslakivaliokuntaan. Mielestäni myös verolait tulisi asettaa perustuslain puntariin.

Vesa Korpela

Kirjoittaja on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa.

Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 16.8.2017.

Kirjoittajasta

Vesa Korpela

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa. Seuraa @vesa_korpela Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.