veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Siinä taikuri saapuu

Kari Vatanen

Sijoittajan alkuvuosi on ollut suunnattoman mielenkiintoinen. Oikeastaan tammi–helmikuussa osakemarkkinoilla ja muillakin riskipitoisilla omaisuusluokilla oli vielä selkeä suunta alaspäin. Maaliskuuhun tultaessa suunta tuntui kuitenkin katoava ja useimmat markkinamuuttujat ovat kulkeneet sivuttaisliikkeessä kevään ajan. Tarkkaan ottaen markkinoiden sivuttaisliike tarkoittaa pelkästään ajan kulumista ilman merkittäviä markkinaliikkeitä. Se lienee käsitteenä lähes yhtä mielekäs kuin suoraa viivaa näyttävä sydänkäyrä.

Sijoitusmarkkina ei liene kuitenkaan ajautunut täysin tiedottomaan tilaan. Sijoittajien kollektiivi ei vain tunnu tietävän, kuinka keskuspankkien mittaviin elvytysyrityksiin tulisi suhtautua. Samanaikaisesti globaali talouskasvu kärsii teollisuuden heikkenevästä kysynnästä ja toisaalta hyödykkeiden kasvaneesta ylitarjonnasta. Kertovatko keskuspankkien jatkuvat koronlaskut ja määrällisen elvytyksen kasvatus odotettuakin heikommasta taloustilanteesta? Ja pysäyttääköhän keskuspankkielvytyksen loppuminen orastavan talouskasvun aikanaan, mikäli inflaatio pääsee vähääkään normaalimmille tasoille?

Alkuvuonna sijoitusmarkkinoiden luottamus keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen toimivuuteen on ollut koetuksella. Tammikuun lopulla Japanin keskuspankki lisäsi rahapoliittista elvytystään laskemalla korkonsa negatiiviseksi. Sijoitusmarkkinat jaksoivat iloita tästä vain yhden vuorokauden verran. Vastaava vuorokauden kestänyt positiivinen reaktio koettiin maaliskuussa Euroopan keskuspankin kasvattaessa merkittävästi rahapoliittista elvytystään mm. alentamalla keskuspankkikorkoa ja laajentamalla velkakirjaostojaan yrityslainoihin.

Jos tämäkään elvytyksen taso ei tule nostamaan talouskasvua ja inflaatiota euroalueella, niin jossain vaiheessa Euroopan keskuspankin pitänee siirtyä suoriin osakeostoihin. Japanissahan keskuspankki jo ostaa osakkeita omaan taseeseensa pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF:n kautta. Keskuspankin osakeostot saattaisivat toki johtaa ennen pitkää osakemarkkinoiden hintakuplaan ­– nykyisen korkomarkkinoiden hintakuplan lisäksi. Sijoitusmarkkinat saataneen kuitenkin rauhoittumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki arvopaperit on ostettu pois markkinoilta keskuspankkien taseisiin. Tästä aiheutuva spekulatiivisen arvopaperikaupankäynnin loppuminen tulisi ainakin helpottamaan viranomaisten markkinavalvontaa.

Vaihtoehtona määrällisen elvytyksen mittavalle laajentamiselle keskuspankki voisi suunnata toimiaan finanssipoliittiseen elvytykseen helikopterirahan avulla. Ylikevyt rahapolitiikka ei välttämättä yksinään pysty tuottamaan riittävästi yksityisiä investointeja, ellei pelkoa investointien kannattamattomuudesta tulevaisuudessa pystytä poistamaan. Lisäksi liikepankkien kannattavuus kärsii rahapoliittisen elvytyksen aiheuttamasta negatiivisesta korkotasoista sekä tasaantuneesta korkokäyrästä. Negatiivisten korkojen elvytyspotentiaali lienee siis pian käytetty loppuun.

Elvyttävän rahapolitiikan ohella keskuspankki voisi jakaa vastikkeetonta helikopterirahaa suoraan valtioiden tilille ja yksittäiset valtiot voisivat kohdentaa saamansa avustukset tarpeellisiksi katsomiinsa investointeihin. Euroalueen valtioiden kynnys hyväksyä tätä voi tosin olla suurempi kuin sopiminen Kansainvälisen valuuttarahastonkin suosittelemista Kreikan velkahelpotuksista. Keskuspankin vastikkeeton investointiavustus poistaisi kuitenkin pelon valtioiden lisävelkaantumisesta ja lainojen tulevasta takaisinmaksusta. Sekään ei lopulta korvanne eri valtioiden rakenteellisten reformien tarvetta tulevaisuudessa, mutta voisi siivittää talouskasvun ainakin pahimman siirtymävaiheen yli.

Löytyisiköhän keskuspankeilta halukkuutta siirtyä elvytyksessään helikopterirahan käyttöön? Euroopan keskuspankissa ei ole pääjohtaja Draghin mukaan keskusteltu vakavasti helikopterirahasta. Myös Japanin keskuspankin Kuroda on ilmaissut selkeästi, että helikopterirahaa ei tule. Rohkenen epäillä, että näissä keskuspankeissa helikopterirahasta lienee selvästikin keskusteltu. Olisikohan tilanne verrattavissa Suomen 1990-luvun pankkikriisin aikoihin, kun valtiovarainministerimme lupasi olla devalvoimatta markkaa? Onko helikopteri pian jo ilmassa?

Kari Vatanen on Varman sijoitustoiminnon strategiaryhmästä ja allokaatiosta vastaava johtaja

Kirjoittajasta

Kari Vatanen

Kari Vatanen on Varman sijoitustoiminnon strategiaryhmästä ja allokaatiosta vastaava johtaja. Seuraa Twitterissä @KARIVATANEN

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.