veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Digitalisaation suurin mullistus tapahtuu työmarkkinoilla

Jussi Hyöty

Lähitulevaisuudessa ihmisen arkielämää tulee muuttamaan radikaalisti ilmaston, työ­mark­ki­noiden ja rahoitusmarkkinoiden muutos. Muutokset ovat niin suuria, että niihin ei pystytä varautumaan lyhyen aikavälin suunnitelmilla, mikä on ongelma nykypäivän lyhyt­jän­teiselle päätöksenteolle.

Digitaalinen vallankumous ei ole kuten edelliset teolliset vallankumoukset

Käynnissä olevan teknologisen valankumouksen uskotaan yleisesti luovan samalla tavalla talous­kas­­­vua kuin kaksi edellistä teollista vallankumousta, vaikka digitaali­suu­teen perustuva kumous on aivan erilainen kuin teolliset kumoukset. 

Digitalisaatiossa yhdistyvät muutoksen nopeus ja ihmisen työn automatisointi. Talouden ryt­min (drumbeat) määrittää Mooren laki eikä ihminen pysty kontrolloimaan sitä. Kysymys ei ole vain siitä, että työ­markkinat eivät pysy murroksen tahdissa, vaan myös murroksen jälkeen ihmisen on aina vain vaikeampi kilpailla työpaikoista koneiden kanssa.   

Kun muutoksen hedelmät jaetaan epätasaisesti, ei ole selvää, että tuottavuuden kas­­­­vu ja reealikasvu tapahtuvat koko talouden tasolla. Muutokseen kannattaa varautua, koska riski jäädä kehityksestä jälkeen on liian suuri.   

Kiina haluaa varmistaa paalupaikan valmistavassa teollisuudessa

Kiina on tällä hetkellä rahoituskriisin partaalla sen vanhan teollisuuden kärsiessä ylikapasi­teetista. Talous joutuu käymään läpi poikkeuksellisen rankan reformin ja todennäköisesti deval­vaation, mutta sen jälkeen Kii­nan mahdollisuudet jatkaa valmistavan teollisuuden hui­pulla ovat hyvät. 

Tuotannon automaatio on valtion 10-vuotisohjelman kärkihanke. Viime vuonna robottipa­tent­tien määrässä (’000) Kiina oli yli­voi­mai­nen: Kiina 3, Japani 1,5, Yhdysvallat 1,4, Etelä-Korea 0,7 ja Eurooppa 0,5. Kii­nan presi­dent­ti Mr Xi on sanonut ro­bo­tiikan ensin muuttavan Kii­nan ja sen jälkeen maa­ilman. 

Kun huomataan palveluyhteiskunnan kasvun rajojen tulevan odotettua nopeammin vastaan, valmis­tavassa teolli­suudessa tullaan käymään ankara taistelu. Koska robotiikka on skaalalii­ketoi­min­taa, nopeimmat syövät hitaat. Kiina on orkesteroimassa jo toista teollisten työpaik­kojen uusjakoa. Ensimmäinen uusjako oli globalisaatio. 

Erityisesti vaarassa ovat kehittyvät taloudet, joiden keskiluokan pitäisi nousta oman mutta myös globaalin kysy­nnän moottoriksi. Kun muu­tok­ses­sa olennaista ei olekaan työn hinta vaan sen ru­tii­nin­omaisuus, koneet korvaavat erityisesti kehittyvien talouksien sarjatuotan­non työpaikkoja. Globaali tuotanto ei siten etene alhaisimpien kustannusten vaan tek­nologian kautta.     

Yhdysvallat on indikaatorimaa työmarkkinoiden muutoksessa

Yhdysvaltain työmarkkinat ovat hyvä indikaattori tulevasta kehityksestä, koska Yhdysvaltain markkinamalli on tehokkain ja teknologiakehitys on nopeinta. Työmarkkinoiden muutoksen voi tiivistää keskiluokan supistumiseen eli polarisaatioon ja siitä seuraaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Polarisaatiota ajavat automaatio, globalisaatio ja rahoituksellinen kotitalouksien repressio (ke­vyt rahapolitiikka). Ajureiden suhteista on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta automaatio on todennäköisesti jo nyt suurin polarisaatiota ajava voima.

Polarisaation kehityksen voi nähdä myös seu­raavassa pitkässä aikasarjassa (kuva 1), jossa ovat työn ja pääoman kassavirrat suh­teessa BKT:hen. Suhteessa talouteen palkkojen osuus on laskenut ja yritysten voittojen osuus on noussut systemaattisesti, vaikkakin viime aikoina kehitys on men­nyt tasapai­noisem­paan suuntaan. Kun 1 prosentin tulot ovat noin puolet kaikista tuloi­sta, kuva on vielä heikompi 99 prosentille. 

Kuva 1: Palkkojen ja yritysten tulosten osuus BKT:stä Yhdysvalloissa

Palkkojen ja yritysten tulosten osuus BKT:stä Yhdysvalloissa

Seuraavat kolme havaintoa kuvaavat hyvin Yhdysvaltojen työmarkkinoiden muutosta. (1) Työt­tö­myys on laskenut täystyöllisyyttä vastaavalle tasolle 4,7 prosenttiin. (2) Työvoimasta jo jopa kolmanneksen, 54 miljoo­naa, arvioidaan olevan tilapäisessä freelancer-suhteessa. (3) Viimeisen kah­­den vuoden aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat, 4,5 miljoonaa, ovat syntyneet pal­ve­lusektorille. Työpaikkoja on siis syntynyt, mutta ne ovat syntyneet pääosiin tilapäisiin työ­suhteisiin ja matalapalkkaiselle palvelu­sektoril­le.

Polarisaation taloudelliset vaikutukset

Yhdysvaltain talouden toipumisessa on ollut kaksi poikkeavaa piirrettä: palkkainflaatio ei ole kiihtynyt ja tuottavuus ei ole parantunut odotetusti. 

Koska palvelusekto­rin työpaikkojen määrä on suhteellisesti suurempi kuin aikaisemmin, ylei­nen palkkainflaatio ei ole kiihtynyt normaalisti. Ylei­nen tulkinta onkin ollut, että suh­dan­ne ei ole vielä kypsä, koska se päättyy yleensä yleiseen palkka­in­flaa­tioon. Tyypillisten teollisuuden jatku­vien työ­suh­­tei­den palkkainflaatio on kuitenkin kiihtynyt normaalisti. 

Kuva 2: Yhdysvaltain työttömyys ja yleinen ja jatkuvien suhteiden palkkainflaatiot

Yhdysvaltain työttömyys ja yleinen ja jatkuvien suhteiden palkkainflaatiot 

Vastaavasti talouden tuottavuus ei ole kasvanut odotetusti, koska tuottavuuskehitys on heikompaa palvelusektorilla kuin valmistavassa teolli­suudessa.   

Suhdanne päättyy yleensä investointien hidastumiseen, joka seuraa palkkainflaation kiih­­­ty­mistä ja kannattavuuden heikentymistä. Talouden suhdanne on ensisijaisesti riippuvainen val­mistavan teollisuuden investoinneista, jotka ovat riippuvaisia jatkuvassa työsuhteessa ole­vien palk­kojen inflaatiosta. Yleinen palkkainflaatio ei ole siis enää väl­ttämättä luotettava indikaat­tori suhdanteen jatkumisesta, kuten työttömyyskään ei ole luotettava indikaattori yleisestä palkka­inf­laatiosta. 

Valmistavan teollisuuden kannattavuus on jo heikentymässä, mikä voi liittyä jatkuvien työ­suh­teiden palkkainflaatioon. Yhdysvaltain talous voi olla siis hidastumassa jo alhai­sem­malla yleisellä palkkainflaatiolla kuin aikaisemmin, mikä olisi järky­tys suurimmalle osalle talouden ennustajista. Globaalin talouden kasvu olisi silloin huomat­ta­vasti hauraammalla pohjalla, kuin on ennustettu. 

Kehitys olisi selitettävissä sillä, että Yhdysvalloissa on liian vähän teollisia työ­paikkoja ja liian suuri palve­lusektori. Tähän skenaarioon liittyy aavistus siitä, että tulevista teollisista työ­pai­koista käy­dään armoton taistelu, kun Kiina on saanut rakennettua robottiarmeijansa.   

Polarisaation yhteiskunnalliset vaikutukset

Nobel palkittu Angus Deaton (2015) on havainnut kuolleisuuden kasvaneen Yhdys­valloissa val­­­koihoisten 45-54-vuotiaiden alemman koulutuksen saaneiden joukossa. Yleisimmät kuol­lei­suuden syyt ovat itsemurhat, alkoholisairaudet ja huumeet. Järisyttävä havainto on vastoin yleistä kehitystä ja kuolleisuuden nousu on poikkeuksellisen suuri. 

Automaation tutkija Andew McAfee (The Second Machine Age, 2014) viit­­taa Deatonin tut­ki­muk­seen Financial Timesin kirjoi­tu­k­­ses­saan ”The deadly toll of boredom and vice”. Otsikko sitee­raa Voltaireen kuuluisaa havaintoa: ”Work saves us from three great evils: boredom, vice and need.” McAfee on arvioinut teknologian kehityksen johtavan useiden työpaik­ko­jen katoa­mi­­seen, joten Deatonin tutkimus täydentää rankalla tavalla hänen näkymäänsä automaatio­yhteis­kun­nas­ta.

Deatonin tutkimus kertoo, miten ongelmat kasaantuvat, jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Kuolleisuus ei noussut muissa väestöryhmissä, vaan ainoastaan valkoihoisten jou­kossa, joiden odotuksissa tapahtui suurin muutos. Yhteiskunnalliset vaikutukset riippuvat siitä, miten laaja ja nopea teknologinen muutos on. Tek­no­logista kehitystä on mahdoton py­säyttää, mutta yhteis­kun­nal­liseen polarisaatioon voidaan vaikuttaa.

Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina 

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.