veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Digitaaliset jättiyritykset robottiajan ensimmäinen askel

Jussi Hyöty

Maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon kuuluvat Apple, Alphabet (Google), Amazon, Microsoft ja Facebook. Yrityksiä yhdistää hallitseva asema nopeasti kasva­villa digitaa­lisilla markkinoilla. Maailman arvokkaimpien yritysten lista kertoo selkeästi, millä toimialalla on arvoa. 

Uudentyyppiset kestävät ylivoimatekijät

Suurten yritysten ja erityisesti suurten teknologiayritysten kilpailukyky kasvaa uudella kes­tävällä ta­val­la. Yrityksen kasvu hidastuu yleensä koon kasvaessa, mutta digitaalisten super­yritysten liikevaihdon ja markkina-arvon kasvut vain jatkuvat. Kil­pailukyvyn taustalla ovat alalle tulon esteiden kasva­minen ja tek­nologian siir­rettävyyden helpottuminen. 

Yritystalous etenee kohti oligopolistisia markkinoita, ja digitaalinen sek­to­ri ete­nee kohti mo­no­polistisia markkinoita. Digitaalisessa taloudessa monopolistinen asema ei perustu sään­te­lyyn vaan yrityksen ydinosaamiseen, minkä takia tätä uudentyyp­pi­stä mono­polia on vaikea pur­kaa. Kun kilpailu ei normalisoikaan epä­tavallisen korkeata kan­nat­tavuutta, yritykselle syn­tyvät kasvavilla markkinoilla poikkeuksellisen hyvät olosuhteet. 

Uudet teknologiat ovat laajasti hyödynnettäviä, jolloin niitä voidaan soveltaa uusilla toimi­aloil­la. Kun perinteisesti on tavoiteltu yksinkertaisia liiketoimintarakenteita, niin nyt moni­alarakenteissa on arvoa. Riskit ovat paremmin hajautettu ja kas­vu­mahdollisuu­det ovat laa­jem­mat, joten digitaalisista yrityksistä voi kasvaa varsinaisia jättiläisiä. Alpha­­­­betin rakenne kuvastaa tätä muu­tos­ta kilpailu­ky­vyssä. 

Robottiyhteiskunnan riskiskenaario on jo toteutumassa

Robottiyhteiskunnan ajatellaan tapahtuvan joskus tulevaisuudessa, vaikka edellä mainitut yritykset ovat jo sen tyypillisiä edelläkävijöitä. Automaation etenemistä on vaikea havaita, kos­ka se tapahtuu asteittain talouden eri alueilla. Teol­lisuuden robottikäsivarret ovat vain yksi osa automaatiota. Vaikka muutosta on vaikea havaita, vaikutukset ovat jo nyt suuria. 

Robottiyhteiskunnan riski on tulojen epätasainen jakautuminen. Edel­lä mainit­tu­jen viiden yrityksen kassavirrat ovat suuremmat kuin investointi­mah­dollisuudet, jol­loin epä­nor­­maalin suuret kassavirrat kasvattavat joko yrityksen kassaa tai voitonjakoa. Suuri osa yritystalouden varallisuudesta on näissä yrityksissä. Riski­skenaa­rio on jo siis huo­maamatta toteutumassa.   

Automaation vaikutukset ovat samansuuntaiset kuin talouden yleinen pitkä trendi, jossa yri­tys­ten tu­los­ten osuus kasvaa­ ja kotitalouksien palk­kojen pie­­­­­nenee BKT:stä. Trendi kertoo sii­tä, että kasvun ajatellaan syntyvän yritysten tarjonnasta eikä kotitalouksien kysynnästä. Tren­di on deflatoorinen samoin, kuin on automaatiokin. 

Kos­ka automaa­tiota ei voi pysäyttää ja yleistä talouspoliittista linjaa on vaikea muuttaa, ris­kiske­naa­rion mukais­ta eriarvoisuuden kasvamista on vaikea estää. Käynnissä oleva poliit­ti­nen myl­lerrys perustuu juuri tähän kehitykseen. 

Verotuksessa on edessä paradigman muutos 

Ratkaisu robottiyhteiskunnan epätasaiseen tulonjakoon on verotuksessa. Tulojen verotta­minen on perusteltua, kun se ei leik­­kaa investointeja tai kulutusta, kuten on ansaittaessa yli­suuria kassa­virtoja. 

Esimer­kik­si Bill Gates on ehdottanut pääomaan sidottua robottiveroa. Tavanomaisempi rat­kaisu olisi ve­rottaa yritysten ylisuuria tulok­sia tai voi­ton­jakoa progressiivisesti. Molemmissa malleissa on samat ongelmat: pääoman kohdentumisen heiken­tymi­nen ja auto­maation liitty­vän vero­poh­jan määrittelyn vaikeus. 

Kun kansainvälinen vero­kil­pailu ohjaa yleisesti yritysten vero­pro­­sent­teja aina vain alhai­sem­miksi, nykyinen verotuksen  suunta ei pienennä vaan kasvattaa auto­maatioon liittyvää tulon­ja­on eriarvoisuutta. Tulevaisuudessa verotuksen periaatteet joudutaan harkitsemaan uudel­leen, mikä on varmasti hidas prosessi. Uudelleenharkinnassa joudutaan miettimään kaikki tuloverot kulutuksen näkökulmasta ja kaikki kulutusverot ympäristöhaittojen näkökulmasta. 

Utopia vai dystopia

Nykyinen kehitys antaa jo suuntaviivoja tulevaisuudesta. Markkinat ovat hinnoit­tele­massa superyritykset uudelle korkeammalle tasolle. Superyritykset ovat jo niin suuria, että niillä on automaattisesti poliittista valtaa. Ei ole sattumaa, että edellä mainitut viisi tekno­logiayritystä kuuluvat maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon. 

Yritystalous etenee vääjäämättä koh­tia teknologista utopiaa, mutta yhteiskunnassa kehitys riippuu siitä, miten automaatiosta syntyvät hedelmät jaetaan. Nykyisessä kehityksessä on jo merkkejä yhteiskunnallisesta dystopiasta. Jos yhteis­kun­nal­linen kehitys ei pysy teknologisen tahdissa, edessä on hyvin erikoinen suurten yritysten valta­kunta.  

Jussi Hyöty

Kirjoittaja on vapaa markkina-analyytikko.

 

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.