veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mitä tapahtui kestävälle kehitykselle?

Jussi Hyöty

Tulevaisuuden riskit ovat täällä jo nyt.

Sijoittajat, joiden ydinsalkun muodostavat pitkän aikavälin sijoitukset, ovat uudessa tilanteessa.

Horisonttiin on ilmaantunut suuria riskejä, jotka eivät ole hal­linnassa. Lyhytjänteisyydessä on saavutettu piste, jossa kehitys on kestämätöntä niin luonnon, talouden kuin yhteis­kunnankin suhteen. 

Luonto: 

Ensimmäistä kertaa World Economic Forumin riskikartoituksessa ympäristöriskit ovat nousseet listan kär­keen. Listalla ovat nousseet laajasti elinympäristöön liittyvät riskit kuten ilmastonmuutos, luonnon moni­muo­toisuuden heikentyminen ja ekosysteemien romahtaminen sekä vesikriisi.

Tulos kertoo suoraan, että riskit, joiden piti olla tulevaisuudessa, ovat saavuttaneet nykyhetken. Epä­suo­rasti voi pää­tellä hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun välisen yhtey­den katkenneen. Kestävä kasvu tuo hyvinvointia, mutta kestämätön ei. 

Taustalla on nykyihmisen irtaan­tuminen ympäristöstään. Alku-uskon­noissa luontoon suhtauduttiin pyhyy­dellä ja alkupe­räiskansat metsästivät ”biisoneita” vain välttä­mättömän määrän. Ennen perusoikeudet kuu­lui­vat kaikille lajeille, mutta nykyään ihmisen mielestä vain ihmiselle, mikä on tehnyt ihmisestä armot­to­man muita kohtaan.

Talous: 

Jo useam­man vuosikymmen ajan kasvua on kiihdytetty tulevien suhdanteiden kustannuksella, mikä on johtanut potentiaalisen kasvun hidastumiseen.

Keskuspankit ovat reagoineet kasvun hidastumiseen las­kemalla korot nollarajalle ja ostamalla arvopapereita markkinoilta, minkä seu­rauk­sena glo­baali velka ja omaisuusarvot ovat nousseet uusin huippuihinsa.

Seuraavasta taantumasta tulee hankala, koska fiskaali- ja raha­poliittiset puolustusmekanismit on käytetty. Kun ulospääsyä ei löydetä, jou­dutaan talous kylmäkäyn­nistämään ja talouspolitiikan sisältö miettimään uudelleen kestävyyden näkökulmasta. 

Yhteiskunta:

Nykyiseen talouspolitiikkaan liittyy yrityssektorin tukeminen kotitaloussektorin kustannuksella, mikä on joh­tanut epätasapainoon sektoreiden välillä ja eriarvoistumiseen kotitaloussektorin sisällä.

Mo­lem­mat epäta­sa­painot pienentävät kysyntää, mutta eriarvoisuus kasvattaa myös tyytymättömyyttä, joka pur­­kaantuu po­liit­tisena populismina.

Poliittisesta epävarmuu­desta on tullut useiden instituutioiden, kuten IMF:n kärkiteema. Vakautta ei saavuteta tais­tel­emalla­ populismia vastaan, vaan tais­telemalla populismin taustalla olevia syitä vastaan. Brittien lähdettyä EU:sta kon­ser­vatiivinen puo­lue valitsi tunnuslauseekseen ”The country that works for everyone”.

Murroskohdissa median rooli on keskeinen. Kun intressiryhmien valta kasvaa, objektiivisesta tietoa on vai­kea erottaa ideologioista. Jos media ei täytä tehtäväänsä kriittisen monipuo­li­sen tiedon jaka­jana vaan seu­railee val­tavirtaa, julkinen keskustelu yksipuolistuu, demokratia heikkenee eikä tarpeellisia muutos­voimia synny.

Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.