veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kestämättömän kasvun viisi isoa virhettä

Jussi Hyöty

Kasvu on helppoa lyhyellä mutta vaikeaa pitkällä aikavälillä. Kes­tävä kasvu kasvattaa osaa­mista ja so­siaalista pääomaa, mutta kestämätön kasvu siirtää vain tulevai­suu­den kasvua nyky­het­­keen tai jopa tu­hoaa tulevaisuuden kasvua.

Vuoden 2008 velkakriisin jälkeen kestämättömän kasvun politiikkaa on kutsuttu kannun pot­kimiseksi eteen­­­päin. Jokainen potku tuo lyhyellä aikavälillä kasvua mutta samalla siirtää paisuvan ongelman rat­kaisua tulevaisuuteen. Kestämättömään kasvuun liittyy viisi ominaisuutta, jotka kaik­ki ovat tulleet näkyvästi esiin velkakriisin jälkeen:

Vino suhdannepolitiikka: Nousu- ja laskusuhdanteet ovat normaalia talouden kiertoa. Talouden on käytävä läpi raken­teiden puhdistus noususuhdanteen jälkeen, jotta uusi kasvu voidaan ra­ken­taa kestävälle pohjalle. Jos talouden taantumaa pelä­tään lii­kaa, eikä raken­teiden anneta korjautua, talous menettää elinvoimansa.

Epäneutraali sektoripolitiikka: Talous on tasapainossa, kun kotitalouksien kysyntä ja yritys­ta­lou­den tar­jonta asettuvat vapaasti markkinamallin mukaisesti. Yleisesti ajatellaan työpaikkojen syntyvän yri­tyssektorilta, jolloin yritystaloutta tuetaan kotitalouksien kustannuksella. Globaalissa mittakaa­vas­sa syntyy tällöin yritystalouksien haitallinen kisa, jossa kilpaillaan toisten kysynnästä aseina valuutta, verotus ja tukiaiset.   

Ylikevyt talouspolitiikka: Suhdanteita voidaan tasoittaa korko- ja budjettielvytyksellä, mutta niillä ei voida korjata rakenteellisia ongelmia. Jos korko on laskevalla ja velkaantuneisuus nouse­valla tren­dillä, talouspolitiikka on kestämättömällä pohjalla. Noususuhdanteen jälkeen tulee laskusuhdanne, jolloin suhdanteen tasoit­ta­miseksi ja uuden kasvun käynnistämiseksi tarvitaan korko- ja velka­pusku­reita.

Lyhytnäköinen ympäristöpolitiikka: Vaikka ympäristön tila on keskeinen osa hyvinvointiamme, kulutus ylittää ympäristön kesto­ky­vyn. Koska talouskasvun ja hyvin­voin­nin välinen yhteys on katken­nut, talousmittarit, kuten BKT, eivät ohjaa yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Ympäristön tilan heiken­tyessä kiihtyvällä tahdilla ihmisen on radi­kaalilla tavalla muutettava ajatteluaan ja löydettävä vaihto­ehtoinen tuotemaailma.

Epätasa-arvoinen tulonjakopolitiikka: Talouden ja politiikan välillä on kriittinen kytkös. Yhteis­kun­ta kestää suhteellisen hyvin kasvun odotetun hidastumisen mutta huonosti kasvun odottamat­to­man hidastumisen. Yhteiskunta sitä vastoin ei kestä eriarvoisuuden kasvua. Poliittinen vakaus edel­lyttää ta­lou­den hoidolta siis pitkän aikavälin realismia ja oikeudenmukaisuutta. 

Yhteiskunnan stressi kasvaa

Suuren velkakriisin jälkeen kasvua on rakennettu normaalia enemmän lyhytaikaisten tekijöiden va­raan. Taloudessa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa pitkän aikavälin näky­mät ovat hei­kot, mikä nostaa yhteiskunnan stressiä, vaikka lyhyellä aikavälillä talous kasvaisikin. Pitkän aikavälin taloudel­listen näkö­alo­jen menettäminen on fataali virhe, koska se johtaa toivottomuuteen ja kon­flik­teihin.

Yh­dys­val­lois­sa mediaani­reaa­litulot ovat laskeneet suhteessa tuotta­vuuteen, pääoman osuus on kas­va­nut ja työn osuus pienentynyt kansan­tuotteessa sekä tulojen kasvu on kasaantunut eni­ten ansait­se­val­le yh­del­le prosentille. Eri­arvoisuus on noussut samaan mittaluokkaan kuin en­nen 1930­­­-­lu­­vun suur­ta la­maa. Poliittinen protesti on ollut nähtävissä jo pitkään talouden keskeisissä mitta­reissa, mutta niiden merkitystä ei ole ymmärretty.

Tällai­set olosuhteet johtavat tyypillisesti poliittiseen epävakauteen, jossa haetaan helppojen rat­kai­su­jen jäl­keen jälleen erilaisia, mutta edelleen helppoja ratkaisuja. Trumpin valinta Yhdysvaltain presi­den­­tiksi oli taloudellisen kehityksen johdonmukainen seuraus.

Kiinassa ja Venäjällä ovat jo vallassa autoritaariset voimamiehet, ja monessa pienemmässä maassa ke­hi­tys on ollut saman­kal­tai­sta. Poikkeuksellisesti protestimieliala ei ole paikallista vaan lähes tulkoon glo­baa­lia. Uusi poliit­ti­nen ympäristö tulee vaikuttamaan sekä globaaliin järjestykseen että kaup­­­paan.

Suuresta velkakriisistä alkaneessa aikakaudessa on yhtäläisyyksiä 1930-lukuun. Epätoivoista ja tietä­mätöntä yhteis­kuntaa on helppo ohjailla. Se, onko historiasta opittu, riippuu siitä, pystytäänkö kriitti­seen ja itse­näisen ajattelun. Sosiaalinen media voi olla tässä prosessissa arvaamaton uusi tekijä. Julki­sen informaation laatu on heikentynyt huolestuttavasti juuri nyt, kun tarvittaisiin objektiivista ja ana­lyyt­tistä tietoa.    

Kaksi megatrendiä kääntyy

Kaksi eniten globaalia taloutta muokannutta trendiä ovat olleet Yhdysvaltain pitkän koron lasku ja Kii­nan investointivetoinen talouden kasvu. Yh­dys­valtain korko on lähtenyt nousuun ja Kiinan valuttaa on heikentynyt.

Tär­kein muutosajuri on Yhdys­val­tain uuden presi­den­tin politiikka, joka vah­­­vistaa jo käynnissä olevien edellä mainittujen megatren­dien riskistä käännöstä. Paradoksaalisesti aikaisempi kestämätön talouspolitiikka on luonut muutospai­neen, mutta muutos vie taloutta entistä kestämättömämpään suuntaan. 

Yhdysvaltain korkojen nousu

Trumpin kaksi keskeistä lupausta ovat protektionismi ja fiskaalielvytys. Molemmat tavoitteet kiihdyt­tävät inflaatiota lyhyellä aikavälillä ja hidastavat kasvua pidemmällä aikavälillä.  

Trump on kasvattamassa elvytystä, kun taloudessa vallitsee täystyöllisyys. Riskinä on inflaa­tion kiih­tyminen, korkojen nopea nousu ja dollarin vahvistuminen. Korkojen nopea nousu ja dollarin lisä­vah­vistuminen olisivat shokki sekä Yhdysvaltain että globaalille taloudelle. Ainut keino palautua ultra­ke­vyestä rahapolitiikasta on korkojen hidas nousu, mikä on nyt siis vaarassa.

Velkakriisistä toipuminen on kesken niin kauan, kuin korkoja ei ole normalisoitu. Korkojen noustessa nähdään, miten velkaiset taloudet kestävät sen. Jos velkaongelma osoittautuu vaikeaksi, sijoittajat voi­daan pakottaa ostamaan korkoja niin, että inflaatio saadaan ylittämään korkotason. Esimerkiksi Japa­nissa pitkä korko on jo kiinnitetty nollarajaan, jolloin inflaatio syö hiljalleen velkoja. Säästäjien ahdi­n­ko ei olisi siis vieläkään ohi. 

Kiinan valuutan heikentyminen

Kiinan talouden hidastuminen alkoi jo vuonna 2012, mutta vasta viime vuonna valuutta hei­ken­tyi mer­­kit­tävästi. Kiinan talouden ongelma ovat komentotalouden tehottomat investoinnit, joiden jäljiltä yri­tyssektorin velka ja pankkisektorin huonot lainat ovat kestämättömällä tasolla. Talouden ris­kit ovat laskeneet valuutan arvoa, vaikka sitä on puolustettu myymällä runsaasti valuutta­va­rantoa.

Viime vuosi alkoi krii­sin merkeissä, mutta talous vakautettiin julkisen sektorin investoinneilla. Julkiset investoinnit eivät kuitenkaan ole kestävä ratkaisu talouden ongelmiin. Yhdysvaltain korkojen nousu, dollarin vahvistuminen ja protektionismi ovat lisärasitteita taloudelle, jota on jo tu­et­­tu lähes kaikin mahdollisin kei­noin.

Koska velkakriisiä ei haluta hoitaa puhdistamalla taseita suurella alaskirjauksella, se purkautuu Japa­nin tapaan pitkän hitaan kasvun kautta. Kiinan valuutan heikentyminen jatkuu, mistä seuraa kil­pai­lu­­kyky­ongelmia erityi­sesti kehittyvillä markkinoilla. Suuren velkakriisin (Yhdysvallat, Eurooppa) kolmas vaihe, kehitty­vien mark­kinoiden valuuttakriisi, voi olla siis kypsymässä.

Riskien kulkeutuminen globaalissa taloudessa

Suhtautumalla välinpitämättömästi tai ideologisesti taloudellisiin ilmiöihin on helppo antaa kasvun suis­tua kestävältä uralta tavalla, jota on myöhemmin äärimmäisen vaikea korjata. Käynnistyttyään talouden prosessin vaikutukset voivat olla kauaskantoisia ja laajoja. Kestävän ja lyhytai­kaisen kasvun väli­nen ero on valtava. Aina tavoiteltaessa kasvua on syy­tä arvioida, perustuuko se help­poihin kestä­mät­tö­miin vai vaikeisiin kestäviin keinoihin.

Jussi Hyöty

Kirjoittaja on Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia markkina-analyytikkoja, joka on toiminut viimeksi Elite Varainhoidon päästrategina. 

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.