Kasvu on helppoa lyhyellä mutta vaikeaa pitkällä aikavälillä. Kestävä kasvu kasvattaa osaamista ja sosiaalista pääomaa, mutta kestämätön kasvu siirtää vain tulevaisuuden kasvua nykyhetkeen tai jopa tuhoaa tulevaisuuden kasvua.
Vuoden 2008 velkakriisin jälkeen kestämättömän kasvun politiikkaa on kutsuttu kannun potkimiseksi eteenpäin. Jokainen potku tuo lyhyellä aikavälillä kasvua mutta samalla siirtää paisuvan ongelman ratkaisua tulevaisuuteen. Kestämättömään kasvuun liittyy viisi ominaisuutta, jotka kaikki ovat tulleet näkyvästi esiin velkakriisin jälkeen:
Vino suhdannepolitiikka: Nousu- ja laskusuhdanteet ovat normaalia talouden kiertoa. Talouden on käytävä läpi rakenteiden puhdistus noususuhdanteen jälkeen, jotta uusi kasvu voidaan rakentaa kestävälle pohjalle. Jos talouden taantumaa pelätään liikaa, eikä rakenteiden anneta korjautua, talous menettää elinvoimansa.
Epäneutraali sektoripolitiikka: Talous on tasapainossa, kun kotitalouksien kysyntä ja yritystalouden tarjonta asettuvat vapaasti markkinamallin mukaisesti. Yleisesti ajatellaan työpaikkojen syntyvän yrityssektorilta, jolloin yritystaloutta tuetaan kotitalouksien kustannuksella. Globaalissa mittakaavassa syntyy tällöin yritystalouksien haitallinen kisa, jossa kilpaillaan toisten kysynnästä aseina valuutta, verotus ja tukiaiset.
Ylikevyt talouspolitiikka: Suhdanteita voidaan tasoittaa korko- ja budjettielvytyksellä, mutta niillä ei voida korjata rakenteellisia ongelmia. Jos korko on laskevalla ja velkaantuneisuus nousevalla trendillä, talouspolitiikka on kestämättömällä pohjalla. Noususuhdanteen jälkeen tulee laskusuhdanne, jolloin suhdanteen tasoittamiseksi ja uuden kasvun käynnistämiseksi tarvitaan korko- ja velkapuskureita.
Lyhytnäköinen ympäristöpolitiikka: Vaikka ympäristön tila on keskeinen osa hyvinvointiamme, kulutus ylittää ympäristön kestokyvyn. Koska talouskasvun ja hyvinvoinnin välinen yhteys on katkennut, talousmittarit, kuten BKT, eivät ohjaa yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Ympäristön tilan heikentyessä kiihtyvällä tahdilla ihmisen on radikaalilla tavalla muutettava ajatteluaan ja löydettävä vaihtoehtoinen tuotemaailma.
Epätasa-arvoinen tulonjakopolitiikka: Talouden ja politiikan välillä on kriittinen kytkös. Yhteiskunta kestää suhteellisen hyvin kasvun odotetun hidastumisen mutta huonosti kasvun odottamattoman hidastumisen. Yhteiskunta sitä vastoin ei kestä eriarvoisuuden kasvua. Poliittinen vakaus edellyttää talouden hoidolta siis pitkän aikavälin realismia ja oikeudenmukaisuutta.
Yhteiskunnan stressi kasvaa
Suuren velkakriisin jälkeen kasvua on rakennettu normaalia enemmän lyhytaikaisten tekijöiden varaan. Taloudessa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa pitkän aikavälin näkymät ovat heikot, mikä nostaa yhteiskunnan stressiä, vaikka lyhyellä aikavälillä talous kasvaisikin. Pitkän aikavälin taloudellisten näköalojen menettäminen on fataali virhe, koska se johtaa toivottomuuteen ja konflikteihin.
Yhdysvalloissa mediaanireaalitulot ovat laskeneet suhteessa tuottavuuteen, pääoman osuus on kasvanut ja työn osuus pienentynyt kansantuotteessa sekä tulojen kasvu on kasaantunut eniten ansaitsevalle yhdelle prosentille. Eriarvoisuus on noussut samaan mittaluokkaan kuin ennen 1930-luvun suurta lamaa. Poliittinen protesti on ollut nähtävissä jo pitkään talouden keskeisissä mittareissa, mutta niiden merkitystä ei ole ymmärretty.
Tällaiset olosuhteet johtavat tyypillisesti poliittiseen epävakauteen, jossa haetaan helppojen ratkaisujen jälkeen jälleen erilaisia, mutta edelleen helppoja ratkaisuja. Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi oli taloudellisen kehityksen johdonmukainen seuraus.
Kiinassa ja Venäjällä ovat jo vallassa autoritaariset voimamiehet, ja monessa pienemmässä maassa kehitys on ollut samankaltaista. Poikkeuksellisesti protestimieliala ei ole paikallista vaan lähes tulkoon globaalia. Uusi poliittinen ympäristö tulee vaikuttamaan sekä globaaliin järjestykseen että kauppaan.
Suuresta velkakriisistä alkaneessa aikakaudessa on yhtäläisyyksiä 1930-lukuun. Epätoivoista ja tietämätöntä yhteiskuntaa on helppo ohjailla. Se, onko historiasta opittu, riippuu siitä, pystytäänkö kriittiseen ja itsenäisen ajattelun. Sosiaalinen media voi olla tässä prosessissa arvaamaton uusi tekijä. Julkisen informaation laatu on heikentynyt huolestuttavasti juuri nyt, kun tarvittaisiin objektiivista ja analyyttistä tietoa.
Kaksi megatrendiä kääntyy
Kaksi eniten globaalia taloutta muokannutta trendiä ovat olleet Yhdysvaltain pitkän koron lasku ja Kiinan investointivetoinen talouden kasvu. Yhdysvaltain korko on lähtenyt nousuun ja Kiinan valuttaa on heikentynyt.
Tärkein muutosajuri on Yhdysvaltain uuden presidentin politiikka, joka vahvistaa jo käynnissä olevien edellä mainittujen megatrendien riskistä käännöstä. Paradoksaalisesti aikaisempi kestämätön talouspolitiikka on luonut muutospaineen, mutta muutos vie taloutta entistä kestämättömämpään suuntaan.
Yhdysvaltain korkojen nousu
Trumpin kaksi keskeistä lupausta ovat protektionismi ja fiskaalielvytys. Molemmat tavoitteet kiihdyttävät inflaatiota lyhyellä aikavälillä ja hidastavat kasvua pidemmällä aikavälillä.
Trump on kasvattamassa elvytystä, kun taloudessa vallitsee täystyöllisyys. Riskinä on inflaation kiihtyminen, korkojen nopea nousu ja dollarin vahvistuminen. Korkojen nopea nousu ja dollarin lisävahvistuminen olisivat shokki sekä Yhdysvaltain että globaalille taloudelle. Ainut keino palautua ultrakevyestä rahapolitiikasta on korkojen hidas nousu, mikä on nyt siis vaarassa.
Velkakriisistä toipuminen on kesken niin kauan, kuin korkoja ei ole normalisoitu. Korkojen noustessa nähdään, miten velkaiset taloudet kestävät sen. Jos velkaongelma osoittautuu vaikeaksi, sijoittajat voidaan pakottaa ostamaan korkoja niin, että inflaatio saadaan ylittämään korkotason. Esimerkiksi Japanissa pitkä korko on jo kiinnitetty nollarajaan, jolloin inflaatio syö hiljalleen velkoja. Säästäjien ahdinko ei olisi siis vieläkään ohi.
Kiinan valuutan heikentyminen
Kiinan talouden hidastuminen alkoi jo vuonna 2012, mutta vasta viime vuonna valuutta heikentyi merkittävästi. Kiinan talouden ongelma ovat komentotalouden tehottomat investoinnit, joiden jäljiltä yrityssektorin velka ja pankkisektorin huonot lainat ovat kestämättömällä tasolla. Talouden riskit ovat laskeneet valuutan arvoa, vaikka sitä on puolustettu myymällä runsaasti valuuttavarantoa.
Viime vuosi alkoi kriisin merkeissä, mutta talous vakautettiin julkisen sektorin investoinneilla. Julkiset investoinnit eivät kuitenkaan ole kestävä ratkaisu talouden ongelmiin. Yhdysvaltain korkojen nousu, dollarin vahvistuminen ja protektionismi ovat lisärasitteita taloudelle, jota on jo tuettu lähes kaikin mahdollisin keinoin.
Koska velkakriisiä ei haluta hoitaa puhdistamalla taseita suurella alaskirjauksella, se purkautuu Japanin tapaan pitkän hitaan kasvun kautta. Kiinan valuutan heikentyminen jatkuu, mistä seuraa kilpailukykyongelmia erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Suuren velkakriisin (Yhdysvallat, Eurooppa) kolmas vaihe, kehittyvien markkinoiden valuuttakriisi, voi olla siis kypsymässä.
Riskien kulkeutuminen globaalissa taloudessa
Suhtautumalla välinpitämättömästi tai ideologisesti taloudellisiin ilmiöihin on helppo antaa kasvun suistua kestävältä uralta tavalla, jota on myöhemmin äärimmäisen vaikea korjata. Käynnistyttyään talouden prosessin vaikutukset voivat olla kauaskantoisia ja laajoja. Kestävän ja lyhytaikaisen kasvun välinen ero on valtava. Aina tavoiteltaessa kasvua on syytä arvioida, perustuuko se helppoihin kestämättömiin vai vaikeisiin kestäviin keinoihin.
Jussi Hyöty
Kirjoittaja on Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia markkina-analyytikkoja, joka on toiminut viimeksi Elite Varainhoidon päästrategina.
