veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Vintagen uudet tuulet – kierrätys, kestävyys ja ilmastotietoisuus nousussa

Vintagen uudet tuulet – kierrätys, kestävyys ja ilmastotietoisuus nousussa
3.3.2020

Onko vintagemarkkinoilla olemassa trendejä? Kun asiaa tarkastelee kymmenien vuosien säteellä, näin mitä ilmeisemmin on. Designklassikot pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen, mutta myös lyhyemmissä sykleissä nousee esiin suosikkeja. 

Jo pitkään haluttua on ollut myös laadukas ”nimetönkin” 1950–60-luvun vintage-esineistö kuten tiikkiset senkit. Näin ei kuitenkaan ollut vielä 20 vuotta sitten, eikä välttämättä enää 10 vuoden päästä.

Trendi, joka on pian täälläkin? 1950-luvun kaappi on päällystetty Nordens Flora -tapetilla. Vastaavat tapetoidut kaapit ovat nousseet koviin hintoihin Stockholms Auktionsverketillä. Lähtöhinta kaapille on 600 euroa. Kuva: Stockholms Auktionsverk

Tällä hetkellä erityisen suosittuja ovat mm:

  • tarjoiluvaunut,
  • rottinkihuonekalut,
  • aurinkopeilit ja
  • liinavaatekaapit, jotka vielä viitisen vuotta sitten seisoivat ihmisten varastoissa.

Trendejä lanseerataan vuosittain pintamuotiin ja sisustusmaailmaan ja toki ne heijastuvat myös vintagepuolelle.

Myös käytännöllisyys on valttia. Nyt niin suosittuun siroon liinavaatekaappiin mahtuvat niin lelut, tekstiilit kuin designaarteetkin. Vielä muutama vuosi sitten liinavaatekaapin sai alle sadalla eurolla, nyt niistä pyydetään useampaa satasta. Kuva Bukowskis

Klassinen sininen vuoden 2020 väri

Väri-instituutti Pantone on julistanut vuoden 2020 väriksi klassisen sinisen, joten kyseisen värinen vintagenojatuoli käynee tänä vuonna hyvin kaupaksi.  

Ajankohtaiset näyttelyt saattavat myös nostaa joidenkin vintagetuotteiden kysyntää. Svenskt Tenniä esittelevät kolme näyttelyä Didrichsenillä, Designmuseolla ja Hanasaaressa toivat kuosit ryminällä myös suomalaisten kuluttajien tietoisuuteen.

Svenskt Tennin kankaat nousevat nyt huutokaupoissa ja Facebookin designkierrätyssivuilla hintoihin, joita ei vielä viitisen vuotta sitten nähty.

Välillä huutokauppa voi viedä mennessään. Josef Frankin käytetyt ja jopa hieman haalistuneet verhot nousivat huutokaupassa yli lähtöhinnan päätyen metrihinnaltaan samaan kuin uusi kangas kaupassa. Lähtöhinta oli 400 e. Kuva: Bukowskis

Uskon, että kyseisiä tekstiilejä ja huonekaluja huutokaupoissa kovaan hintaa huutaneiden joukossa on nykyään yhä enemmän myös suomalaisia ostajia.

Suunnittelijan palkitseminen tai kuolema saattaa hetkellisesti tai pysyvästi nostaa esineiden hintoja.

1980-luku uppoaa jälleen, funkkis tulossa taas?

Sisustuslehdet, blogit, instagram, tv-sarjat ja elokuvat vaikuttavat voimakkaasti trendeihin.

Edelläkävijät ottavat ilmiöt haltuun ja trendi näkyy ensin pintamuodissa. 1980-luvun kuosit ja tyyli ovat palanneet nuorten vaatemuotiin mm. Stranger Things tv-sarjan siivittämänä.

Ilmiö näkyy vintagevaateliikkeissä, jossa vanhat Levi’s-farmarit, ylisuuret colleget ja kasarihenkiset juhla-asut tekevät hyvin kauppansa. Teini-ikäiset kotona harmittelevatkin, etten ole säilyttänyt omia aarteitani.

Tällä hetkellä monogrammikuosit ovat jälleen suosittuja. Myös vanhat vintagediorit ovat nostaneet hintoja. Nyt on oikea hetki myydä ne komeron perukoilta. Christian Dior Trotter Boston -laukku myytiin 353 eurolla Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa. Kuva: Stockholms Auktionsverk.

Myös muotitalot ovat havahtuneet ”kasariboomiin”. Diorin otettua hiljattain 1970- ja 1980-luvuilta tutun monogrammikuosinsa uustuotantoon, alkoi vintagemarkkinoilla eräänlainen ”logomania” ja vanhojen Diorin, Guccin ja Fendin monogramlaukkujen hinta nousi. Onneksi vintageversion saa kuitenkin lähes aina uutta huomattavasti edullisemmin.

Uskon vahvasti, että 1980-luvun suosio heijastunee pikkuhiljaa myös aikakauden esineiden suosioon.

Vintage-esineissä myös sesonki vaikuttaa jossain määrin kysyntään: kevättä ja kesää kohden myös tietyt kausituotteet kuten puutarhakalusteet myyvät paremmin kuin sydäntalvella.

Rottinkituolit ovat todella haluttuja tällä hetkellä, vielä viitisen vuotta sitten näitä kärrättiin kaatopaikalle. Tämän parin lähtöhinta oli Bukowskisilla 400 euroa. Kuva:Bukowskis

Huonommin liikkuvat tällä hetkellä Helsinki Second Hand -vintagekauppaa pyörittävän Jan Lindroosin mukaan vanhat sängyt, sohvat tai muut verhoiltavat tuotteet. Verhoilu on kallista eikä välttämättä kannattavaa – ainakaan jälleenmyyntiä ajatellen.

Ikävä kyllä ei ole olemassa kristallipalloa, josta voisi ennustaa, mikä on seuraava trendi. Pitkään on kuitenkin odotettu 1980-luvun tai funkkiksen paluuta.

Trendit matkaavat Ruotsista Suomeen

Itse seuraan aktiivisesti länsinaapurimme huutokauppa-, sisustus- ja vintagemarkkinoita. Trendit saapuvat usein sieltä pienellä viiveellä myös Suomeen.

Enteileekö tämä tulevaa trendiä? Ihastuttava funkkis-tarjoilupöytä tuplasi lähtöhintansa 400 euroa nousten 900 euroon. Kuva: Bukowskis

Tukholman antiikkimessuilla oli runsaasti tarjolla funkkista sekä klassismia ja art decoa, eli ruotsalaisittain Swedish Gracea henkiviä esineitä.

Messinkinen tarjoiluvaunu 1900-luvun puolivälistä oli lähtöhinnaltaan 300 euroa. Myyntihinta ylitti pyynnön. Kuva: Bukowskis

Uskaltaisin kuitenkin arvailla, että hienot 1930-luvun tinapeilit, pienesineet ja huonekalut saattavat nostaa pian suosiotaan myös lahden tällä puolen. Toinen asia, jota ruotsalaiset ovat osanneet arvostaa suomalaisia paremmin, ovat vanhat matot.

Hyvänä esimerkkinä mm. Marta Måås Fjetteström, jonka mattojen hinnat nousevat tuhansiin euroihin. Suomen vastaavat saman aikakauden tekstiili- ja mattotaiteilijat yhä aliarvostettuja. Ehkä nyt olisi hyvä panostaa esimerkiksi Greta Skogster-Lehtisen tai Toini Kallion mattoihin?

Kaiken ei tarvitse olla uutta 

Näkisin, että pinnallisten trendien ohessa vintagen suosioon vaikuttavat yhä enemmän myös kestävät arvot kuten kierrätysaate ja ilmastotietoisuus. Osa 1950–60-luvun juuri nyt niin trendikkäistä huonekaluista on valmistettu jalopuista, joita ei ekologisista syistä suosita enää huonekalujen valmistuksessa.

Tanskalaisen Ib Kofod Larsenin 1960-luvun senkki myytiin huutokaupassa noin 10 000 eurolla. Jalopuisia senkkejä alettiin tuoda Tanskasta hieman yli  15 vuotta sitten Suomeen. Ne herättivät kiinnostuksen myös vastaaviin kotimaisiin kuten Askon, Nupposen ja Häklin valmistamiin huonekaluihin. Kuva: Bukowskis

Mikäli haluat kotiisi vaikkapa tiikkisen, palisanterisen tai mahonkisen huonekalun, se on luontoystävällisempää hankkia käytettynä, jolloin ei kaadeta yhtään uutta sademetsän puuta.

Itse haluan opettaa lapseni ajattelemaan ostaessaan kestävää kuluttamista, kaiken ei tarvitse olla uutta.

Katja Weiland-Särmälä 

Rahat, verot, työ & eläke, koti