Taloyhtiössä on hyvä miettiä, miten varautua sähköautojen yleistymiseen. Helpointa on aloittaa rakentamalla muutama latauspiste.
Ei ole kovinkaan harvinaista, että taloyhtiön pihalle kurvaa sähköauto, jonka kuljettaja alkaa ladata sähköä osakkaiden piikkiin. Jotta tällaisilta yllätyksiltä vältytään, kannattaa varautua hyvissä ajoin latauspisteiden hankintaan. Tästä jutusta saat tietoa myös kustannuksista sekä niiden jakoperiaatteista.
”Suomessa on noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista täyssähköautoja oli vuoden 2018 alussa noin 1 500 ja ladattavia hybridiautoja noin 5 500. Etenkin lataushybridien määrä kasvaa nopeasti, toukokuussa niitä oli jo yli 7 000”, Vesa Peltola asiantuntijayhtiö Motivasta kertoo.
”Tilanne, missä ensimmäinen ladattava auto tulee taloyhtiön pihaan, on yhä todennäköisempi. Silloin keskeiset kysymykset ovat: saanko ladata, mistä lataan, onko se turvallista, mitä se maksaa ja kuka maksaa.”
Mistä saa ladata?
Yllätysvieraalle, joka ajaa pihaan sähköauton akku tyhjänä, ei kannata osoittaa mitä tahansa pistorasiaa.
SCHUKO Hidaslatauspiste. Tavallinen kotitalous- tai autonlämmityspistorasia
”Mieluummin kannattaa vaikka kuljettaa sähköauto pois hinausauton kyydissä, ettei tarvitse pistorasian petettyä kutsua palokuntaa paikalle”, Vesa Peltola korostaa.
Tilanne on mutkikas. Peltolan mukaan alan palveluntarjoajat ovat eri mieltä siitä, saako sähköautoa ladata kotitalouden pistorasiasta.
TYYPPI 2 Peruslatauspiste euroopplaisille sähköautoille. Vakituinen ja turvallinen lataustapa.
Sähköteknisen alan standardointijärjestö Sesko kuitenkin suosittelee, että jos käytettävissä ei ole varsinaista sähköauton lataustapaa, voidaan käyttää tilapäisesti hidasta lataustapaa. Seskon ohjeen mukaan sähköautoa ja ladattavaa hybridiä voidaan ladata kotitalouspistorasiasta, jos ajoneuvon ottama pitkäaikainen latausvirta on rajoitettu 8 ampeeriin. Lisäksi on käytettävä ajoneuvon valmistajan hyväksymää latausjohtoa, jossa on asianmukaisesti tuettu suojalaiteyksikkö.
Myös Peltola on sitä mieltä, että hidaslatausta voi käyttää, jos latausvirta on rajoitettu 8 ampeeriin. Lisäksi hän korostaa, että pistorasia-asennuksen soveltuvuus ja sähköturvallisuus on aina varmistettava.
EU vaatii putkituksia isoihin remontteihin
Isona haasteena Vesa Peltola pitää paitsi kiinteistöjen sähköjärjestelmien kirjavaa kuntoa, myös sitä, että taloyhtiöissä pelätään latausjärjestelmistä syntyviä kustannuksia – ylipäätään kaikkea uutta.
“Kyse ei ole tavanomaisesta hankinnasta, jos halutaan esimerkiksi koko kiinteistölle latauspisteet kaikkia autopaikkoja varten ja autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa. Tällaista päätöstä ei voi tehdä osakkaiden enemmistöpäätöksellä, vaan se vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen”, hän toteaa.
Peltola arvelee taloyhtiöissä edettävän pienin askelin. Hän ei usko edes EU:n uuden energiatehokkuusdirektiivin ohjaavan olemassa olevien asuinkiinteistöjen varautumista sähköautoiluun kovin paljon tulevaisuudessa. EU:n direktiivin myötä ainoastaan kaapeleita varten tarvittavat putkitukset tulevat pakollisiksi. Vaatimus koskee vain uusia tai laajasti remontoitavia asuinrakennusten sähköjärjestelmiä tai autopaikkojen korjauksia.
“Arvioisin, että taloyhtiöissä mennään jatkossakin käyttötarve edellä. Eli kun huomataan, että tulee lisää ladattavia autoja, joudutaan miettimään latauspisteiden rakentamista.”
Latauspisteiden sijainnilla on väliä
Latauspisteiden rakentamisessa pääsee helpoiten liikkeelle, jos autopaikat sijaitsevat sisätiloissa ja latauslaitteen voi asentaa seinään.
Jos autopaikat sijaitsevat ulkona, asennus- ja kaivutöistä voi Peltolan mukaan tulla helposti toinen mokoma kustannuksia laitehankintojen päälle – riippuen siitä kuinka monta laitetta hankitaan ja miten pitkälle kaapeleita joutuu vetämään. Latauspisteiden sijoittelua kannattaa harkita silloin tarkasti.
”Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yleensä kiinteistön sähköliittymän kapasiteetti ei ylity, jos taloyhtiössä tulee kymmentä autopaikkaa kohti 1–2 autoa lataukseen.”
“Hankalin tilanne on, jos esimerkiksi 100–200 autopaikan pysäköintialueelle tarvitaan joka autopaikalle oma latauspiste. Laitteiden älykkyydellä voidaan jossain määrin taklata, ettei sähköliittymän kokoa tarvitse kasvattaa aivan hirveästi”, Peltola toteaa.
Muista yhdenvertaisuusperiaate
Taloyhtiön osakkaille tulisi tarjota yhdenmukainen mahdollisuus ladata sähköautoa. Käytännössä se voi olla vaikeaa, koska kaikille ei aina järjesty edes tavallista autopaikkaa.
”Itse tekisin taloyhtiössä vähintäänkin valmiuden sähköautokäyttöön tarkoitetuille tyypin 2 latauspisteille. Sitä mukaa, kun ladattavien autojen määrä kasvaa, voisi suhteellisen helposti lisätä latauspisteitä. Monesti voi alkuvaiheessa selvitä Schuko-latauspisteilläkin”, Peltola sanoo.
Piharemontti on hyvä hetki varautua rakentamaan myös latauspisteitä ulkona sijaitseviin autopaikkoihin. Hyvä esimerkki on Peltosen mielestä espoolainen taloyhtiö, jossa vedettiin kaikkiin autopaikkoihin kaapeloinnit tyypin 2 -latauspisteille siltä varalta, että sähköautojen määrä kasvaa tulevaisuudessa. Alkuvaiheessa käytettiin vain Schuko-tyyppisiä perusrasioita.
Lisäksi hankittiin lataustehon hallintajärjestelmä rajaamaan tehoa siltä varalta, että joku haluaa hankkia myöhemmin tyypin 2 latauspisteen.
”Lataustehon hallintajärjestelmä kannattaa hankkia aina, jos useampia sähköautoja tulee jakamaan lataustehoa, tai muuten sulakkeet voivat paukkua”, Peltola sanoo.
Näkemyseroja latauslaitteista
Latauslaitteen valintaan vaikuttavat esimerkiksi autotyyppi ja lataustarve.
“Jotkut palveluntarjoajat, jotka myyvät tyypin 2 latauspisteitä, ovat sitä mieltä, että Schuko-tyyppisiä latauspisteitä ei saa käyttää lainkaan. Asiaa perustellaan sillä, että tyyppi 2 mahdollistaa älykkäämmän ja tehokkaamman eli nopeamman latauksen”, Peltola sanoo.
”Mutta Schukokin saattaa riittää, jos ajaa keskimääräistä vähemmän. On myös täysin laillista ladata Schukosta asuinkiinteistöissä. Me Motivassa olemme ajatelleet, että jos joku tuote on laillinen, ei sitä voi ruveta vähättelemään, kunhan sähköjärjestelmän turvallisuudesta pidetään huolta.”
Latausratkaisuja tarjoava Plugit Finland ei suosittele Schuko-pisteiden käyttöä autojen lataukseen, koska niitä Seskon ohjeiden mukaan saa käyttää vain tilapäisesti. Plugit Finland kuitenkin myy Schuko-latausratkaisuja.
Myynti- ja markkinointijohtaja Topi Aaltosen mukaan sähköauton latauspisteelle on hyvän tavan ja määräysten mukaan oltava aina oma syöttökaapeli. Iso osa kokonaiskustannuksista syntyy tämän seurauksena, sillä infra pitää rakentaa kaapelointeja myöten kuntoon.
”Suomi on väärällään lämmityspistokkeita, jotka on tehty ketjuttamalla – eli siten, että useampi pistoke on syöttävän sulakkeen ja ryhmäjohdon takana”, Aaltonen sanoo.
”Taloyhtiön pitää aina varmistaa käytetyn teknologian turvallisuus. Lisäksi teknologian pitää olla sähkötehollisesti mitoitettu oikein kokonaiskapasiteettiin nähden.”
Motivan ohjeen mukaan ryhmäjohtoon ketjutettuja latauspisterasioita saa käyttää, kunhan jokaisella niistä on oma ylivirtasuojansa ja vikavirtasuojansa, ja sähköjärjestelmä on muuten turvallinen.
Lisää tietoa sähköautojen lataamisesta
- Motiva: Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opas (pdf)
- Sesko: Lataussuositus 2018 (pdf)
- ARA: Valtionavustus sähköajoneuvojen latausinfraan
Lue elokuun Taloustaidosta artikkeli Taloyhtiön kuusi askelta latauspisteen hankintaan. Jos sinulla on jäsenpalvelun käyttäjätunnukset, voit lukea artikkelin myös näköislehdestä. Rekisteröidy jäsenpalvelun käyttäjäksi.
Kaisa Salminen
