Sähköautoilija, näin paljon autosi käyttövoima korottaa kaskon hintaa

Taloustaito selvitti eri käyttövoimien vaikutusta autojen vakuutusmaksujen suuruuteen. Ovatko sähköauton vakuutukset automaattisesti kalliimpia kuin perinteisen polttomoottoriauton, ja löytyykö hinnoille perusteita?

Autojen vakuutusmaksujen laskenta on kokenut suuren muutoksen uuden vuosituhannen aikana. Vielä 2000-luvun alkuvuosina vakuutusyhtiöistä oli saatavana painettuja tariffitaulukoita, joista pystyi tarkistamaan erimerkkisten ja erikokoisella moottorilla varustettujen autojen vakuutusmaksun.

Tariffitekijöiden määrä alkoi pikkuhiljaa kasvaa ja painettujen taulukoitten teko kävi mahdottomaksi. Mukaan tuli mm. auton moottoriteho, auton paino ja vakuutuksenottajan postinumero. Nyt viimeisimpänä maksuun vaikuttavana tekijänä mukaan on tullut käyttövoima.

Kehitys on seurausta siitä, etteivät vanhat hinnoittelutekijät enää täysin vastanneet aikaa. Uusilla hinnoittelutekijöillä haluttiin parantaa hintojen riskivastaavuutta.

Liikennevakuutuksen osalta riskivastaavuuteen viitataan jo liikennevakuutuslaissa. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että niiden vakuutusten, joista maksetaan suurempia korvauksia, tulee olla kalliimpia.

Tämä oikeudenmukaisuusperiaate palvelee viime kädessä meitä kuluttajia. Kukin maksaa omaa sekä autonsa riskiä vastaavaa vakuutusmaksua. Kuinka hyvin tässä riskivastaavuudessa onnistutaan, se riippuu pitkälti kunkin vakuutusyhtiön laskennasta, eli siitä, millainen hintavaikutus kullakin tariffitekijällä on.

Valitettavasti ajotapaa tai esimerkiksi liikennerikkomusten määrää ei ole hinnoittelutekijöissä mukana. Niiden avulla hinnoittelusta saataisiin todennäköisesti vielä paremmin riskivastaavaa.

Esimerkiksi rattijuopumustuomiot tai ylinopeussakkojen määrä olisivat suoraan poimittavissa Poliisin tai Traficomin tietokannasta, mutta tietojen saaminen ja niiden käyttö vaatisi muutoksia lainsäädäntöön.

Onko käyttövoima riskitekijä?

Käyttövoimalla näyttää olevan tuntuva vaikutus etenkin kaskovakuutusmaksuun. Kahden ulkoisesti samanlaisen auton vakuutushinnoissa voi olla lähes viidenkymmenen prosentin ero, jos toinen on varustettu bensiinimoottorilla ja toinen sähkömoottorilla.

Käyttövoima tuskin itsessään on suora riskitekijä, mutta se muuttaa monia asioita, joilla on yhteys vakuuttamisriskiin ja sitä kautta vakuutushintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi auton paino, moottorin teho ja suorituskyky.

Lisäksi auton haltijaprofiili saattaa jonkin verran muuttua käyttövoiman mukaan, jolloin se voi vaikuttaa vahinkoalttiuteen ja vahinkojen kustannuksiin.

Esimerkiksi jos nuoret, vauhdikkaat autoilijat alkavat suosia jotakin käyttövoimaa, se todennäköisesti johtaa vahinkoalttiuden kautta tämän ryhmän vakuutusmaksujen nousemiseen.

Auto ja sen tekniset tiedot eivät siis yksistään selitä vakuutusmaksujen suuruutta, vaan laskennassa on aina mukana myös auton haltija ikä-, osoite- ym. tietoineen.

Täyssähköauton kasko jopa puolet kalliimpi

Jotta voisimme saada tarkempaa tietoa juuri käyttövoiman vaikutuksesta vakuutusmaksuun, vertailtatavien autojen tulisi olla mahdollisimman samanlaisia. Valitsimme esimerkkiautoiksi Kia Niron ja Kia Sportagen, koska näistä autoista löytyy melko kattavasti eri käyttövoimaversioita.

Oheisesta taulukosta on nähtävissä, että käyttövoiman vaikutus liikennevakuutusmaksuun on ainoastaan kosmeettinen. Tämä on loogista, jos katsotaan Liikennevakuutuskeskuksen tietoja keskimääräisestä korvauksesta vahingon aiheuttajana. Luvuissa ei ole suuria eroja. 

Kia Niro 2021–2022, vakuutusmaksut, euroa

Kia Sportage 2022, vakuutusmaksut, euroa

• *Kaskovakuutuksiin on valittu eri yhtiöiltä mahdollismman samansisältöinen turva
• Omavastuu 200 euroa.
• Lisäturviksi valittu lasivakuutus ja parempi lunastusturva.
• Ei sijaisautovakuutusta
• Oletuksena vuosittainen ajosuorite max 20 000 km.
  Lähde: Taloustaito / Markus Nieminen

Hintaerot näkyvät kaskovakuutuksen puolella. Kia Niron täyssähköauton kaskohinnat ovat keskiarvona jopa 48 prosenttia korkeammat kuin vastaavan kevythybridin. Puhtaan bensiiniversion vakuutushintaa tähän vertailuun emme saa, koska Nirosta ei ole sellaista olemassa.

Lähinnä bensiiniversiota on taulukon ensimmäinen Niron malli, kevythybridi. Itse asiassa useimpien vakuutusyhtiöiden hintalaskurit eivät pysty erottelemaan kevythybridiä perinteisestä bensaversiosta. Kevythybridi voidaan siis tässä vertailussa rinnastaa perinteiseksi bensiinikäyttöiseksi autoksi.

Korjaus- ja lunastushinnoissa isot erot

Vakuutusmaksut perustuvat suurelta osin vahinkotilastoihin. Vakuutusyhtiöiden tietokannoissa on lähes pohjaton määrä dataa sekä liikenne-, että kaskovakuutusten vahingoista ja korvausmääristä.

Pyysimme kaskovakuutuksen tilastolukuja kolmesta suurimmasta kotimaisesta yhtiöstä, mutta jokaisesta yhtiöstä vedottiin liikesalaisuuteen ja kommentoitiin, että lukuja ei voida luovuttaa yhtiön ulkopuolelle.

Onneksi saimme apuun Liikennevakuutuskeskuksen tilastoyksikön. Pääsimme tutustumaan tilastoon, johon on koottu tietoja enintään viisi vuotta vanhojen henkilöautojen liikennevahingoista käyttövoimittain eriteltynä.

Tätä juttua varten valitsimme tarkasteluun keskikokoiset (C- ja D-segmentti) ja suuret (E- ja F-segmentti) henkilöautot, koska näistä kokoluokista tilastoaineistoa on riittävästi myös sähköautojen puolella.

Pienikokoisten A- ja B-segmentin luokassa tilastoaineistoa oli niin vähän, että kaikki luvut eivät ole tilastollisesti luotettavia.

Liikennevakuutuskeskuksen luvuista nähdään, että ladattavien hybridien ja täyssähköautojen korjaushinnat ovat selvästi korkeampia verrattuna perinteisten polttomoottoriautojen vastaaviin.

Lisäksi lunastushinnat ovat erittäin korkeita. Huimin ero näyttää olevan suurikokoisten autojen (E- ja F-segmentti) kohdalla, jossa täyssähköauton lunastushinta on yli kaksinkertainen verrattuna polttomoottoriauton vastaavaan.

Täyssähköautojen riski joutua onnettomuuteen näyttää sekin olevan korkeampi kuin muissa käyttövoimaryhmissä, samoin vahinkotiheys. Tätä ei selitä edes ajosuorite, koska tilasto-otannan perusteella keskimääräisessä ajosuoritteessa ei ole kovin isoja eroja eri käyttövoimaryhmien välillä.

Yksi selitys vahinkoriskille ja vahinkotiheydelle voi olla se, että ne liikkuvat keskimäärin haastavammissa liikenneympäristöissä kuin perinteiset autot. Täyssähköautoja on myyty eniten pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. 

Kaasuauto vertautuu bensa-autoon

Kaasuautojen korvausmäärät eivät näytä juuri eroavan muitten polttomoottoriautojen korvausmääristä. Tämä on aika loogista, koska teknisesti kaasuautot eivät eroa bensiiniautoista juuri lainkaan. Tekniikka, sen hinta ja korjaaminen ovat pitkälti samanlaisia.

Ajosuorite voisi teoriassa tehdä eroa vakuuttamisriskiin, koska kaasuautoilla näyttää olevan hieman muita polttomoottoriautoja suurempi ajosuorite. Ero on kuitenkin pieni ja toisaalta tilastossa kaasuautojen vahinkotiheys ja vahinkoriski näyttävät olevan alhaisempia kuin muilla polttomoottoriautoilla.

Kaasuautojen suurempi ajosuorite viittaa pitkien etäisyyksien maantieajoon. Sellainen on ainakin näiden lukujen perusteella vähemmän riskialtista.

Korkeammat kulut perusteltuja

Yhteenvetona voidaan todeta, että täyssähköautojen korkeisiin kaskovakuutusmaksuihin näyttää olevan tilastollisia perusteita, ainakin toistaiseksi.

Liikennevakuutuskeskuksen tilasto antaa pitkälti saman suuntaisia tuloksia, kuin muutaman vuoden takainen Gaia Consulting Oy:n vakuutusalalle tekemä selvitys, jonka mukaan sähköauton kolarikorjaaminen on keskimäärin 1,5 kertaa polttomoottoriautoa kalliimpaa.

Korkeampien korjauskustannusten tilanne todennäköisesti muuttuu tulevaisuudessa, kun sähköautot yleistyvät ja myös niitä korjaavien kolarikorjaamojen määrä kasvaa.

Tällä hetkellä täyssähköautoja korjataan valtaosin merkkikorjaamoissa, mutta lähitulevaisuudessa mukaan tulee lisää myös merkkiriippumattomia korjaamoita, jotka tuovat toivottavasti lisää hintakilpailua korjauksiin. 

5-vuotiaitten ja sitä uudempien autojen korvattuja liikennevahinkoja

• Vahinkotiheys = vahinkojen lukumäärä / 1 000 autoa.
• Vahinkoriski = vahinkojen lukumäärä / 1 milj. ajokilometriä kohti.

Lähde: Liikennevakuutuskeskus/Taloustaito

Markus Nieminen